”Arvioiden mukaan lentoliikenne lämmittää ilmastoa jopa viisi kertaa enemmän kuin vastaavat hiilidioksidipäästöt maan pinnalla.” Lähde Maaseudun tulevaisuus Tämän lauseen ja tutkimusten pohjalta lentomatkailu tuottaa siis huomattavasti suuremman hiilijalanjäljen kuin autoilu.

Viime vuonna uusien autojen keskimääräiset päästöt jäivät alle 120 grammaan kilometrille. Perheen Thaimaan reissun tuottamilla päästöillä autoilee jopa 170 000 kilometriä. Keskimääräisillä vuosittaisilla ajomäärillä autoilulla kuluu yli 10 vuotta saavuttaa tuo päästömäärä.

Professori Vakkilainen hämmästelee Suomeen kohdistuvia ilmastomuutos paineita:
”Todellisuudessa Suomi on yksi niistä harvoista maista, jotka ovat oikeasti vähentäneet päästöjään, Vakkilainen sanoo.

Maailmassa on vajaa pari sataa maata, joista vain kolmisenkymmentä ovat laskeneet päästöjään. Lukuisat maat Euroopassakin eivät tee juuri mitään.”

Vakkilaisen mukaan maailman hiilidioksidipäästöt ovat 32 gigatonnia ja näistä Suomen osuus on vain 0.14% eli reilu 1 promille.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti vuonna 2018 työryhmän selvittämään keinoja, joilla liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt voitaisiin poistaa vuoteen 2045 mennessä.  Yksi toimenpideohjelman keino on mm. henkilöautojen suoritteen eli ajoneuvokilometrien kasvun taittuminen vuonna 2025, minkä jälkeen henkilöautojen suorite ei enää kasvaisi lainkaan.

Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että junilla ja linja-autoilla matkustaminen sekä pyöräily ja käveleminen tulisivat pakostakin kasvamaan. Yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu, että liikennevälinekanta uusiutuisi nykyistä nopeammin nolla- ja vähäpäästöisiksi ajoneuvoiksi nykyisestä prosentista sataan prosenttiin vuoteen 2045 mennessä. ”Tämän vuoksi tavoitteena on noin 670 000 sähköautoa ja noin 130 000 kaasuautoa vuonna 2030 ja noin 2 miljoonaa sähköautoa ja noin 250 000 kaasuautoa vuonna 2045.”

Muutospaineet kohdistuvat luonnollisesti myös raskaaseen kalustoon ja pakettiautoliikenteeseen, jonne kaavaillaan sähkö- ja biopolttoaineautoja.

On esitetty, että tietullien käyttöönotto, pysäköintimaksut ja polttoaineveron nostaminen olisivat lyhyen tähtäimen suunnitelmilla vaikuttavimpia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tavaraliikenteeseen kohdistuen työryhmä on esittänyt tehokkaimmaksi yksittäiseksi toimenpiteeksi polttoaineveron eli fossiilisen dieselin verotason nostoa.

Miten käy autokauppiaiden, entä kuljetusyritysten elinkeinon? Valtion tulisi tukea todella mittavasti sähkö- ja kaasuautoihin siirtymistä ja tämä on mahdotonta. Meidän budjettimme on rajallinen ja se tulee käyttää ensisijaisesti ihmisistä huolehtimiseen, ei aiheeseen, jossa nyt jo teemme enemmän kuin suurin osa Euroopan muista maista.

Useat suomalaiset uskovat myös, että autoilu on suurimpia hiilidioksidipäästöjen tuottaja. Tämä on harhaluulo. Enemmän hiilidioksidipäästöjä tuottaa meidän asumisemme, ei suinkaan autoilu. Se kuinka kotimme lämmitämme ja kuinka korkeana huonelämpötilan pidämme, vaikuttaa maamme hiilidioksidipäästöihin.

Tätä menoa, kohta maksamme lämmityskuluistamme mittavasti, jolloin asuminen tulee kallistumaan entisestään.

Ratkaisu ei suinkaan ole syyllistää autoilijoita, nostaa asuntojen lämmityskuluja, vaan katsoa maailman saastuttavampia maita ja painostaa näitä maita globaalisti.

Muiden EU:n jäsenmaiden, paitsi Suomen, hiilidioksidipäästöt kasvoivat 2017 1,8%. Malta mm. kasvatti päästöjään jopa miltei 13%. Suomi puolestaan näytti mallia koko Euroopalle.

Jotain rajaa autoilun verotukseen.

Antaa miehen siis ajaa…. ja daamin.

Tanja Vahvelainen

Vantaan valtuutettu
eduskuntavaaliehdokas, nro 80