Mainos:

Suomi tuhlasi kehitysapuun melkein miljardin vuonna 2016

Julkaistu 11.4.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Kehitysyhteistyöhön käytettyjen varojen määrää on aika ajoin kritisoitu. On esitetty varteenotettavia epäilyjä siitä, meneekö kehitysapu perille asti, vai jääkö se kehitysmaiden hallitsijoiden tai rikollisten käsiin. Näiden maiden hallitsijat ovat usein sotilasjunttia tai lähes diktaattorin asemassa olevia. On väitetty, että kehitysavusta menisi oikeille tarvitsijoille vain häviävän pieni osa. Ilmainen ulkomailta tuleva raha ei myöskään motivoi avun saajia omatoimiseen yrittämiseen, vaan toimii passivoivana tekijänä.

Valtioneuvosto on julkaissut tiedotteen, jossa kertoo Suomen käyttäneen vuonna 2016 kehitysyhteistyöhön 956 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Siis lähes miljardi euroa muualle kuin oman maan kehittämiseen ja oman kansan hyväksi.

Merkillepantavaa on, että suurin saajamaa 27 miljoonalla eurolla on Afganistan. Vaikka Suomi lähettää sinne kymmeniä miljoona euroja vuotuista kehitysapua, saamme vastaanottaa sieltä silti suuria määriä turvapaikanhakijoita, joiden aiheuttamat kulut voidaan laskea tuon 27 miljoonan päälle laskettaessa sitä, kuinka kalliiksi pelkästään Afganistan Suomelle tulee.

Afganistanin jälkeen suurimpia saajamaita ovat Nepal (20 milj. euroa), Etiopia (18 milj. euroa) ja Tansania (18 milj. euroa). Suomen kehitysavun bruttokansantulo-osuus (0,44 prosenttia) oli EU:n kahdeksanneksi suurin.

Mainos:

Lähde: Valtioneuvoston tiedote

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Matematiikkaa
Matematiikkaa
9 years ago

Lasketaampa… Tällä hetkellä tuo rahamäärä nyhdetään työtätekeviltä, koska eläkeiläiset, opiskelijat ja koululaiset sekä työttömät eivät tuota yhteiskunnan verokirstuun rahaa. Sama on tilanne matujen ja virkamiesten osalta. Nekin ovat vain vertaakkana työtätekevälle väestölle.

Eli, jos lasketaan että 25% väestöstä tienaa BKT:n niin silloin tuo miljardi euroa tarkoittaisi 200e jokaiselta työssäkäyvältä veronmaksajala vuodessa. Ei kuulosta paljolta, eihän. Mutta otetaampa huomioon EU-maksut jotk ovat 2.5-kertaiset tuohon verrattuna. Se tarkoittaa että vuodessa turhia veroja maksetaan ainakin 650e. Ja se alkaa olla monelle yhden kuukauden nettopalkka.

Miten sinun taloutesi parantuisi jos saisit ylimääräisenä 650e puhtaana käteen? Parantaisiko se arkeasi ja kuinka pitkäksi aikaa? Minä kävisin sillä esim. töissä puoli vuotta ”ilmaiseksi”. Tai söisin lihaa kahtena päivänä viikossa koko vuoden.

Jari
9 years ago

650e parantaisi taloutta käsittämättömän paljon, olis yksityisyrittäjällä varaa ottaa töitäkin vastaan. Nyt on se ongelma että, jos kohteen saa, niin ei ole varaa ajella sinne työmaalle. Näin hyvin suomessa on järjestetty tämä työllisyysnäkökulma yrittäjille jotka toimii yksin. Tilauskanta on heikko, ja päivät menee tilausta odotellessa. Kun saa tilauksen, ei ole varaa mennä sinne työöhön. Moni homma alallani ottaa viikosta kolmeen aikaa, jos etäisyys on vaikka 50km eli 100 yhteensä niin se on jo kistannus. Eli tällä tyylillä voi pitää työkalut pakissa, ja odottaa vaan niitä kohteita jotka on 5km päässä. En ym,ärrä miksi tätä näkökulmaa ei nähdä eikä tuoda julkisuuteen. Kukaan ei tästäkään kertomasta tee lehtijuttua tms… ollaa vaan hiljaa.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Suuri puhallus on meneillään.

Visser
Visser
9 years ago

Katsotaanpa. Olin Etiopiassa vetämässä noin 0,5 milj kehitysyhteistyöprojekti.
1. Ensinnäkin jos mahdollista, hankintoja tehdään omasta maasta (tätä vastustan, mutta ehkä joku tykkää): Britit ostavat projektiautoksi Landroveri, Italialaiset Fiat 4-veto, Saksalaiset Mersut jne. Sama pätee sähköaseman kojeisiin, traktoreihin, vesipumput (sekä käsi- että konekäyttöiset) yms. Eli osa ”kehitysapu”rahoista työllistääkin kotimaassa.
2. Muut hankinnat (joka oli suurin osa budjetista, paljon rakentamista) tehdään kohdemaassa, joka hyödyntää siis paikalliset ja nimenomaan PAIKALLISET (saman kylän, lähimmän kaupungin) yritykset.
3. Hankintoja kilpailutetaan, oliko raja 200€ niin 3 tarjousta pyydettiin
4. Kaikki kuitit menivät mun kautta, kirjanpito ja raportointi sekä kohdemaan että Suomen kehitys/ulkomaan ministeriölle.
5. Sentilleen tehtyjä tilipäätöksiä
6. Itse sain osa palkastani projektista. Maassa itse sitä ei voitu käytä, niin halpa ja yksinkertainen se oli. Joten suurin osa jäi Suomeen myöhemmin kulutettavaksi, mm asunnon hankinta.
7. Jotain ”vastenmielisiä” menoja kyllä oli, mm viranomaisten päivärahat turhan korkeat. Kuitenkin sekin maan lakien mukaan. Nämä esiintyy vain 2 päivää vuodessa
8. Voitelurahoja ei suoraan maksettu missään tapauksessa
9. Epäsuoria saattoi esiintyä, jos hankintapäällikö olisi tehnyt diilin toimittajien tarjousvaiheessa. En nähnyt sellaisia selkeitä vääristymiä kuin pari kertaa
10. Suurin päivävaloa kestämätön taitaa olla projektityöntekijöitten omat automatkat projektin piikiin.
11. Paikallinen yhteistyökumppani nämäkin asiat seurasi, ja rajoitti.

Joten, täällä yleistetty väite että kankkulan kaivoon meni, voidaan romuttaa.
a. Lapset saivat koulunsa, valtio toimitti siihen luvatut opettajat
b. Eläinlääkekliniikka toimii
c. Kylä tuli sähköistetyksi, vähentäen lamppuöljyn ja paristojen tarvetta => ympäristö parani
d. Silta tuli valmiiksi, ja pelasti ihmisiä ja karjaa hukkumiselta
jne.
Kaikki väitteet voin todistaa oikeaksi, mutta yksityiskohtaiset tiedot eivät ole minun julkaistava, vaan työnantajani.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.