Suomi 100: Avoimet ovet valtioneuvostossa 26. elokuuta klo 10–14

Julkaistu 8.8.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Valtioneuvosto avaa ovensa yleisölle lauantaina 26. elokuuta Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Ovet ovat avoinna klo 10–14 Valtioneuvoston linnassa, Säätytalossa, Valtioneuvoston juhlahuoneistossa ja Arppeanumissa. Osalla ministeriöistä on omaa avointen ovien ohjelmaa samaan aikaan. Avoimet ovet -päivän tavoitteena on ilmentää suomalaista avointa yhteiskuntaa, hyvää hallintoa ja sananvapautta.

Päivän aikana yleisöllä on mahdollisuus tutustua valtioneuvoston tiloihin ja kuulla paikalla olevilta virkamiehiltä ministeriöiden toiminnasta, rakennusten historiasta ja myös ajankohtaisista aiheista. Edellisen kerran avoimien ovien päivä järjestettiin vastaavassa laajuudessa syksyllä 2009, kun vietettiin oman hallinnon 200-vuotisjuhlaa.

Valtioneuvoston linnan ovet avautuvat Senaatintorin puolelta. Tutustumiskierroksen reitti kulkee arkkitehti Carl Ludwig Engelin suunnitteleman rakennuksen historiallisten ja julkisen päätöksenteon kannalta keskeisten paikkojen läpi. Reitillä nähdään muun muassa linnan upea portaikko, valtioneuvoston istuntosali ja tasavallan presidentin esittelysali.

Historia ja nykyaika kohtaavat arkkitehti Karl Gustaf Nyströmin suunnittelemassa Säätytalossa, jossa useampi ministeriö esittelee toimintaansa ja ajankohtaisia aiheitaan. Tarjolla on esimerkiksi peruskurssi tekoälystä, voit kokeilla arktista ajosimulaattoria sekä kuulla puolustuksen tulevista hankinnoista, kuten Hornetien korvaajahankkeesta sekä Laivue2020 -hankkeesta. Paikalla voi kuulla uudistuneesta, kansalaisille julkishallinnon palveluita yhdestä paikasta tarjoava Suomi.fi-palvelusta, tai vaikkapa saada kuulumisia makujen ja luonnonvarojen maailmasta. Lisäksi historialliset hahmot sadan vuoden takaa johdattelevat yleisöä itsenäistymisen alkuhetkiin.

Valtioneuvoston juhlahuoneisto sijaitsee Eteläesplanadi 6:ssa, lähellä Kauppatoria. Arkkitehti Carl Ludwig Engelin suunnittelema rakennus toimii hallituksen ja pääministerin edustus- ja neuvottelutilana. Nyt on mahdollisuus tutustua rakennuksen kiinnostavaan historiaan, merkittävimpiin saleihin ja niiden taideaarteisiin.

Snellmaninkatu 3:ssa sijaitseva Arppeanum on muutama vuosi sitten muutettu historiallisesta miljööstä valtioneuvoston moderniksi monitilaksi. Arkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1869 Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kemian laitoksen laboratorio- ja museotiloiksi.

Oikeusministeriö, sisäministeriö ja ulkoministeriö myös avoinna

Osalla ministeriöistä on samana päivänä omaa avointen ovien ohjelmaa, osa osallistuu myös Suomi 100:n Yhdessä-viikonlopun tapahtumiin eri puolella Suomea.

Oikeusministeriö avaa ovensa yleisölle. Päivän aikana on luvassa muun muassa tietoiskuja eri aiheista, tutustumista talon tiloihin, taidekierroksia ja sähköisten demokratiapalveluiden esittelyä. Lopuksi voi juoda kahvit ja äänestää päivän parasta ohjelmaa.

Myös oikeusministeriön hallinnonala osallistuu päivään eri puolilla Suomea. Käräjäoikeudet esittelevät toimintaansa Kuopiossa, Iisalmessa, Espoossa ja Tuusulassa. Korkeimman oikeuden tiloihin Helsingissä pääsee myös tutustumaan. Rikosseuraamuslaitoksen päätapahtuma on Vantaa Tikkurilassa ja myös muutamat vankilat pitävät oviaan auki yleisölle.

Sisäministeriön ovet ovat auki osoitteessa. Tarjolla on lyhyitä yleisöluentoja sisäisestä turvallisuudesta, maahanmuutosta ja Suomen lipusta. Avoimet ovet ulottuvat myös ulos Kirkkokadulle, jossa pääsee tutustumaan Helsingin poliisin, Helsingin pelastuslaitoksen ja Suomenlahden merivartioston kalustoon. Kadulla on myös kahviteltta.

Ulkoministeriössä Suomi 100 -suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi ja yksikönpäällikkö Jyrki Paloposki kertovat kansalaisille Merikasarmin historiasta.

Valtioneuvoston avoimet ovet -tapahtuma on osa Yhdessä-viikonloppua (25.–27.8.), jolloin on runsaasti tarjolla Suomi 100 -ohjelmaa niin Suomessa kuin maailmalla.

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö osallistuvat 26. elokuuta Suomen luonnon päivän tapahtumiin. Maa- ja metsätalousministeriö on mukana noin 30 luomutilalla ja noin viidellä virtavesikohteella ympäri Suomen. Osana luonnon päivän virallisia tapahtumia ympäristöministeriön Ymmällä-kuoro esiintyy Sipoonkorven kansallispuistossa yhdessä Sipoon Soinnun, Lapsikuoro Välkkeen ja naiskuoro Pilkkeen kanssa. Lähtö Ponun polun parkkipaikalta klo 13, konsertti metsässä alkaa noin klo 13.30.

Lähde: Valtioneuvosto

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle