Lähes puolet kansainväliseen tutkimukseen vastanneista kertoo mielikuviensa Suomesta muuttuneen myönteisemmiksi viimeisen vuoden aikana. Suomen Nato-prosessilla on suuri rooli sekä näkyvyyden kasvussa että myönteisten mielikuvien syntymisessä.
Ulkoministeriön tilaama kansainvälinen tutkimus paljastaa Nato-prosessin tuoneen Suomelle poikkeuksellista huomiota. Kymmenessä maassa (Yhdysvallat, Saksa, Japani, Iso-Britannia, Intia, Brasilia, Turkki, Etelä-Korea, Kiina ja Venäjä) toteutetun kyselyn vastaajista peräti 72 % muistaa kuulleensa Suomeen liittyviä uutisia viimeisen vuoden aikana. 49 % heistä kertoo mieleensä jääneiden uutisten liittyneen Suomen Nato-prosessiin.
Suuri näkyvyys vaikuttanut mielikuviin Suomesta
Suomen kokonaisnäkyvyys on vuonna 2022 ollut historiallisella tasolla. Ulkoministeriön oman seurannan mukaan vuoden näkyvyys on ollut kaksin- tai jopa kolminkertainen vuoteen 2021 verrattuna. Toukokuussa 2022 Suomea koskevien Internet-hakujen määrä kymmenkertaistui alkuvuoden keskiarvoon nähden. Eniten hakuja tehtiin Suomen poliittiseen johtoon sekä EU- ja Nato-aiheisiin liittyen. Suurinta kiinnostuksen kasvu oli Suomen puolustusvoimiin sekä Turkki-suhteisiin liittyen.
Suomeen liittyvillä uutisilla on ollut hyvin myönteinen vaikutus mielikuviin Suomesta: puolet Suomi-aiheisia uutisia muistaneista vastaajista kertoo, että uutisointi on vaikuttanut myönteisesti heidän näkemyksiinsä Suomesta. Kun hyökkäyssotaa käyvän Venäjän vastaukset jätetään huomiotta, nousee uutisista positiivisesti vaikuttuneiden määrä 54 prosenttiin.
Suomi-kuva on vahvistunut merkittävästi
Mielikuvat Suomesta ovat kaiken kaikkiaan muuttuneet entistä myönteisemmiksi. Kun venäläisvastaukset ohitetaan, 48 % vastaajista kertoo mielikuviensa muuttuneen myönteisemmiksi viimeisen vuoden aikana. Kielteisemmistä mielikuvista kertoo ainoastaan 3 % vastaajista. Venäläisvastaajien joukossa 17 % kertoo mielikuviensa parantuneen ja 28 % heikentyneen.
Erityisen suurta muutos Suomea koskevissa näkemyksissä on tutkimuksen mukaan ollut Intiassa, Brasiliassa, Turkissa ja Yhdysvalloissa. Intiassa 82 %, Brasiliassa 63 %, Turkissa 54 % ja Yhdysvalloissa 52 % vastaajista kertoo mielikuviensa Suomesta muuttuneen myönteisemmiksi viimeisen vuoden aikana.
Kysyttäessä syytä Suomea koskevien mielikuvien paranemiseen 20 % vastaajista mainitsee suomalaiset ihmiset, 14 % Nato-prosessin ja 10 % hallituksen ja kansainvälisen politiikan. Mainintoja saavat myös talouskasvu (9 %), ympäristö (8%), globaalit haasteet (7 %), koulutus (7 %), kanta Ukrainan sotaan (7 %) ja yhteiskuntapolitiikka (5 %).
Suomen Nato-prosessi vaikuttaa mielikuviin
Vastaajista, jotka olivat tietoisia Natosta ja sen toiminnasta, peräti 74 % kertoi tietävänsä Suomen Nato-prosessista. Kun venäläisvastausten vaikutus poistetaan, 56 % Naton tuntevista vastaajista kertoi Suomen Nato-prosessin vaikuttavan heidän mielikuviinsa Suomesta myönteisesti. Suurin myönteinen vaikutus oli Yhdysvalloissa, missä 77 % vastaajista kertoi näkemystensä muuttuneet positiivisemmiksi. Venäjällä vain 14 % vastaajista katsoi Suomen Nato-prosessilla olevan myönteinen vaikutus. Kielteisestä vaikutuksesta Venäjällä kertoo 50 % vastaajista. Kiinassa sekä myönteisestä että kielteisestä vaikutuksesta kertoo 28 % vastaajista. Muissa tutkimuksen maissa myönteinen vaikutus on merkittävästi kielteistä suurempi.
Suomen Nato-prosessilla katsottiin olevan myönteinen vaikutus myös kiinnostukseen muuttaa (43 %), matkustaa (49 %) ja investoida (47 %) Suomeen sekä ostaa suomalaisia tuotteita (47 %). Kun venäläisvastaukset jätetään huomiotta, Nato-prosessi nostaa vaikutuksen halukkuuteen vierailla ja investoida sekä ostaa suomalaisia tuotteita yli 50 prosenttiin.
Tarkempaa tietoa tutkimuksesta
Tutkimusta varten haastateltiin noin 4000 täysi-ikäistä, keski- ja hyvätuloista vastaajaa. Kaikki vastaajat olivat kansainvälisesti suuntautuneita (asuminen tai opiskelu ulkomailla, matkustus ulkomaille vähintään kahdesti vuodessa tai kansainvälisesti suuntautunut työ). Kaikilla vastaajilla oli korkeakoulututkinto. Tutkimuksen toteutti Bloom Consulting heinä–elokuussa 2022.
Ulkoministeriö julkaisee lisää maakuvan tutkimustietoa alkuvuodesta 2023. Silloin ilmestyy sekä Suomi-kuvaa tarkasteleva Maakuvan vuosikatsaus että Suomi maailman mediassa -raportti.
Lue lisää:
- Maakuvan vuosikatsaus 2021Linkki toiselle sivustolle
- Suomi-kuvan muutos ja Nato-prosessiLinkki toiselle sivustolle (pdf)
Median yhteydenotot ja haastattelupyynnöt
- Meira Pappi, maakuvatyön asiantuntija, maakuvayksikkö, puh. +358 40 140 8940
- Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.
Ei kiinnosta mikään Suomi -kuva maailmalla. nato sais suksii sinne missä pippuri kasvaa.
Ulkoministeriöllä on varaa tehdä 0-tutkimuksia. Sinne meni taas verorahoja kansalaisilta. Tutkimuksesta ei ole mitään hyötyä meille. Sen sijaan ulkoministeriön kysely lausuntopalvelussa 4.11.-23.11.22 Nato jäsenyydestä oli merkittävä kysely eikä maksanut paljoakaan. Lausuntonsa antoi toistakymmentä järjestöä ja yli 1500 kansalaista, yhteensä 1591. Lausuntoja oli uli 1700, mutta osa saattoi olla viivästyneitä.
Lausunto vaati rekisteröitymisen ja varoitettiin julkisuudesta. Lausunnon antajien tiedot ovat julkisia. Tulos on hämmästyttävä kaiketi monelle ulkominisreriössä. Natoa ei kannattanut noin 99% lausunnon antajista. Kannatti kai muutama järjestö ja kaksi kansalaista. Kansalaisista Natoa kannatti 0,1%.
Lausuntoa voi hakea osoitteesta https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Closed Valitettavasti se on poistettu poliittisesti epämiellyttävän lopputuloksensa johdosta, kuten jo jossain kommentissa muutama päivä sitten arvelinkin.