Suomi historiallisen kiinnostuksen kohteena: Nato on vahvistanut Suomen maakuvaa

Julkaistu 1.12.2022 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Lähes puolet kansainväliseen tutkimukseen vastanneista kertoo mielikuviensa Suomesta muuttuneen myönteisemmiksi viimeisen vuoden aikana. Suomen Nato-prosessilla on suuri rooli sekä näkyvyyden kasvussa että myönteisten mielikuvien syntymisessä.

Ulkoministeriön tilaama kansainvälinen tutkimus paljastaa Nato-prosessin tuoneen Suomelle poikkeuksellista huomiota. Kymmenessä maassa (Yhdysvallat, Saksa, Japani, Iso-Britannia, Intia, Brasilia, Turkki, Etelä-Korea, Kiina ja Venäjä) toteutetun kyselyn vastaajista peräti 72 % muistaa kuulleensa Suomeen liittyviä uutisia viimeisen vuoden aikana. 49 % heistä kertoo mieleensä jääneiden uutisten liittyneen Suomen Nato-prosessiin.

Suuri näkyvyys vaikuttanut mielikuviin Suomesta

Suomen kokonaisnäkyvyys on vuonna 2022 ollut historiallisella tasolla. Ulkoministeriön oman seurannan mukaan vuoden näkyvyys on ollut kaksin- tai jopa kolminkertainen vuoteen 2021 verrattuna. Toukokuussa 2022 Suomea koskevien Internet-hakujen määrä kymmenkertaistui alkuvuoden keskiarvoon nähden. Eniten hakuja tehtiin Suomen poliittiseen johtoon sekä EU- ja Nato-aiheisiin liittyen. Suurinta kiinnostuksen kasvu oli Suomen puolustusvoimiin sekä Turkki-suhteisiin liittyen.

Suomeen liittyvillä uutisilla on ollut hyvin myönteinen vaikutus mielikuviin Suomesta: puolet Suomi-aiheisia uutisia muistaneista vastaajista kertoo, että uutisointi on vaikuttanut myönteisesti heidän näkemyksiinsä Suomesta. Kun hyökkäyssotaa käyvän Venäjän vastaukset jätetään huomiotta, nousee uutisista positiivisesti vaikuttuneiden määrä 54 prosenttiin.

Suomi-kuva on vahvistunut merkittävästi

Mielikuvat Suomesta ovat kaiken kaikkiaan muuttuneet entistä myönteisemmiksi. Kun venäläisvastaukset ohitetaan, 48 % vastaajista kertoo mielikuviensa muuttuneen myönteisemmiksi viimeisen vuoden aikana. Kielteisemmistä mielikuvista kertoo ainoastaan 3 % vastaajista. Venäläisvastaajien joukossa 17 % kertoo mielikuviensa parantuneen ja 28 % heikentyneen.

Erityisen suurta muutos Suomea koskevissa näkemyksissä on tutkimuksen mukaan ollut Intiassa, Brasiliassa, Turkissa ja Yhdysvalloissa. Intiassa 82 %, Brasiliassa 63 %, Turkissa 54 % ja Yhdysvalloissa 52 % vastaajista kertoo mielikuviensa Suomesta muuttuneen myönteisemmiksi viimeisen vuoden aikana.

Kysyttäessä syytä Suomea koskevien mielikuvien paranemiseen 20 % vastaajista mainitsee suomalaiset ihmiset, 14 % Nato-prosessin ja 10 % hallituksen ja kansainvälisen politiikan. Mainintoja saavat myös talouskasvu (9 %), ympäristö (8%), globaalit haasteet (7 %), koulutus (7 %), kanta Ukrainan sotaan (7 %) ja yhteiskuntapolitiikka (5 %).

Suomen Nato-prosessi vaikuttaa mielikuviin

Vastaajista, jotka olivat tietoisia Natosta ja sen toiminnasta, peräti 74 % kertoi tietävänsä Suomen Nato-prosessista. Kun venäläisvastausten vaikutus poistetaan, 56 % Naton tuntevista vastaajista kertoi Suomen Nato-prosessin vaikuttavan heidän mielikuviinsa Suomesta myönteisesti. Suurin myönteinen vaikutus oli Yhdysvalloissa, missä 77 % vastaajista kertoi näkemystensä muuttuneet positiivisemmiksi. Venäjällä vain 14 % vastaajista katsoi Suomen Nato-prosessilla olevan myönteinen vaikutus. Kielteisestä vaikutuksesta Venäjällä kertoo 50 % vastaajista. Kiinassa sekä myönteisestä että kielteisestä vaikutuksesta kertoo 28 % vastaajista. Muissa tutkimuksen maissa myönteinen vaikutus on merkittävästi kielteistä suurempi.

Suomen Nato-prosessilla katsottiin olevan myönteinen vaikutus myös kiinnostukseen muuttaa (43 %), matkustaa (49 %) ja investoida (47 %) Suomeen sekä ostaa suomalaisia tuotteita (47 %). Kun venäläisvastaukset jätetään huomiotta, Nato-prosessi nostaa vaikutuksen halukkuuteen vierailla ja investoida sekä ostaa suomalaisia tuotteita yli 50 prosenttiin.

Tarkempaa tietoa tutkimuksesta

Tutkimusta varten haastateltiin noin 4000 täysi-ikäistä, keski- ja hyvätuloista vastaajaa. Kaikki vastaajat olivat kansainvälisesti suuntautuneita (asuminen tai opiskelu ulkomailla, matkustus ulkomaille vähintään kahdesti vuodessa tai kansainvälisesti suuntautunut työ). Kaikilla vastaajilla oli korkeakoulututkinto. Tutkimuksen toteutti Bloom Consulting heinä–elokuussa 2022.

Ulkoministeriö julkaisee lisää maakuvan tutkimustietoa alkuvuodesta 2023. Silloin ilmestyy sekä Suomi-kuvaa tarkasteleva Maakuvan vuosikatsaus että Suomi maailman mediassa -raportti.

Lue lisää:

Median yhteydenotot ja haastattelupyynnöt

  • Meira Pappi, maakuvatyön asiantuntija, maakuvayksikkö, puh. +358 40 140 8940
  • Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.