Kehitysyhteistyöhön käytettyjen varojen määrää on aika ajoin kritisoitu. On esitetty varteenotettavia epäilyjä siitä, meneekö kehitysapu perille asti, vai jääkö se kehitysmaiden hallitsijoiden tai rikollisten käsiin. Näiden maiden hallitsijat ovat usein sotilasjunttia tai lähes diktaattorin asemassa olevia. On väitetty, että kehitysavusta menisi oikeille tarvitsijoille vain häviävän pieni osa. Ilmainen ulkomailta tuleva raha ei myöskään motivoi avun saajia omatoimiseen yrittämiseen, vaan toimii passivoivana tekijänä.
Valtioneuvosto on julkaissut tiedotteen, jossa kertoo Suomen käyttäneen vuonna 2016 kehitysyhteistyöhön 956 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Siis lähes miljardi euroa muualle kuin oman maan kehittämiseen ja oman kansan hyväksi.
Merkillepantavaa on, että suurin saajamaa 27 miljoonalla eurolla on Afganistan. Vaikka Suomi lähettää sinne kymmeniä miljoona euroja vuotuista kehitysapua, saamme vastaanottaa sieltä silti suuria määriä turvapaikanhakijoita, joiden aiheuttamat kulut voidaan laskea tuon 27 miljoonan päälle laskettaessa sitä, kuinka kalliiksi pelkästään Afganistan Suomelle tulee.
Afganistanin jälkeen suurimpia saajamaita ovat Nepal (20 milj. euroa), Etiopia (18 milj. euroa) ja Tansania (18 milj. euroa). Suomen kehitysavun bruttokansantulo-osuus (0,44 prosenttia) oli EU:n kahdeksanneksi suurin.
Lasketaampa… Tällä hetkellä tuo rahamäärä nyhdetään työtätekeviltä, koska eläkeiläiset, opiskelijat ja koululaiset sekä työttömät eivät tuota yhteiskunnan verokirstuun rahaa. Sama on tilanne matujen ja virkamiesten osalta. Nekin ovat vain vertaakkana työtätekevälle väestölle.
Eli, jos lasketaan että 25% väestöstä tienaa BKT:n niin silloin tuo miljardi euroa tarkoittaisi 200e jokaiselta työssäkäyvältä veronmaksajala vuodessa. Ei kuulosta paljolta, eihän. Mutta otetaampa huomioon EU-maksut jotk ovat 2.5-kertaiset tuohon verrattuna. Se tarkoittaa että vuodessa turhia veroja maksetaan ainakin 650e. Ja se alkaa olla monelle yhden kuukauden nettopalkka.
Miten sinun taloutesi parantuisi jos saisit ylimääräisenä 650e puhtaana käteen? Parantaisiko se arkeasi ja kuinka pitkäksi aikaa? Minä kävisin sillä esim. töissä puoli vuotta ”ilmaiseksi”. Tai söisin lihaa kahtena päivänä viikossa koko vuoden.
650e parantaisi taloutta käsittämättömän paljon, olis yksityisyrittäjällä varaa ottaa töitäkin vastaan. Nyt on se ongelma että, jos kohteen saa, niin ei ole varaa ajella sinne työmaalle. Näin hyvin suomessa on järjestetty tämä työllisyysnäkökulma yrittäjille jotka toimii yksin. Tilauskanta on heikko, ja päivät menee tilausta odotellessa. Kun saa tilauksen, ei ole varaa mennä sinne työöhön. Moni homma alallani ottaa viikosta kolmeen aikaa, jos etäisyys on vaikka 50km eli 100 yhteensä niin se on jo kistannus. Eli tällä tyylillä voi pitää työkalut pakissa, ja odottaa vaan niitä kohteita jotka on 5km päässä. En ym,ärrä miksi tätä näkökulmaa ei nähdä eikä tuoda julkisuuteen. Kukaan ei tästäkään kertomasta tee lehtijuttua tms… ollaa vaan hiljaa.
Talvisodanhenki
9 years ago
Suuri puhallus on meneillään.
Visser
9 years ago
Katsotaanpa. Olin Etiopiassa vetämässä noin 0,5 milj kehitysyhteistyöprojekti.
1. Ensinnäkin jos mahdollista, hankintoja tehdään omasta maasta (tätä vastustan, mutta ehkä joku tykkää): Britit ostavat projektiautoksi Landroveri, Italialaiset Fiat 4-veto, Saksalaiset Mersut jne. Sama pätee sähköaseman kojeisiin, traktoreihin, vesipumput (sekä käsi- että konekäyttöiset) yms. Eli osa ”kehitysapu”rahoista työllistääkin kotimaassa.
2. Muut hankinnat (joka oli suurin osa budjetista, paljon rakentamista) tehdään kohdemaassa, joka hyödyntää siis paikalliset ja nimenomaan PAIKALLISET (saman kylän, lähimmän kaupungin) yritykset.
3. Hankintoja kilpailutetaan, oliko raja 200€ niin 3 tarjousta pyydettiin
4. Kaikki kuitit menivät mun kautta, kirjanpito ja raportointi sekä kohdemaan että Suomen kehitys/ulkomaan ministeriölle.
5. Sentilleen tehtyjä tilipäätöksiä
6. Itse sain osa palkastani projektista. Maassa itse sitä ei voitu käytä, niin halpa ja yksinkertainen se oli. Joten suurin osa jäi Suomeen myöhemmin kulutettavaksi, mm asunnon hankinta.
7. Jotain ”vastenmielisiä” menoja kyllä oli, mm viranomaisten päivärahat turhan korkeat. Kuitenkin sekin maan lakien mukaan. Nämä esiintyy vain 2 päivää vuodessa
8. Voitelurahoja ei suoraan maksettu missään tapauksessa
9. Epäsuoria saattoi esiintyä, jos hankintapäällikö olisi tehnyt diilin toimittajien tarjousvaiheessa. En nähnyt sellaisia selkeitä vääristymiä kuin pari kertaa
10. Suurin päivävaloa kestämätön taitaa olla projektityöntekijöitten omat automatkat projektin piikiin.
11. Paikallinen yhteistyökumppani nämäkin asiat seurasi, ja rajoitti.
Joten, täällä yleistetty väite että kankkulan kaivoon meni, voidaan romuttaa.
a. Lapset saivat koulunsa, valtio toimitti siihen luvatut opettajat
b. Eläinlääkekliniikka toimii
c. Kylä tuli sähköistetyksi, vähentäen lamppuöljyn ja paristojen tarvetta => ympäristö parani
d. Silta tuli valmiiksi, ja pelasti ihmisiä ja karjaa hukkumiselta
jne.
Kaikki väitteet voin todistaa oikeaksi, mutta yksityiskohtaiset tiedot eivät ole minun julkaistava, vaan työnantajani.
Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.
Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).
Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.
Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.
Mainos:
Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.
Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.
LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.
Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)
Yhtiö: täysin laillista
Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.
Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".
Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.
Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.
Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.
HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.
— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.
Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.
Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.
Harvinainen Muumimuki on myyty 46 023 eurolla. Muumimukit rahaksi -verkkokaupan mukaan kyseessä on korkein tunnettu summa, joka Muumimukista on koskaan maksettu.
Kauppa kertoi keskiviikkona, että huutokauppa alkoi viime vuoden lopulla ja viisi huutajaa tarjosi yli 40 000 euroa. Ostaja on liikkeen mukaan pitkäaikainen keräilijä Pohjoismaista. Kauppa viimeisteltiin huhtikuussa.
Muki on nimeltään Uimahyppy simpukoilla, ruotsiksi Simhopp med snäckskal. Tavallinen Uimahyppy-muki oli sarjan ensimmäinen kesämuki ja se ilmestyi vuonna 2006. Simpukkaversio oli Arabian koesarja, joka ei koskaan tullut myyntiin. Se annettiin tehtaan henkilökunnalle. Kauppa arvioi, että mukeja on jäljellä noin kymmenen kappaletta.
Ennätys on kaupan oma, ei riippumaton rekisteri
Muumimukit rahaksi -yrityksen toimitusjohtaja Rasmus Rantanen kertoi ruotsinkieliselle Ylelle odottaneensa ennätystä, sillä vastaava muki myytiin edellisen kerran julkisesti viisi vuotta sitten noin 23 000 euron vastaavalla summalla ruotsalaisessa huutokaupassa.
Mainos:
Hän myöntää myös, että vielä korkeampi summa on saatettu maksaa yksityisesti. Piirit ovat kuitenkin pienet, ja hänen mukaansa tällainen kauppa olisi todennäköisesti tullut tietoon.
Kauppa viittaa myös vuoden 2004 Fazer-mukiin, jota valmistettiin 400 numeroitua kappaletta, toisena erittäin arvostettuna painoksena. Kauppa arvioi sen arvoksi 15 000 euroa.
Google kertoo investoivansa vähintään 13 miljardia euroa suomalaisiin datakeskuksiin vuosina 2027 ja 2028 – yhtiön mukaan kyseessä on sen suurin yksittäinen investointi Euroopassa. Samalla Google on allekirjoittanut Fortumin kanssa sähkönostosopimuksen, joka varaa vuodesta 2030 vuoteen 2049 asti jopa puolet Suomen Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista.
Ilmoitus tehtiin 9. syyskuuta. 13 miljardia euroa on Googlen oma kaksivuotinen investointikehys, ei laskelma täysin uusista projekteista.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui päätöstä osoitukseksi Suomen vahvuuksista ja sanoi lehdistötilaisuudessa:
— Tämä tarkoittaa työpaikkoja, paljon työpaikkoja suomalaisille ympäri Suomen. Investointien odotetaan tuovan kunnille merkittäviä verotuloja.
Mainos:
Puolet voimalasta varattu – uusi ydinvoima vasta paperilla
Paketin konkreettinen osa on sähkö. Google ja Fortum ovat allekirjoittaneet 22-vuotisen sopimuksen, joka kattaa 50 prosenttia Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Kyse on verkossa jo olevasta energiasta, ei uudesta voimalasta. Reaktorit otettiin käyttöön vuosina 1977 ja 1980, ja ne vastaavat noin 10 prosentista Suomen sähkönntuotannosta. Puolet tästä on noin 4 terawattituntia vuodessa – suunnilleen saman verran kuin kaksi miljoonaa pientä kerrostaloasuntoa kuluttaa vuodessa.
Fortumilla on jo käynnissä miljardiohjelma voimalan toiminnan jatkamiseksi vuoteen 2050 asti. Noin 700 miljoonaa euroa odottaa vielä investointipäätöksiä. Googlen sopimuksen on Fortumin mukaan tarkoitus tuoda jatkamiseen tarvittavaa tulovirran varmuutta. Sitä vastoin uusi ydinvoima Loviisassa on vasta selvityskumppanuus, ei rakentamispäätös.
Google arvioi rakennusvaiheen tukevan yli 37 000 työpaikkaa Suomessa. Luku on yhtiön ennuste koko toimitusketjulle ja paikallisille kerrannaisvaikutuksille – ei Googlen omia palkkauksia. Seuraavat ratkaisevat päätökset tehdään Fortumin hallituksessa niiden satojen miljoonien eurojen osalta, joita ei ole vielä hyväksytty.
EU:n oma pankki, Euroopan investointipankki (EIP), sijoittaa jopa 40 miljoonaa euroa suomalaiseen Steady Energy -yhtiöön. Rahalla edistetään pientä modulaarista reaktoria (SMR), joka ei tuota lainkaan sähköä, vaan ainoastaan kuumaa vettä kaukolämpöverkkoihin – kyseessä on pankin historian ensimmäinen sijoitus SMR-teknologiaan.
Ilmoitus tehtiin 15. syyskuuta, ja summa on osa laajempaa rahoituspakettia, jossa on mukana institutionaalisia, strategisia ja yksityisiä sijoittajia. EIP:n lehdistötiedotteen mukaan varat käytetään tutkimukseen ja kehitykseen, testaukseen sekä lisensointiin Suomessa vuosina 2026–2028 – työhön, joka edeltää ensimmäistä kaupallista laitosta. Yhtään reaktoria ei ole vielä toiminnassa.
Rahoitus on etuoikeutettu vakuudeton laina, joka voidaan vaihtaa osakkeiksi, jos yhtiö listautuu pörssiin. Pankki kuvailee sitä pitkäaikaiseksi kärsivälliseksi pääomaksi – käytännössä asemana, joka antaa EIP:lle mahdollisuuden tulla osakkeenomistajaksi, jos hanke onnistuu. Toimintaa tukee EU:n InvestEU-ohjelma.
Lämpöä sähkön sijaan
Steady Energyn LDR-50-reaktorikonseptin teho on 50 MW, ja se käyttää vettä sekä hidastimena että jäähdytysaineena, mikä on sama perusteknologia kuin nykyisissä kevytvesireaktoreissa. Ero on paineessa ja lopputuotteessa: matalamman paineen muotoilu tuottaa ensisijaisena tuotteenaan lämpöä, joka voidaan syöttää suoraan kaukolämpöjärjestelmiin – putkistoihin, jotka jakelevat kuumaa vettä koteihin, toimistoihin ja muihin rakennuksiin.
Mainos:
Koska lämpöä ei tarvitse ensin muuntaa sähköksi, huomattavasti suurempi osa reaktorin lämpötehosta voidaan hyödyntää EIP:n mukaan. Laitos on myös tarkoitus rakentaa maan alle, minkä pankki sanoo parantavan turvallisuutta ja suojausta.
Yhtiön toimitusjohtaja viittaa siihen, missä suurin osa energian kysynnästä todellisuudessa on.
— Yli 40 prosenttia lopullisesta energian kysynnästä on lämpöä. Suurin osa kuluttamastamme lämmöstä tulee fossiilisista polttoaineista., sanoo Tommi Nyman.
Hän sanoo yhtiön ratkaisun mahdollistavan "riippuvuutemme vähentämisen tuontipolttoaineista entisestään".
VTT:n spin-offista suunniteltuun listautumiseen
Steady Energy eriytettiin Suomen valtion tutkimuslaitos VTT:stä vuonna 2023. Helsinkiin rakennetaan parhaillaan ei-ydinkäyttöistä pilottilaitosta, jossa keskeisiä turvajärjestelmiä testataan ennen lisensointiprosessia.
EIP:n mukaan 3North Partners ja Steady Energy ovat ilmoittaneet suunnitellusta fuusiosta, jonka myötä yhdistynyt yhtiö listautuisi Nasdaq First North -markkinapaikalle Suomessa.
World Nuclear News raportoi, että yhtiö on allekirjoittanut sopimuksia 15 reaktorista Suomessa ja tavoittelee ensimmäisen rakentamisen aloittamista vuonna 2029. Vuonna 2025 Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) totesi alustavassa konseptiarviossaan, että ratkaisut voitaisiin suunnitella täyttämään turvallisuusvaatimukset. Arvio ei ollut varsinainen lupa.
Lasketaampa… Tällä hetkellä tuo rahamäärä nyhdetään työtätekeviltä, koska eläkeiläiset, opiskelijat ja koululaiset sekä työttömät eivät tuota yhteiskunnan verokirstuun rahaa. Sama on tilanne matujen ja virkamiesten osalta. Nekin ovat vain vertaakkana työtätekevälle väestölle.
Eli, jos lasketaan että 25% väestöstä tienaa BKT:n niin silloin tuo miljardi euroa tarkoittaisi 200e jokaiselta työssäkäyvältä veronmaksajala vuodessa. Ei kuulosta paljolta, eihän. Mutta otetaampa huomioon EU-maksut jotk ovat 2.5-kertaiset tuohon verrattuna. Se tarkoittaa että vuodessa turhia veroja maksetaan ainakin 650e. Ja se alkaa olla monelle yhden kuukauden nettopalkka.
Miten sinun taloutesi parantuisi jos saisit ylimääräisenä 650e puhtaana käteen? Parantaisiko se arkeasi ja kuinka pitkäksi aikaa? Minä kävisin sillä esim. töissä puoli vuotta ”ilmaiseksi”. Tai söisin lihaa kahtena päivänä viikossa koko vuoden.
650e parantaisi taloutta käsittämättömän paljon, olis yksityisyrittäjällä varaa ottaa töitäkin vastaan. Nyt on se ongelma että, jos kohteen saa, niin ei ole varaa ajella sinne työmaalle. Näin hyvin suomessa on järjestetty tämä työllisyysnäkökulma yrittäjille jotka toimii yksin. Tilauskanta on heikko, ja päivät menee tilausta odotellessa. Kun saa tilauksen, ei ole varaa mennä sinne työöhön. Moni homma alallani ottaa viikosta kolmeen aikaa, jos etäisyys on vaikka 50km eli 100 yhteensä niin se on jo kistannus. Eli tällä tyylillä voi pitää työkalut pakissa, ja odottaa vaan niitä kohteita jotka on 5km päässä. En ym,ärrä miksi tätä näkökulmaa ei nähdä eikä tuoda julkisuuteen. Kukaan ei tästäkään kertomasta tee lehtijuttua tms… ollaa vaan hiljaa.
Suuri puhallus on meneillään.
Katsotaanpa. Olin Etiopiassa vetämässä noin 0,5 milj kehitysyhteistyöprojekti.
1. Ensinnäkin jos mahdollista, hankintoja tehdään omasta maasta (tätä vastustan, mutta ehkä joku tykkää): Britit ostavat projektiautoksi Landroveri, Italialaiset Fiat 4-veto, Saksalaiset Mersut jne. Sama pätee sähköaseman kojeisiin, traktoreihin, vesipumput (sekä käsi- että konekäyttöiset) yms. Eli osa ”kehitysapu”rahoista työllistääkin kotimaassa.
2. Muut hankinnat (joka oli suurin osa budjetista, paljon rakentamista) tehdään kohdemaassa, joka hyödyntää siis paikalliset ja nimenomaan PAIKALLISET (saman kylän, lähimmän kaupungin) yritykset.
3. Hankintoja kilpailutetaan, oliko raja 200€ niin 3 tarjousta pyydettiin
4. Kaikki kuitit menivät mun kautta, kirjanpito ja raportointi sekä kohdemaan että Suomen kehitys/ulkomaan ministeriölle.
5. Sentilleen tehtyjä tilipäätöksiä
6. Itse sain osa palkastani projektista. Maassa itse sitä ei voitu käytä, niin halpa ja yksinkertainen se oli. Joten suurin osa jäi Suomeen myöhemmin kulutettavaksi, mm asunnon hankinta.
7. Jotain ”vastenmielisiä” menoja kyllä oli, mm viranomaisten päivärahat turhan korkeat. Kuitenkin sekin maan lakien mukaan. Nämä esiintyy vain 2 päivää vuodessa
8. Voitelurahoja ei suoraan maksettu missään tapauksessa
9. Epäsuoria saattoi esiintyä, jos hankintapäällikö olisi tehnyt diilin toimittajien tarjousvaiheessa. En nähnyt sellaisia selkeitä vääristymiä kuin pari kertaa
10. Suurin päivävaloa kestämätön taitaa olla projektityöntekijöitten omat automatkat projektin piikiin.
11. Paikallinen yhteistyökumppani nämäkin asiat seurasi, ja rajoitti.
Joten, täällä yleistetty väite että kankkulan kaivoon meni, voidaan romuttaa.
a. Lapset saivat koulunsa, valtio toimitti siihen luvatut opettajat
b. Eläinlääkekliniikka toimii
c. Kylä tuli sähköistetyksi, vähentäen lamppuöljyn ja paristojen tarvetta => ympäristö parani
d. Silta tuli valmiiksi, ja pelasti ihmisiä ja karjaa hukkumiselta
jne.
Kaikki väitteet voin todistaa oikeaksi, mutta yksityiskohtaiset tiedot eivät ole minun julkaistava, vaan työnantajani.