Talvivaaran uraanin ottaa talteen Norilsk Nickel: 10 tonnia vuodessa.

Päivitetty 23.12.2016, Julkaistu 4.12.2016 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Terrafamen l. Talvivaaran tuottaman nikkelirikasteen jalostaja, Norilsk Nickel, ottaa talteen ympäristöluvan mukaan enintään 10 000 kg uraania vuodessa. Vuonna 2011 uraanin käsittely oli "koeluontoista", 2012 jälkeen tilapäisellä luvalla.

Uraanin talteenoton sanotaan olevan kannattamatonta, ja yhtiö tekee sen lähinnä suojellakseen Kokemäenjokea. Syystäkin:

Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n Harjavallan suurteollisuuspuistossa sijaitsevalta tehtaalta pääsi jäähdytysveden mukana 66 000 kiloa nikkeliä ja pienempiä määriä muita metalleja Kokemäenjokeen heinäkuun 2014 ensimmäisen viikonlopun aikana. Yhtiön tiedotteen[5] mukaan nikkelipäästö havaittiin sunnuntaina puolen päivän aikaan. Jokiveden laatua seurataan eri näytteenottopisteissä. Toistaiseksi jokivedelle ei edelleenkään ole asetettu käyttörajoituksia. Joesta on löytynyt kuolleita simpukoita. Simpukkakuolemat johtuvat todennäköisemmin nikkelipäästöstä.  Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toimitusjohtaja Hautojärvi on pahoitellut päästöä ja lupaa, että Norilsk Nickel vastaa korvauksista ja jälkiselvittelyjen kustannuksista.

Emme voi välttyä kysymykseltä, kuinka paljon uraania meni Porin kaupungin läpi virtaavaan jokeen.

Norilski Nickelin pääomistajat ovat Vladimir Potanin, Oleg Deripaska ja Mihail Prohorov. Heitä luonnehditaan Venäjällä oligarkeiksi, ja heillä on vaikutusvaltaa maan politiikassa. Metallurgian lisäksi yhtiön toimialaan näkyy siis kuuluvan simpukoiden suojelu. Nikkelirikasteen toimittajan alihankintojen ohjaaminen poliitikon perheyritykselle ei riko sitä yleiskuvaa, joka muodostuu po. tuotantoketjusta.

Yle: "Talvivaaran uraanin käsittely pysyy Harjavallassa",14.02.2012.

Yle: "Asiakkaamme ottaa uraania talteen", 18.11.2016.

"Tiedän, että yksi asiakas ottaa talteen uraania. Meillä on useita asiakkaita sekä kotimaassa ja ulkomailla. En kuitenkaan kommentoi, missä uraanin talteenotto on", Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen sanoo Ylelle.  Talouselämä, 18.11.2016.

Terrafamen edustaja on myös ilmaissut julkisuuteen, ettei ole yhtiön asia selvittää, miten sen rikasteesta erotettua uraania käytetään: "Lukkaroinen kertoo, että he eivät tiedä, mitä asiakkaat tekevät kaivoksesta myydylle tuotteelle."

Suhtautuminen ydinraaka-aineen tuotanto- välitysketjuihin on maailmalla hyvin kriittinen. Ehkä Sotkamossa ja Harjavallassa on toiset säännöt. di-gold

Asiasta on käyty julkista keskustelua:

Kainuun Sanomat 24.11.2016:

”Terrafamella ei ole lupaa uraanin rikastamiseen”, lausui pääministeri Juha Sipilä 18.11.2016 YLEn uutisissa.

Sipilän mukaan on aivan liian aikaista puhua uraanista, ensin pitäisi keskittyä nykyisen kaivoksen ylösajamiseen, ja uraani olisi uudessa YVA-menettelyssä mukana tulevaisuuden mahdollisuutena.

Sipilälle ei ilmeisesti ole kerrottu, mitä ’uraanin rikastaminen’ tarkoittaa. Se tarkoittaa uraanin irrottamista kiviaineksesta ja muista metalleista, yleisimpänä menetelmänä rikkihappoliuotus. Uraanin rikastamiseen on hankittava ydinenergialain ja säteilylain mukaiset luvat, näitä ei Terrafamella ole.
Talvivaaran uraaninrikastus ei suinkaan ole vasta tulevaisuussa käyttöön otettava tekniikka, vaan uraanin rikastamista on Talvivaarassa tehty vuodesta 2008 saakka, salassa ja ilman asiaankuuluvia lupia.

Alkuperäisessä YVAssa uraanin rikastus salattiin, ympäristöluvassa ei uraani-sanaa mainita eikä tuotetun uraanirikasteen säilömiseen ”kipsisakka-altaisiin” haettu lupia.

Ilmeisesti kaikki tämä tuli pääministerille yllätyksenä, koska uutislausuntonsa mukaan pitää noita seikkoja tulevaisuuden mahdollisuutena, ei nykyisenä ongelmana.

Terrafamen Talvivaaran kaivos toimii parhaillaankin ilman uraanin rikastuslupaa ja ilman lupaa säilöä tuotettua uraanipuolirikaste kipsisakka-altaisiin, jotka ovat vuotaneet 2008, 2010, 2012 ja 2013.

Kipsisakka-altaiden rakennemääräyksissä ei ole huomioitu uraanin säilömistä sinne. Säteilyturvakeskus sanoo, ettei tiedä kipsisakka-altaisiin varastoidun uraanin määrää, eikä tiedä kuinka paljon sitä on päässyt tulvissa ympäristöön.

Talvivaara/Terrafame tuottaa uraanipuolirikastetta kaiken aikaa luvattomassa uraaninrikastusprosessissaan, ja kyseisessä vielä käyttämättömässä ”uraanin talteenottolaitoksessa” liuosmaisessa muodossa oleva uraanirikaste on tarkoitus puhdistaa epäpuhtauksista kansainvälisen uraanikaupan vaatimalle yellow-cake asteelle.

Uraanin talteenottolaitoksella annetaan harhauttava mielikuva siitä, kuin yhtiö tulisi ottamaan uraanin rikastuksessa tuotettua uraania talteen vasta myöhemmin valtioneuvoston mahdollisen periaatepäätöksen jälkeen.

Tälläkin hetkellä Terrafame ottaa uraanipuolirikastettaan talteen pumppaamalla sitä kalkkiin saostettuna kipsisakka-altaiseen sekä saostamalla uraania metallitehtaan paluuliuoksesta (raffinaatti) erilliseen saostusaltaaseen. Lisäksi osa uraanista jää sitoutuneeksi myytäviin metallipuolirikasteisiin.

Terrafame myöntää metallitehtaan paluuliuoksen saostusaltaasta kerätyn ns. raffinaattisakan olevan yhtiön myytävä tuote, jossa uraania on noin 20 mg/kg.

Kyse on siis siitä, että Terrafamen Talvivaaran tehdas rikastaa kaiken aikaa uraania ilman asiaankuuluvia lupia, tuottaa erityyppisiä uraanin puolirikasteita ja myös myy noita uraanipuolirikasteita eteenpäin, ilman että uraanin rikastukselle ja uraanin käsittelylle olisi hankittu asiaankuluvat luvat.

Se että kaivos saa vuosikausia toimia ilman asiaankuuluvia lupia, on se varsinainen ihme. di-gold

Mika Flöjt ja Lasse Flöjt"

 

http://www.nykysuomi.com/index.php/2016/12/03/400-tonnia-uraania-arvatkaapas-missa/

 

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle