https://nykysuomi.com/suomi-historiallisen-kiinnostuksen-kohteena-nato-on-vahvistanut-suomen-maakuvaa/

Kotimaa

Suomi historiallisen kiinnostuksen kohteena: Nato on vahvistanut Suomen maakuvaa

Julkaistu 1.12.2022 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Lähes puolet kansainväliseen tutkimukseen vastanneista kertoo mielikuviensa Suomesta muuttuneen myönteisemmiksi viimeisen vuoden aikana. Suomen Nato-prosessilla on suuri rooli sekä näkyvyyden kasvussa että myönteisten mielikuvien syntymisessä.

Ulkoministeriön tilaama kansainvälinen tutkimus paljastaa Nato-prosessin tuoneen Suomelle poikkeuksellista huomiota. Kymmenessä maassa (Yhdysvallat, Saksa, Japani, Iso-Britannia, Intia, Brasilia, Turkki, Etelä-Korea, Kiina ja Venäjä) toteutetun kyselyn vastaajista peräti 72 % muistaa kuulleensa Suomeen liittyviä uutisia viimeisen vuoden aikana. 49 % heistä kertoo mieleensä jääneiden uutisten liittyneen Suomen Nato-prosessiin.

Suuri näkyvyys vaikuttanut mielikuviin Suomesta

Suomen kokonaisnäkyvyys on vuonna 2022 ollut historiallisella tasolla. Ulkoministeriön oman seurannan mukaan vuoden näkyvyys on ollut kaksin- tai jopa kolminkertainen vuoteen 2021 verrattuna. Toukokuussa 2022 Suomea koskevien Internet-hakujen määrä kymmenkertaistui alkuvuoden keskiarvoon nähden. Eniten hakuja tehtiin Suomen poliittiseen johtoon sekä EU- ja Nato-aiheisiin liittyen. Suurinta kiinnostuksen kasvu oli Suomen puolustusvoimiin sekä Turkki-suhteisiin liittyen.

Suomeen liittyvillä uutisilla on ollut hyvin myönteinen vaikutus mielikuviin Suomesta: puolet Suomi-aiheisia uutisia muistaneista vastaajista kertoo, että uutisointi on vaikuttanut myönteisesti heidän näkemyksiinsä Suomesta. Kun hyökkäyssotaa käyvän Venäjän vastaukset jätetään huomiotta, nousee uutisista positiivisesti vaikuttuneiden määrä 54 prosenttiin.

Suomi-kuva on vahvistunut merkittävästi

Mielikuvat Suomesta ovat kaiken kaikkiaan muuttuneet entistä myönteisemmiksi. Kun venäläisvastaukset ohitetaan, 48 % vastaajista kertoo mielikuviensa muuttuneen myönteisemmiksi viimeisen vuoden aikana. Kielteisemmistä mielikuvista kertoo ainoastaan 3 % vastaajista. Venäläisvastaajien joukossa 17 % kertoo mielikuviensa parantuneen ja 28 % heikentyneen.

Erityisen suurta muutos Suomea koskevissa näkemyksissä on tutkimuksen mukaan ollut Intiassa, Brasiliassa, Turkissa ja Yhdysvalloissa. Intiassa 82 %, Brasiliassa 63 %, Turkissa 54 % ja Yhdysvalloissa 52 % vastaajista kertoo mielikuviensa Suomesta muuttuneen myönteisemmiksi viimeisen vuoden aikana.

Kysyttäessä syytä Suomea koskevien mielikuvien paranemiseen 20 % vastaajista mainitsee suomalaiset ihmiset, 14 % Nato-prosessin ja 10 % hallituksen ja kansainvälisen politiikan. Mainintoja saavat myös talouskasvu (9 %), ympäristö (8%), globaalit haasteet (7 %), koulutus (7 %), kanta Ukrainan sotaan (7 %) ja yhteiskuntapolitiikka (5 %).

Suomen Nato-prosessi vaikuttaa mielikuviin

Vastaajista, jotka olivat tietoisia Natosta ja sen toiminnasta, peräti 74 % kertoi tietävänsä Suomen Nato-prosessista. Kun venäläisvastausten vaikutus poistetaan, 56 % Naton tuntevista vastaajista kertoi Suomen Nato-prosessin vaikuttavan heidän mielikuviinsa Suomesta myönteisesti. Suurin myönteinen vaikutus oli Yhdysvalloissa, missä 77 % vastaajista kertoi näkemystensä muuttuneet positiivisemmiksi. Venäjällä vain 14 % vastaajista katsoi Suomen Nato-prosessilla olevan myönteinen vaikutus. Kielteisestä vaikutuksesta Venäjällä kertoo 50 % vastaajista. Kiinassa sekä myönteisestä että kielteisestä vaikutuksesta kertoo 28 % vastaajista. Muissa tutkimuksen maissa myönteinen vaikutus on merkittävästi kielteistä suurempi.

Suomen Nato-prosessilla katsottiin olevan myönteinen vaikutus myös kiinnostukseen muuttaa (43 %), matkustaa (49 %) ja investoida (47 %) Suomeen sekä ostaa suomalaisia tuotteita (47 %). Kun venäläisvastaukset jätetään huomiotta, Nato-prosessi nostaa vaikutuksen halukkuuteen vierailla ja investoida sekä ostaa suomalaisia tuotteita yli 50 prosenttiin.

Tarkempaa tietoa tutkimuksesta

Tutkimusta varten haastateltiin noin 4000 täysi-ikäistä, keski- ja hyvätuloista vastaajaa. Kaikki vastaajat olivat kansainvälisesti suuntautuneita (asuminen tai opiskelu ulkomailla, matkustus ulkomaille vähintään kahdesti vuodessa tai kansainvälisesti suuntautunut työ). Kaikilla vastaajilla oli korkeakoulututkinto. Tutkimuksen toteutti Bloom Consulting heinä–elokuussa 2022.

Ulkoministeriö julkaisee lisää maakuvan tutkimustietoa alkuvuodesta 2023. Silloin ilmestyy sekä Suomi-kuvaa tarkasteleva Maakuvan vuosikatsaus että Suomi maailman mediassa -raportti.

Lue lisää:

Median yhteydenotot ja haastattelupyynnöt

Meira Pappi, maakuvatyön asiantuntija, maakuvayksikkö, puh. +358 40 140 8940
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.

https://nykysuomi.com/yli-puolet-suomalaisista-eparoi-vierailla-naapureidensa-luona/

Kotimaa

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu tänään 07:43 – Kirjoittaja Toimitus

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

— Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

https://nykysuomi.com/suomi-hylkaa-valtaosan-ulkomaisten-marjanpoimijoiden-viisumeista/

Kotimaa

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

— Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

— Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

https://nykysuomi.com/suomen-talous-kasvaa-nopeinta-vauhtia-viiteen-vuoteen/

Kotimaa

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

— Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/medvedev-suomesta-on-tullut-venajan-ydinaseiden-kohde/

Kotimaa

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com