Suomi mukaan NATOn miljardin euron innovaatiorahastoon —Tesiltä 35 miljoonan euron sijoitus

Julkaistu 17.5.2023 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen liittyminen NATOon avaa suomalaisille alkuvaiheen startupeille uusia mahdollisuuksia. Suomen hakemus NATOn innovaatiorahastoon on hyväksytty, ja Tesi tekee rahastoon 35 miljoonan euron sijoituksen. Samalla murroksellisia teknologioita kehittäville suomalaisille startupeille ja pääomasijoitusrahastoille aukeaa uusia yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia.

NATOn innovaatiorahasto tulee sijoittamaan siinä mukana olevien NATO-maiden teknologisesti murroksellisiin (deep tech) alkuvaiheen startupeihin ja näihin sijoittaviin venture capital -rahastoihin. Nyt perusteilla olevan rahaston koko on miljardi euroa, ja siihen sitoutui 22 NATOn jäsenvaltiota NATOn Madridin huippukokouksessa kesällä 2022. NATOn innovaatiorahaston operatiivinen toiminta alkaa tänä vuonna NATOn Vilnan huippukokouksen paikkeilla.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä korostaa, että Suomen on tärkeää päästä heti jäsenyyden alkumetreiltä aktiiviseksi toimijaksi keskeisiin Naton toimintoihin ja verkostoihin.

”Rahaston ideana on varmistaa, että uusiin teknologioihin ja huippuinnovaatioihin liittyvä osaaminen ja omistus säilyvät NATO-maissa. Suomella on annettavanaan valtava potentiaali NATOn kannalta keskeisissä teknologioissa, kuten tekoälyssä ja kvanttiteknologiassa. Rahasto on suomalaisille murroksellisia teknologioita kehittäville alkuvaiheen startupeille uusi kasvupääoman lähde”, sanoo Lintilä.

”Kehitämme kansainvälisiä verkostoja ja kanavoimme ulkomaista pääomaa ja osaamista Suomeen. Tesin nyt tekemä sijoitus avaa suomalaisille pääomasijoitusrahastoille ja startupeille oven NATOn innovaatiorahastoon ja sen yhteistyöverkostoihin”, sanoo Tesin toimitusjohtaja Pia Santavirta.

NATOn innovaatiorahaston sijoitukset pääomasijoitusrahastoihin ja startup-yhtiöihin

NATOn innovaatiorahaston sijoitukset kohdentuvat teknologioihin, joilla on pääasiallisesti kaupallinen, mutta myös mahdollinen puolustuksellinen tai turvallisuuskäyttötarkoitus (ns. kaksikäyttöratkaisut). Nämä teknologiat liittyvät esimerkiksi tekoälyyn, kvanttiteknologiaan, uusiin materiaaleihin, energiaan, bioteknologiaan, viestintään ja avaruuteen.

”Naton innovaatiorahasto keskittyy käytännössä deep tech -alan yritysten rahoittamiseen. Suomessa näitä yrityksiä on Tesin tekemän selvityksen mukaan noin 240. Deep tech -yrityksille tyypillistä on, että ne tarvitsevat merkittäviä investointeja jo alkuvaiheessa ja pitkien kehityskaarien takia pitkäjänteistä pääomaa”, Tesin rahastosijoituksista vastaava Matias Kaila toteaa.

NATOn innovaatiorahasto on vielä perusteilla, ja se tulee tekemään tiivistä yhteistyötä NATOn ja etenkin sen tiede- ja teknologiayksikön (Science and Technology Organisation) kanssa sekä täydentämään yrityksille ja tutkimuslaitoksille tarkoitettua DIANA (Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic) -innovaatiokiihdyttämöä. NATOn innovaatiorahaston operatiivinen toiminta alkaa tänä vuonna NATOn Vilnan huippukokouksen paikkeilla, ja sen tavoitteena on aloittaa sijoitustoiminta pian huippukokouksen jälkeen.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriö

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.