Mainos:

Suomi 100: Avoimet ovet valtioneuvostossa 26. elokuuta klo 10–14

Julkaistu 8.8.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Valtioneuvosto avaa ovensa yleisölle lauantaina 26. elokuuta Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Ovet ovat avoinna klo 10–14 Valtioneuvoston linnassa, Säätytalossa, Valtioneuvoston juhlahuoneistossa ja Arppeanumissa. Osalla ministeriöistä on omaa avointen ovien ohjelmaa samaan aikaan. Avoimet ovet -päivän tavoitteena on ilmentää suomalaista avointa yhteiskuntaa, hyvää hallintoa ja sananvapautta.

Päivän aikana yleisöllä on mahdollisuus tutustua valtioneuvoston tiloihin ja kuulla paikalla olevilta virkamiehiltä ministeriöiden toiminnasta, rakennusten historiasta ja myös ajankohtaisista aiheista. Edellisen kerran avoimien ovien päivä järjestettiin vastaavassa laajuudessa syksyllä 2009, kun vietettiin oman hallinnon 200-vuotisjuhlaa.

Valtioneuvoston linnan ovet avautuvat Senaatintorin puolelta. Tutustumiskierroksen reitti kulkee arkkitehti Carl Ludwig Engelin suunnitteleman rakennuksen historiallisten ja julkisen päätöksenteon kannalta keskeisten paikkojen läpi. Reitillä nähdään muun muassa linnan upea portaikko, valtioneuvoston istuntosali ja tasavallan presidentin esittelysali.

Historia ja nykyaika kohtaavat arkkitehti Karl Gustaf Nyströmin suunnittelemassa Säätytalossa, jossa useampi ministeriö esittelee toimintaansa ja ajankohtaisia aiheitaan. Tarjolla on esimerkiksi peruskurssi tekoälystä, voit kokeilla arktista ajosimulaattoria sekä kuulla puolustuksen tulevista hankinnoista, kuten Hornetien korvaajahankkeesta sekä Laivue2020 -hankkeesta. Paikalla voi kuulla uudistuneesta, kansalaisille julkishallinnon palveluita yhdestä paikasta tarjoava Suomi.fi-palvelusta, tai vaikkapa saada kuulumisia makujen ja luonnonvarojen maailmasta. Lisäksi historialliset hahmot sadan vuoden takaa johdattelevat yleisöä itsenäistymisen alkuhetkiin.

Mainos:

Valtioneuvoston juhlahuoneisto sijaitsee Eteläesplanadi 6:ssa, lähellä Kauppatoria. Arkkitehti Carl Ludwig Engelin suunnittelema rakennus toimii hallituksen ja pääministerin edustus- ja neuvottelutilana. Nyt on mahdollisuus tutustua rakennuksen kiinnostavaan historiaan, merkittävimpiin saleihin ja niiden taideaarteisiin.

Snellmaninkatu 3:ssa sijaitseva Arppeanum on muutama vuosi sitten muutettu historiallisesta miljööstä valtioneuvoston moderniksi monitilaksi. Arkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1869 Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kemian laitoksen laboratorio- ja museotiloiksi.

Oikeusministeriö, sisäministeriö ja ulkoministeriö myös avoinna

Osalla ministeriöistä on samana päivänä omaa avointen ovien ohjelmaa, osa osallistuu myös Suomi 100:n Yhdessä-viikonlopun tapahtumiin eri puolella Suomea.

Oikeusministeriö avaa ovensa yleisölle. Päivän aikana on luvassa muun muassa tietoiskuja eri aiheista, tutustumista talon tiloihin, taidekierroksia ja sähköisten demokratiapalveluiden esittelyä. Lopuksi voi juoda kahvit ja äänestää päivän parasta ohjelmaa.

Myös oikeusministeriön hallinnonala osallistuu päivään eri puolilla Suomea. Käräjäoikeudet esittelevät toimintaansa Kuopiossa, Iisalmessa, Espoossa ja Tuusulassa. Korkeimman oikeuden tiloihin Helsingissä pääsee myös tutustumaan. Rikosseuraamuslaitoksen päätapahtuma on Vantaa Tikkurilassa ja myös muutamat vankilat pitävät oviaan auki yleisölle.

Sisäministeriön ovet ovat auki osoitteessa. Tarjolla on lyhyitä yleisöluentoja sisäisestä turvallisuudesta, maahanmuutosta ja Suomen lipusta. Avoimet ovet ulottuvat myös ulos Kirkkokadulle, jossa pääsee tutustumaan Helsingin poliisin, Helsingin pelastuslaitoksen ja Suomenlahden merivartioston kalustoon. Kadulla on myös kahviteltta.

Ulkoministeriössä Suomi 100 -suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi ja yksikönpäällikkö Jyrki Paloposki kertovat kansalaisille Merikasarmin historiasta.

Valtioneuvoston avoimet ovet -tapahtuma on osa Yhdessä-viikonloppua (25.–27.8.), jolloin on runsaasti tarjolla Suomi 100 -ohjelmaa niin Suomessa kuin maailmalla.

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö osallistuvat 26. elokuuta Suomen luonnon päivän tapahtumiin. Maa- ja metsätalousministeriö on mukana noin 30 luomutilalla ja noin viidellä virtavesikohteella ympäri Suomen. Osana luonnon päivän virallisia tapahtumia ympäristöministeriön Ymmällä-kuoro esiintyy Sipoonkorven kansallispuistossa yhdessä Sipoon Soinnun, Lapsikuoro Välkkeen ja naiskuoro Pilkkeen kanssa. Lähtö Ponun polun parkkipaikalta klo 13, konsertti metsässä alkaa noin klo 13.30.

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
9 years ago

Ahaa… Siis Valtioneuvostokin tungetaan täyteen matuloisia.

Harvinainen Muumimuki myytiin ennätyssummalla

Julkaistu 24.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Testiversio "Diving with Seashells" valmistettiin kymmenen kappaletta ja jaettiin Arabian tehtaan henkilökunnalle.

Harvinainen Muumimuki on myyty 46 023 eurolla. Muumimukit rahaksi -verkkokaupan mukaan kyseessä on korkein tunnettu summa, joka Muumimukista on koskaan maksettu.

Kauppa kertoi keskiviikkona, että huutokauppa alkoi viime vuoden lopulla ja viisi huutajaa tarjosi yli 40 000 euroa. Ostaja on liikkeen mukaan pitkäaikainen keräilijä Pohjoismaista. Kauppa viimeisteltiin huhtikuussa.

Muki on nimeltään Uimahyppy simpukoilla, ruotsiksi Simhopp med snäckskal. Tavallinen Uimahyppy-muki oli sarjan ensimmäinen kesämuki ja se ilmestyi vuonna 2006. Simpukkaversio oli Arabian koesarja, joka ei koskaan tullut myyntiin. Se annettiin tehtaan henkilökunnalle. Kauppa arvioi, että mukeja on jäljellä noin kymmenen kappaletta.

Ennätys on kaupan oma, ei riippumaton rekisteri

Muumimukit rahaksi -yrityksen toimitusjohtaja Rasmus Rantanen kertoi ruotsinkieliselle Ylelle odottaneensa ennätystä, sillä vastaava muki myytiin edellisen kerran julkisesti viisi vuotta sitten noin 23 000 euron vastaavalla summalla ruotsalaisessa huutokaupassa.

Mainos:

Hän myöntää myös, että vielä korkeampi summa on saatettu maksaa yksityisesti. Piirit ovat kuitenkin pienet, ja hänen mukaansa tällainen kauppa olisi todennäköisesti tullut tietoon.

Kauppa viittaa myös vuoden 2004 Fazer-mukiin, jota valmistettiin 400 numeroitua kappaletta, toisena erittäin arvostettuna painoksena. Kauppa arvioi sen arvoksi 15 000 euroa.

Google ostaa puolet suomalaisen ydinvoimalan sähköstä vuoteen 2049 asti

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 18.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Google on allekirjoittanut sähkön ostopöytäkirjan, joka kattaa puolet Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Arkistokuva vuodelta 2020.

Google kertoo investoivansa vähintään 13 miljardia euroa suomalaisiin datakeskuksiin vuosina 2027 ja 2028 – yhtiön mukaan kyseessä on sen suurin yksittäinen investointi Euroopassa. Samalla Google on allekirjoittanut Fortumin kanssa sähkönostosopimuksen, joka varaa vuodesta 2030 vuoteen 2049 asti jopa puolet Suomen Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista.

Ilmoitus tehtiin 9. syyskuuta. 13 miljardia euroa on Googlen oma kaksivuotinen investointikehys, ei laskelma täysin uusista projekteista.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui päätöstä osoitukseksi Suomen vahvuuksista ja sanoi lehdistötilaisuudessa:

— Tämä tarkoittaa työpaikkoja, paljon työpaikkoja suomalaisille ympäri Suomen. Investointien odotetaan tuovan kunnille merkittäviä verotuloja.

Mainos:

Puolet voimalasta varattu – uusi ydinvoima vasta paperilla

Paketin konkreettinen osa on sähkö. Google ja Fortum ovat allekirjoittaneet 22-vuotisen sopimuksen, joka kattaa 50 prosenttia Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Kyse on verkossa jo olevasta energiasta, ei uudesta voimalasta. Reaktorit otettiin käyttöön vuosina 1977 ja 1980, ja ne vastaavat noin 10 prosentista Suomen sähkönntuotannosta. Puolet tästä on noin 4 terawattituntia vuodessa – suunnilleen saman verran kuin kaksi miljoonaa pientä kerrostaloasuntoa kuluttaa vuodessa.

Fortumilla on jo käynnissä miljardiohjelma voimalan toiminnan jatkamiseksi vuoteen 2050 asti. Noin 700 miljoonaa euroa odottaa vielä investointipäätöksiä. Googlen sopimuksen on Fortumin mukaan tarkoitus tuoda jatkamiseen tarvittavaa tulovirran varmuutta. Sitä vastoin uusi ydinvoima Loviisassa on vasta selvityskumppanuus, ei rakentamispäätös.

Google arvioi rakennusvaiheen tukevan yli 37 000 työpaikkaa Suomessa. Luku on yhtiön ennuste koko toimitusketjulle ja paikallisille kerrannaisvaikutuksille – ei Googlen omia palkkauksia. Seuraavat ratkaisevat päätökset tehdään Fortumin hallituksessa niiden satojen miljoonien eurojen osalta, joita ei ole vielä hyväksytty.

EU-pankki sijoittaa jopa 40 miljoonaa euroa ydinlämpöön Suomessa

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 16.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva Steady Energyn LDR-50:stä, reaktorista, joka on suunniteltu rakennettavaksi maan alle ja toimittamaan lämpöä kaukolämpöverkkoihin.

EU:n oma pankki, Euroopan investointipankki (EIP), sijoittaa jopa 40 miljoonaa euroa suomalaiseen Steady Energy -yhtiöön. Rahalla edistetään pientä modulaarista reaktoria (SMR), joka ei tuota lainkaan sähköä, vaan ainoastaan kuumaa vettä kaukolämpöverkkoihin – kyseessä on pankin historian ensimmäinen sijoitus SMR-teknologiaan.

Ilmoitus tehtiin 15. syyskuuta, ja summa on osa laajempaa rahoituspakettia, jossa on mukana institutionaalisia, strategisia ja yksityisiä sijoittajia. EIP:n lehdistötiedotteen mukaan varat käytetään tutkimukseen ja kehitykseen, testaukseen sekä lisensointiin Suomessa vuosina 2026–2028 – työhön, joka edeltää ensimmäistä kaupallista laitosta. Yhtään reaktoria ei ole vielä toiminnassa.

Rahoitus on etuoikeutettu vakuudeton laina, joka voidaan vaihtaa osakkeiksi, jos yhtiö listautuu pörssiin. Pankki kuvailee sitä pitkäaikaiseksi kärsivälliseksi pääomaksi – käytännössä asemana, joka antaa EIP:lle mahdollisuuden tulla osakkeenomistajaksi, jos hanke onnistuu. Toimintaa tukee EU:n InvestEU-ohjelma.

Lämpöä sähkön sijaan

Steady Energyn LDR-50-reaktorikonseptin teho on 50 MW, ja se käyttää vettä sekä hidastimena että jäähdytysaineena, mikä on sama perusteknologia kuin nykyisissä kevytvesireaktoreissa. Ero on paineessa ja lopputuotteessa: matalamman paineen muotoilu tuottaa ensisijaisena tuotteenaan lämpöä, joka voidaan syöttää suoraan kaukolämpöjärjestelmiin – putkistoihin, jotka jakelevat kuumaa vettä koteihin, toimistoihin ja muihin rakennuksiin.

Mainos:

Koska lämpöä ei tarvitse ensin muuntaa sähköksi, huomattavasti suurempi osa reaktorin lämpötehosta voidaan hyödyntää EIP:n mukaan. Laitos on myös tarkoitus rakentaa maan alle, minkä pankki sanoo parantavan turvallisuutta ja suojausta.

Yhtiön toimitusjohtaja viittaa siihen, missä suurin osa energian kysynnästä todellisuudessa on.

— Yli 40 prosenttia lopullisesta energian kysynnästä on lämpöä. Suurin osa kuluttamastamme lämmöstä tulee fossiilisista polttoaineista., sanoo Tommi Nyman.

Hän sanoo yhtiön ratkaisun mahdollistavan "riippuvuutemme vähentämisen tuontipolttoaineista entisestään".

VTT:n spin-offista suunniteltuun listautumiseen

Steady Energy eriytettiin Suomen valtion tutkimuslaitos VTT:stä vuonna 2023. Helsinkiin rakennetaan parhaillaan ei-ydinkäyttöistä pilottilaitosta, jossa keskeisiä turvajärjestelmiä testataan ennen lisensointiprosessia.

EIP:n mukaan 3North Partners ja Steady Energy ovat ilmoittaneet suunnitellusta fuusiosta, jonka myötä yhdistynyt yhtiö listautuisi Nasdaq First North -markkinapaikalle Suomessa.

World Nuclear News raportoi, että yhtiö on allekirjoittanut sopimuksia 15 reaktorista Suomessa ja tavoittelee ensimmäisen rakentamisen aloittamista vuonna 2029. Vuonna 2025 Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) totesi alustavassa konseptiarviossaan, että ratkaisut voitaisiin suunnitella täyttämään turvallisuusvaatimukset. Arvio ei ollut varsinainen lupa.

Nuorten miesten palkat laskevat Suomessa

Julkaistu 15.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
STTK:n mukaan alle 35-vuotiaiden tulojen taso Suomessa on edelleen alle ennen finanssikriisiä olleen tason.

Suomalaiset nuoret aikuiset ovat jääneet taloudellisesti jälkeen, kun taas vanhempien ikäryhmien tulot ovat kasvaneet voimakkaammin. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK varoittaa erityisesti nuorista miehistä, joiden palkkatulot ovat laskeneet.

STTK:n ostovoimakatsauksessa seurataan reaaliansioiden muutoksia Suomessa vuodesta 1966 lähtien ja vertaillaan eri ikäryhmiä. Erot heijastavat sekä palkkakehitystä että työllisyyttä, ja myös nouseva eläkeikä vaikuttaa tuloksiin.

STTK raportoi, että reaaliansiot ovat nousseet kaikissa ikäryhmissä vuodesta 1966, mutta hyöty on koitunut pääasiassa vanhemmille ikäryhmille. Alle 35-vuotiaat ovat edelleen 10–15 prosenttia vuoden 2008 tasonsa alapuolella, kun taas 25–34-vuotiaiden palkkatulot ovat lähellä vuoden 2010 tasoa.

— Sitä vastoin saman ikäryhmän miesten palkat ovat laskeneet lähes 2 500 euroa vuodessa alle pandemiaa edeltävän tason, STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö kertoi Ylelle.

Mainos:

Yhdeksi mahdolliseksi selitykseksi STTK toteaa, että työttömyys on viime aikoina ollut miesten keskuudessa noin kaksi prosenttiyksikköä korkeampaa kuin naisilla. Järjestö haluaa uudistaa nuorisotakuun ja laajentaa korkeakoulutusta.

— Nuorisotakuu on uudistettava siten, että nuorille taataan aidosti pääsy työhön tai koulutukseen, Sirviö sanoi tiedotteessa.