Mainos:

Suomen Hippos Ry avaa Suomalaista Hevosmaailmaa

Päivitetty 4.8.2021, Julkaistu 28.4.2021 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen Hippos Ry, on valtakunnallinen hevosurheilun- ja kasvatuksen keskusjärjestö, joka perustettiin Suomen Ravirenkaan ja Hevostalouden keskusliiton yhdistyttyä vuonna 1973. Järjestöön kuuluu yhteensä 128 alajärjestöä, joita ovat mm paikalliset hevosjalostusliitot, ja muut alan yhdistykset.

Suomen Hippos Ry tarjoaa palveluita mm hevosen omistajille, kasvattajille, raviurheilun ammattilaisille ja harrastajille, kilpailijoille ja hevosalasta kiinnostuneille.

 

Haastattelussa Suomen Hippos Ry:n toimitusjohtaja Sami Kauhanen, jolla pitkä kokemus raviurheilusta ammattilaisena, sekä vahva pohja asiantuntijana  yhteiskunnallisesti. Yrittäjän näkökulmakaan ei ole vieras.

Mitä Hippoksen toiminta pitää sisällään, ja mitä Suomen Hevosalalle kuuluu. Lisäksi avataan mm viime vuonna MOT ohjelman yhteydessä esitettyä ravikilpailujen palkinto asiaa.

Mainos:

 

 

Hyvä Sami Kauhanen, olet astunut viime vuonna Hippoksen vetovastuuseen, josta Nykysuomi esittää lämpimät onnittelut.

Milloin Hevoskärpänen on sinua puraissut ja millainen on hevos- historiasi?

  • "Hevoset ovat olleet perheeni kautta läsnä lähes koko elämäni. Isäni aloitti hevosharrastuksen ollessani lapsi, ja siitä se sitten ajan saatossa kasvoi merkittävästi. Isoveljeni toimii tälläkin hetkellä ammatti- valmentajana, ja vuosien varrella olen myös itse harjoittanut ravivalmennusta ammatikseni."

 

Hippos on vahva toimija Suomalaisessa hevosmaailmassa. Miten paljon Hippos itsessään työllistää vuosittain ?

  • "Hippoksessa työskentelee 38 ihmistä, ja asioiden toimeenpanoon tarvitaan merkittävässä määrin, myös Hippoksen jäsenjärjestöjen arvokasta panosta."

 

Entä millaisia ammatteja Hippoksesta löytyy ?

  • "Raviurheiluun liittyviä tehtävänkuvia ovat mm kilpailupäällikön ja sihteerin toimet. Kasvattajan- ja omistajan palveluissa, on töissä mm jalostusjohtaja , jalostus- informaatikko ja jalostus- assistentteja. Näiden lisäksi, Hippoksessa toimii asiantuntija -eläinlääkäri, nuoriso- ja koulutustoiminnan koordinaattori, viestintä ja markkinointi tiimi, sekä talouspalvelut-tiimi. Hippoksen oma palveluiden-tiimi, vastaa mm tulos- ja tilastopalvelu Hepan toiminnoista. Kaikki toimenkuvat löytyvät Hippoksen verkkosivuilta."

 

Miten paljon Hevosala Suomessa työllistää?

  • "Hevosala työllistää suoraan ja välillisesti n 6000-7000 henkilötyövuotta, eli n 15.000 ihmistä."

 

Mitä Suomalainen hevosurheilu pitää sisällään ? Minkälaista on Suomalainen hevosurheilu verrattuna muihin maihin ?

  • "Hevosurheilu pitää sisällään paljon eri lajeja, mutta suurimmat ovat ratsastus sekä raviurheilu. Raviurheilussa kilpaillaan niin kärry, kuin Monte-lähdöissä (raviratsastus) ja omat sarjansa ovat lämminverisille, kylmäverisille (joihin Suomenhevonen kuuluu), sekä A- ja B- kategorian poneille.
  • Suomessa raviurheilu on Hippoksen alaista kilpailutoimintaa, ja Suomen ratsastajaliiton alaisia ovat este-, koulu- ja kenttäratsastus, Islanninhevos kilpailut, lännenratsastus, matkaratsastus, pararatsastus, valjakko- ajo, sekä vikellys.
  • Kansainvälistä vertailua pystymme tekemään lähinnä raviurheilun saralta. Ratsastajaliitto osaa vastata omasta puolestaan.
  • Raviurheilussa Euroopan valtamaita, ovat Ranska ja Ruotsi, mutta myös Suomi on yksi Euroopan suurista ravimaista.
  • Suomalainen osaaminen on todella arvostettua, ja mm hevosenhoitajia työskentelee ympäri Euroopan, ihan lajin absoluuttisella huipulla.
  • Euroopan ulkopuolella raviurheilu on merkittävä laji mm Australiassa, sekä Yhdysvalloissa."

 

Miten paljon raviurheilu työllistää suoraan ja välillisesti maassamme?

  • "Hevosala työllistää suoraan, ja välillisesti n  15.000 henkilöä ympäri Suomen. Esimerkiksi ravivalmentaja perheineen, luo työtä myös rehu, rakentamis- ja varustekaupan kautta, aina kyläkoulun- opettajaan asti. Tarkkaa lukua on näin ollen vaikeata sanoa.
  • Vuonna 2019 ravivalmentajia oli n 2800, ja ohjastajia 1600. Luvut pitävät sisällään, myös harrastajalisenssin omaavat henkilöt."

 

Miksi raviurheilu saa tukea esimerkiksi valtiolta, ja mikä on Veikkauksen rooli raviurheilussa?

  • "Rahapeli- politiikka on Suomessa perustunut yksinoikeus järjestelmään, jonka tuotot käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin. .
  • Arpajaislain (491/1965) 17.pykälän mukaan 4% Veikkaus Oy:n tuotosta käytetään hevoskasvatuksen, sekä hevosurheilun edistämiseen.
  • Veikkauksen rooli raviurheiluun liittyen, on järjestää lajin pelitoiminta."

 

MOT ohjelman mukaan, viime vuonna raviurheilu sai 40.000.000 e tukea. Tästä kyseisen ohjelman mukaan 24.000.000 e meni palkintoihin, joista suurin palkintopotti oli 200.000 e.

Miten monet kilpailut palkitaan tuolla 24.000.000 eurolla ja millaisia kuluja kilpailut pitävät sisällään ?

  • "Vuonna 2020 Suomessa järjestettiin yhteensä 465 ravit. Suurin vuosittain Suomessa järjestettävä kilpailu, on Suuri Suomalainen Derby, jossa suurin palkinto oli vuonna 2020 ollut 150.000 e.
  • Tuo MOT ohjelmassa esiin nostettu 200.000 euron ykkospalkinto, oli vuonna 2019 Suomessa järjestetyn kansainvälisen UET Grand Prix`n ykköspalkinto. Kyseinen kilpailu järjestetään vuosittain eri maassa. Näissä isompien palkintojen kilpailuissa merkittävä osa palkintosummasta kerätään osallistumismaksuina hevosenomistajilta.
  • Ravikilpailujen järjestämiseen tuosta 24.000.000 eurosta kohdentuu noin kolmannes. Sen avulla Suomen raviradat pystyvät järjestämään ravikilpailuja, ja ylläpitämään raviradat turvallisessa, ja hevosten hyvinvoinnin varmistavassa harjoituskäytössä, vuoden ympäri mahdollistaakseen lajin harrastamisen valtakunnallisesti ympäri vuoden.
  • On hyvä erotella kilpailu, ja palkinnot, kilpailuihin kohdistuvista kuluista, sillä palkinnot eivät kohdistu tietyn kilpailun järjestämiseen vaan ohjautuvat suoraan hevosen omistajille, ja kasvattajille."

 

Millaisia kustannuksia syntyy ravihevosen kasvattamisesta, valmentamisesta, ja urheilu- urasta?

  • "Kustannukset vaihtelevat hyvin paljon, ja keskimääräistä vastausta on mahdotonta antaa. Suomen Hevosenomistajan keskusliitto, on laskenut ravihevosen omistamisen kustannuksia, ja avaa niitä verkkosivuillaan."

 

Millaisia palveluja raviradat tuottavat kilpailujen lisäksi ?

  • "Riippuu hyvin paljon raviradasta. Ravirata on erinomainen ympäristö, esimerkiksi erilaisille tapahtumille, tai kokouksille, sillä radoilta löytyy runsaasti tilaa, erikokoisia kokoustiloja, ja ravintolapalveluja. Joillakin radoilla on lisäksi ratsastuskenttä, sekä esimerkiksi aktiivista ravivalmennus toimintaa ratatalleilla. Esimerkiksi Vermo-areenalla valmennus toimintaa pyörittävät kahdeksan ravivalmentajaa, ja alueella asuu, ja valmentautuu pysyvästi useita kymmeniä hevosia.
  • Raviurheilun lisäksi Vermo- areena toimii erilaisten tilaisuuksien järjestäjänä. Helmikuussa alueelle rakentui talvi- aktiviteetteja tarjonnut Talven Ihmemaa. Ja löytyypä radan alueelta myös keppihevos- areena."

 

Miten suuri on hevosurheilun merkitys harrastuksena, ja ammattina nuorille ?

  • "Hevosalalla voi kouluttautua aina ammattitutkinnosta, ammattikorkeakoulu -tutkintoon asti. Lisäksi hevosala työllistää yliopistosta valmistuneita, esimerkiksi eläinlääkäreitä. Hevosalan- opintoja voi suorittaa yli kahdessakymmenessä oppilaitoksessa, joista osa tarjoaa varsinaisia hevosalan- tutkintoja, sekä lukio opintoja. Tutkintoon johtavien koulutusten lisäksi mm oppilaitokset, ja hankkeet, toteuttavat paljon erilaisia koulutus- ja seminaari- päiviä hevosalan aiheista.
  • Suomen Hippos kouluttaa lasten, ja nuorten ohjaamisesta kiinnostuneita vähintään 15 vuotiaita nuoria, lasten- ja nuorten ohjaajiksi, hevosalan harrastus- ja nuoriso- toimintaan.
  • Hevosurheilu- lajeissa harrastetaan, ja urheillaan ihmisen sukupuolesta, iästä tai rajoitteista riippumatta.
  • Koululais kyselyissä hevoskasvatus on tyttöjen suosituin harrastus vuosi toisensa jälkeen. Merkitys on siis kiistämättä suuri.
  • Hevosala tarjoaa lapsille, ja nuorille turvallisen ja kasvattavan ympäristön."

 

 

 

 

Haastattelussa: Sami Kauhanen

Haastattelu ja teksti: Ravikatsaus ja Hevostelua-juttusarjat

Kuva: Vermo-areena, Mascate Match ja Pekka Korpi, kuvaaja Juho Hämäläinen

 

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.