Talvivaaran uraanin ottaa talteen Norilsk Nickel: 10 tonnia vuodessa.

Päivitetty 23.12.2016, Julkaistu 4.12.2016 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Terrafamen l. Talvivaaran tuottaman nikkelirikasteen jalostaja, Norilsk Nickel, ottaa talteen ympäristöluvan mukaan enintään 10 000 kg uraania vuodessa. Vuonna 2011 uraanin käsittely oli "koeluontoista", 2012 jälkeen tilapäisellä luvalla.

Uraanin talteenoton sanotaan olevan kannattamatonta, ja yhtiö tekee sen lähinnä suojellakseen Kokemäenjokea. Syystäkin:

Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n Harjavallan suurteollisuuspuistossa sijaitsevalta tehtaalta pääsi jäähdytysveden mukana 66 000 kiloa nikkeliä ja pienempiä määriä muita metalleja Kokemäenjokeen heinäkuun 2014 ensimmäisen viikonlopun aikana. Yhtiön tiedotteen[5] mukaan nikkelipäästö havaittiin sunnuntaina puolen päivän aikaan. Jokiveden laatua seurataan eri näytteenottopisteissä. Toistaiseksi jokivedelle ei edelleenkään ole asetettu käyttörajoituksia. Joesta on löytynyt kuolleita simpukoita. Simpukkakuolemat johtuvat todennäköisemmin nikkelipäästöstä.  Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toimitusjohtaja Hautojärvi on pahoitellut päästöä ja lupaa, että Norilsk Nickel vastaa korvauksista ja jälkiselvittelyjen kustannuksista.

Emme voi välttyä kysymykseltä, kuinka paljon uraania meni Porin kaupungin läpi virtaavaan jokeen.

Norilski Nickelin pääomistajat ovat Vladimir Potanin, Oleg Deripaska ja Mihail Prohorov. Heitä luonnehditaan Venäjällä oligarkeiksi, ja heillä on vaikutusvaltaa maan politiikassa. Metallurgian lisäksi yhtiön toimialaan näkyy siis kuuluvan simpukoiden suojelu. Nikkelirikasteen toimittajan alihankintojen ohjaaminen poliitikon perheyritykselle ei riko sitä yleiskuvaa, joka muodostuu po. tuotantoketjusta.

Yle: "Talvivaaran uraanin käsittely pysyy Harjavallassa",14.02.2012.

Yle: "Asiakkaamme ottaa uraania talteen", 18.11.2016.

"Tiedän, että yksi asiakas ottaa talteen uraania. Meillä on useita asiakkaita sekä kotimaassa ja ulkomailla. En kuitenkaan kommentoi, missä uraanin talteenotto on", Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen sanoo Ylelle.  Talouselämä, 18.11.2016.

Terrafamen edustaja on myös ilmaissut julkisuuteen, ettei ole yhtiön asia selvittää, miten sen rikasteesta erotettua uraania käytetään: "Lukkaroinen kertoo, että he eivät tiedä, mitä asiakkaat tekevät kaivoksesta myydylle tuotteelle."

Suhtautuminen ydinraaka-aineen tuotanto- välitysketjuihin on maailmalla hyvin kriittinen. Ehkä Sotkamossa ja Harjavallassa on toiset säännöt. di-gold

Asiasta on käyty julkista keskustelua:

Kainuun Sanomat 24.11.2016:

”Terrafamella ei ole lupaa uraanin rikastamiseen”, lausui pääministeri Juha Sipilä 18.11.2016 YLEn uutisissa.

Sipilän mukaan on aivan liian aikaista puhua uraanista, ensin pitäisi keskittyä nykyisen kaivoksen ylösajamiseen, ja uraani olisi uudessa YVA-menettelyssä mukana tulevaisuuden mahdollisuutena.

Sipilälle ei ilmeisesti ole kerrottu, mitä ’uraanin rikastaminen’ tarkoittaa. Se tarkoittaa uraanin irrottamista kiviaineksesta ja muista metalleista, yleisimpänä menetelmänä rikkihappoliuotus. Uraanin rikastamiseen on hankittava ydinenergialain ja säteilylain mukaiset luvat, näitä ei Terrafamella ole.
Talvivaaran uraaninrikastus ei suinkaan ole vasta tulevaisuussa käyttöön otettava tekniikka, vaan uraanin rikastamista on Talvivaarassa tehty vuodesta 2008 saakka, salassa ja ilman asiaankuuluvia lupia.

Alkuperäisessä YVAssa uraanin rikastus salattiin, ympäristöluvassa ei uraani-sanaa mainita eikä tuotetun uraanirikasteen säilömiseen ”kipsisakka-altaisiin” haettu lupia.

Ilmeisesti kaikki tämä tuli pääministerille yllätyksenä, koska uutislausuntonsa mukaan pitää noita seikkoja tulevaisuuden mahdollisuutena, ei nykyisenä ongelmana.

Terrafamen Talvivaaran kaivos toimii parhaillaankin ilman uraanin rikastuslupaa ja ilman lupaa säilöä tuotettua uraanipuolirikaste kipsisakka-altaisiin, jotka ovat vuotaneet 2008, 2010, 2012 ja 2013.

Kipsisakka-altaiden rakennemääräyksissä ei ole huomioitu uraanin säilömistä sinne. Säteilyturvakeskus sanoo, ettei tiedä kipsisakka-altaisiin varastoidun uraanin määrää, eikä tiedä kuinka paljon sitä on päässyt tulvissa ympäristöön.

Talvivaara/Terrafame tuottaa uraanipuolirikastetta kaiken aikaa luvattomassa uraaninrikastusprosessissaan, ja kyseisessä vielä käyttämättömässä ”uraanin talteenottolaitoksessa” liuosmaisessa muodossa oleva uraanirikaste on tarkoitus puhdistaa epäpuhtauksista kansainvälisen uraanikaupan vaatimalle yellow-cake asteelle.

Uraanin talteenottolaitoksella annetaan harhauttava mielikuva siitä, kuin yhtiö tulisi ottamaan uraanin rikastuksessa tuotettua uraania talteen vasta myöhemmin valtioneuvoston mahdollisen periaatepäätöksen jälkeen.

Tälläkin hetkellä Terrafame ottaa uraanipuolirikastettaan talteen pumppaamalla sitä kalkkiin saostettuna kipsisakka-altaiseen sekä saostamalla uraania metallitehtaan paluuliuoksesta (raffinaatti) erilliseen saostusaltaaseen. Lisäksi osa uraanista jää sitoutuneeksi myytäviin metallipuolirikasteisiin.

Terrafame myöntää metallitehtaan paluuliuoksen saostusaltaasta kerätyn ns. raffinaattisakan olevan yhtiön myytävä tuote, jossa uraania on noin 20 mg/kg.

Kyse on siis siitä, että Terrafamen Talvivaaran tehdas rikastaa kaiken aikaa uraania ilman asiaankuuluvia lupia, tuottaa erityyppisiä uraanin puolirikasteita ja myös myy noita uraanipuolirikasteita eteenpäin, ilman että uraanin rikastukselle ja uraanin käsittelylle olisi hankittu asiaankuluvat luvat.

Se että kaivos saa vuosikausia toimia ilman asiaankuuluvia lupia, on se varsinainen ihme. di-gold

Mika Flöjt ja Lasse Flöjt"

 

http://www.nykysuomi.com/index.php/2016/12/03/400-tonnia-uraania-arvatkaapas-missa/

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.