Talvivaaran uraanin ottaa talteen Norilsk Nickel: 10 tonnia vuodessa.

Päivitetty 23.12.2016, Julkaistu 4.12.2016 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Terrafamen l. Talvivaaran tuottaman nikkelirikasteen jalostaja, Norilsk Nickel, ottaa talteen ympäristöluvan mukaan enintään 10 000 kg uraania vuodessa. Vuonna 2011 uraanin käsittely oli "koeluontoista", 2012 jälkeen tilapäisellä luvalla.

Uraanin talteenoton sanotaan olevan kannattamatonta, ja yhtiö tekee sen lähinnä suojellakseen Kokemäenjokea. Syystäkin:

Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n Harjavallan suurteollisuuspuistossa sijaitsevalta tehtaalta pääsi jäähdytysveden mukana 66 000 kiloa nikkeliä ja pienempiä määriä muita metalleja Kokemäenjokeen heinäkuun 2014 ensimmäisen viikonlopun aikana. Yhtiön tiedotteen[5] mukaan nikkelipäästö havaittiin sunnuntaina puolen päivän aikaan. Jokiveden laatua seurataan eri näytteenottopisteissä. Toistaiseksi jokivedelle ei edelleenkään ole asetettu käyttörajoituksia. Joesta on löytynyt kuolleita simpukoita. Simpukkakuolemat johtuvat todennäköisemmin nikkelipäästöstä.  Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toimitusjohtaja Hautojärvi on pahoitellut päästöä ja lupaa, että Norilsk Nickel vastaa korvauksista ja jälkiselvittelyjen kustannuksista.

Emme voi välttyä kysymykseltä, kuinka paljon uraania meni Porin kaupungin läpi virtaavaan jokeen.

Norilski Nickelin pääomistajat ovat Vladimir Potanin, Oleg Deripaska ja Mihail Prohorov. Heitä luonnehditaan Venäjällä oligarkeiksi, ja heillä on vaikutusvaltaa maan politiikassa. Metallurgian lisäksi yhtiön toimialaan näkyy siis kuuluvan simpukoiden suojelu. Nikkelirikasteen toimittajan alihankintojen ohjaaminen poliitikon perheyritykselle ei riko sitä yleiskuvaa, joka muodostuu po. tuotantoketjusta.

Yle: "Talvivaaran uraanin käsittely pysyy Harjavallassa",14.02.2012.

Yle: "Asiakkaamme ottaa uraania talteen", 18.11.2016.

"Tiedän, että yksi asiakas ottaa talteen uraania. Meillä on useita asiakkaita sekä kotimaassa ja ulkomailla. En kuitenkaan kommentoi, missä uraanin talteenotto on", Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen sanoo Ylelle.  Talouselämä, 18.11.2016.

Terrafamen edustaja on myös ilmaissut julkisuuteen, ettei ole yhtiön asia selvittää, miten sen rikasteesta erotettua uraania käytetään: "Lukkaroinen kertoo, että he eivät tiedä, mitä asiakkaat tekevät kaivoksesta myydylle tuotteelle."

Suhtautuminen ydinraaka-aineen tuotanto- välitysketjuihin on maailmalla hyvin kriittinen. Ehkä Sotkamossa ja Harjavallassa on toiset säännöt. di-gold

Asiasta on käyty julkista keskustelua:

Kainuun Sanomat 24.11.2016:

”Terrafamella ei ole lupaa uraanin rikastamiseen”, lausui pääministeri Juha Sipilä 18.11.2016 YLEn uutisissa.

Sipilän mukaan on aivan liian aikaista puhua uraanista, ensin pitäisi keskittyä nykyisen kaivoksen ylösajamiseen, ja uraani olisi uudessa YVA-menettelyssä mukana tulevaisuuden mahdollisuutena.

Sipilälle ei ilmeisesti ole kerrottu, mitä ’uraanin rikastaminen’ tarkoittaa. Se tarkoittaa uraanin irrottamista kiviaineksesta ja muista metalleista, yleisimpänä menetelmänä rikkihappoliuotus. Uraanin rikastamiseen on hankittava ydinenergialain ja säteilylain mukaiset luvat, näitä ei Terrafamella ole.
Talvivaaran uraaninrikastus ei suinkaan ole vasta tulevaisuussa käyttöön otettava tekniikka, vaan uraanin rikastamista on Talvivaarassa tehty vuodesta 2008 saakka, salassa ja ilman asiaankuuluvia lupia.

Alkuperäisessä YVAssa uraanin rikastus salattiin, ympäristöluvassa ei uraani-sanaa mainita eikä tuotetun uraanirikasteen säilömiseen ”kipsisakka-altaisiin” haettu lupia.

Ilmeisesti kaikki tämä tuli pääministerille yllätyksenä, koska uutislausuntonsa mukaan pitää noita seikkoja tulevaisuuden mahdollisuutena, ei nykyisenä ongelmana.

Terrafamen Talvivaaran kaivos toimii parhaillaankin ilman uraanin rikastuslupaa ja ilman lupaa säilöä tuotettua uraanipuolirikaste kipsisakka-altaisiin, jotka ovat vuotaneet 2008, 2010, 2012 ja 2013.

Kipsisakka-altaiden rakennemääräyksissä ei ole huomioitu uraanin säilömistä sinne. Säteilyturvakeskus sanoo, ettei tiedä kipsisakka-altaisiin varastoidun uraanin määrää, eikä tiedä kuinka paljon sitä on päässyt tulvissa ympäristöön.

Talvivaara/Terrafame tuottaa uraanipuolirikastetta kaiken aikaa luvattomassa uraaninrikastusprosessissaan, ja kyseisessä vielä käyttämättömässä ”uraanin talteenottolaitoksessa” liuosmaisessa muodossa oleva uraanirikaste on tarkoitus puhdistaa epäpuhtauksista kansainvälisen uraanikaupan vaatimalle yellow-cake asteelle.

Uraanin talteenottolaitoksella annetaan harhauttava mielikuva siitä, kuin yhtiö tulisi ottamaan uraanin rikastuksessa tuotettua uraania talteen vasta myöhemmin valtioneuvoston mahdollisen periaatepäätöksen jälkeen.

Tälläkin hetkellä Terrafame ottaa uraanipuolirikastettaan talteen pumppaamalla sitä kalkkiin saostettuna kipsisakka-altaiseen sekä saostamalla uraania metallitehtaan paluuliuoksesta (raffinaatti) erilliseen saostusaltaaseen. Lisäksi osa uraanista jää sitoutuneeksi myytäviin metallipuolirikasteisiin.

Terrafame myöntää metallitehtaan paluuliuoksen saostusaltaasta kerätyn ns. raffinaattisakan olevan yhtiön myytävä tuote, jossa uraania on noin 20 mg/kg.

Kyse on siis siitä, että Terrafamen Talvivaaran tehdas rikastaa kaiken aikaa uraania ilman asiaankuuluvia lupia, tuottaa erityyppisiä uraanin puolirikasteita ja myös myy noita uraanipuolirikasteita eteenpäin, ilman että uraanin rikastukselle ja uraanin käsittelylle olisi hankittu asiaankuluvat luvat.

Se että kaivos saa vuosikausia toimia ilman asiaankuuluvia lupia, on se varsinainen ihme. di-gold

Mika Flöjt ja Lasse Flöjt"

 

http://www.nykysuomi.com/index.php/2016/12/03/400-tonnia-uraania-arvatkaapas-missa/

 

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.