Suomen Hippos Ry avaa Suomalaista Hevosmaailmaa

Päivitetty 4.8.2021, Julkaistu 28.4.2021 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 5 minuuttia

Suomen Hippos Ry, on valtakunnallinen hevosurheilun- ja kasvatuksen keskusjärjestö, joka perustettiin Suomen Ravirenkaan ja Hevostalouden keskusliiton yhdistyttyä vuonna 1973. Järjestöön kuuluu yhteensä 128 alajärjestöä, joita ovat mm paikalliset hevosjalostusliitot, ja muut alan yhdistykset.

Suomen Hippos Ry tarjoaa palveluita mm hevosen omistajille, kasvattajille, raviurheilun ammattilaisille ja harrastajille, kilpailijoille ja hevosalasta kiinnostuneille.

 

Haastattelussa Suomen Hippos Ry:n toimitusjohtaja Sami Kauhanen, jolla pitkä kokemus raviurheilusta ammattilaisena, sekä vahva pohja asiantuntijana  yhteiskunnallisesti. Yrittäjän näkökulmakaan ei ole vieras.

Mitä Hippoksen toiminta pitää sisällään, ja mitä Suomen Hevosalalle kuuluu. Lisäksi avataan mm viime vuonna MOT ohjelman yhteydessä esitettyä ravikilpailujen palkinto asiaa.

 

 

Hyvä Sami Kauhanen, olet astunut viime vuonna Hippoksen vetovastuuseen, josta Nykysuomi esittää lämpimät onnittelut.

Milloin Hevoskärpänen on sinua puraissut ja millainen on hevos- historiasi?

  • "Hevoset ovat olleet perheeni kautta läsnä lähes koko elämäni. Isäni aloitti hevosharrastuksen ollessani lapsi, ja siitä se sitten ajan saatossa kasvoi merkittävästi. Isoveljeni toimii tälläkin hetkellä ammatti- valmentajana, ja vuosien varrella olen myös itse harjoittanut ravivalmennusta ammatikseni."

 

Hippos on vahva toimija Suomalaisessa hevosmaailmassa. Miten paljon Hippos itsessään työllistää vuosittain ?

  • "Hippoksessa työskentelee 38 ihmistä, ja asioiden toimeenpanoon tarvitaan merkittävässä määrin, myös Hippoksen jäsenjärjestöjen arvokasta panosta."

 

Entä millaisia ammatteja Hippoksesta löytyy ?

  • "Raviurheiluun liittyviä tehtävänkuvia ovat mm kilpailupäällikön ja sihteerin toimet. Kasvattajan- ja omistajan palveluissa, on töissä mm jalostusjohtaja , jalostus- informaatikko ja jalostus- assistentteja. Näiden lisäksi, Hippoksessa toimii asiantuntija -eläinlääkäri, nuoriso- ja koulutustoiminnan koordinaattori, viestintä ja markkinointi tiimi, sekä talouspalvelut-tiimi. Hippoksen oma palveluiden-tiimi, vastaa mm tulos- ja tilastopalvelu Hepan toiminnoista. Kaikki toimenkuvat löytyvät Hippoksen verkkosivuilta."

 

Miten paljon Hevosala Suomessa työllistää?

  • "Hevosala työllistää suoraan ja välillisesti n 6000-7000 henkilötyövuotta, eli n 15.000 ihmistä."

 

Mitä Suomalainen hevosurheilu pitää sisällään ? Minkälaista on Suomalainen hevosurheilu verrattuna muihin maihin ?

  • "Hevosurheilu pitää sisällään paljon eri lajeja, mutta suurimmat ovat ratsastus sekä raviurheilu. Raviurheilussa kilpaillaan niin kärry, kuin Monte-lähdöissä (raviratsastus) ja omat sarjansa ovat lämminverisille, kylmäverisille (joihin Suomenhevonen kuuluu), sekä A- ja B- kategorian poneille.
  • Suomessa raviurheilu on Hippoksen alaista kilpailutoimintaa, ja Suomen ratsastajaliiton alaisia ovat este-, koulu- ja kenttäratsastus, Islanninhevos kilpailut, lännenratsastus, matkaratsastus, pararatsastus, valjakko- ajo, sekä vikellys.
  • Kansainvälistä vertailua pystymme tekemään lähinnä raviurheilun saralta. Ratsastajaliitto osaa vastata omasta puolestaan.
  • Raviurheilussa Euroopan valtamaita, ovat Ranska ja Ruotsi, mutta myös Suomi on yksi Euroopan suurista ravimaista.
  • Suomalainen osaaminen on todella arvostettua, ja mm hevosenhoitajia työskentelee ympäri Euroopan, ihan lajin absoluuttisella huipulla.
  • Euroopan ulkopuolella raviurheilu on merkittävä laji mm Australiassa, sekä Yhdysvalloissa."

 

Miten paljon raviurheilu työllistää suoraan ja välillisesti maassamme?

  • "Hevosala työllistää suoraan, ja välillisesti n  15.000 henkilöä ympäri Suomen. Esimerkiksi ravivalmentaja perheineen, luo työtä myös rehu, rakentamis- ja varustekaupan kautta, aina kyläkoulun- opettajaan asti. Tarkkaa lukua on näin ollen vaikeata sanoa.
  • Vuonna 2019 ravivalmentajia oli n 2800, ja ohjastajia 1600. Luvut pitävät sisällään, myös harrastajalisenssin omaavat henkilöt."

 

Miksi raviurheilu saa tukea esimerkiksi valtiolta, ja mikä on Veikkauksen rooli raviurheilussa?

  • "Rahapeli- politiikka on Suomessa perustunut yksinoikeus järjestelmään, jonka tuotot käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin. .
  • Arpajaislain (491/1965) 17.pykälän mukaan 4% Veikkaus Oy:n tuotosta käytetään hevoskasvatuksen, sekä hevosurheilun edistämiseen.
  • Veikkauksen rooli raviurheiluun liittyen, on järjestää lajin pelitoiminta."

 

MOT ohjelman mukaan, viime vuonna raviurheilu sai 40.000.000 e tukea. Tästä kyseisen ohjelman mukaan 24.000.000 e meni palkintoihin, joista suurin palkintopotti oli 200.000 e.

Miten monet kilpailut palkitaan tuolla 24.000.000 eurolla ja millaisia kuluja kilpailut pitävät sisällään ?

  • "Vuonna 2020 Suomessa järjestettiin yhteensä 465 ravit. Suurin vuosittain Suomessa järjestettävä kilpailu, on Suuri Suomalainen Derby, jossa suurin palkinto oli vuonna 2020 ollut 150.000 e.
  • Tuo MOT ohjelmassa esiin nostettu 200.000 euron ykkospalkinto, oli vuonna 2019 Suomessa järjestetyn kansainvälisen UET Grand Prix`n ykköspalkinto. Kyseinen kilpailu järjestetään vuosittain eri maassa. Näissä isompien palkintojen kilpailuissa merkittävä osa palkintosummasta kerätään osallistumismaksuina hevosenomistajilta.
  • Ravikilpailujen järjestämiseen tuosta 24.000.000 eurosta kohdentuu noin kolmannes. Sen avulla Suomen raviradat pystyvät järjestämään ravikilpailuja, ja ylläpitämään raviradat turvallisessa, ja hevosten hyvinvoinnin varmistavassa harjoituskäytössä, vuoden ympäri mahdollistaakseen lajin harrastamisen valtakunnallisesti ympäri vuoden.
  • On hyvä erotella kilpailu, ja palkinnot, kilpailuihin kohdistuvista kuluista, sillä palkinnot eivät kohdistu tietyn kilpailun järjestämiseen vaan ohjautuvat suoraan hevosen omistajille, ja kasvattajille."

 

Millaisia kustannuksia syntyy ravihevosen kasvattamisesta, valmentamisesta, ja urheilu- urasta?

  • "Kustannukset vaihtelevat hyvin paljon, ja keskimääräistä vastausta on mahdotonta antaa. Suomen Hevosenomistajan keskusliitto, on laskenut ravihevosen omistamisen kustannuksia, ja avaa niitä verkkosivuillaan."

 

Millaisia palveluja raviradat tuottavat kilpailujen lisäksi ?

  • "Riippuu hyvin paljon raviradasta. Ravirata on erinomainen ympäristö, esimerkiksi erilaisille tapahtumille, tai kokouksille, sillä radoilta löytyy runsaasti tilaa, erikokoisia kokoustiloja, ja ravintolapalveluja. Joillakin radoilla on lisäksi ratsastuskenttä, sekä esimerkiksi aktiivista ravivalmennus toimintaa ratatalleilla. Esimerkiksi Vermo-areenalla valmennus toimintaa pyörittävät kahdeksan ravivalmentajaa, ja alueella asuu, ja valmentautuu pysyvästi useita kymmeniä hevosia.
  • Raviurheilun lisäksi Vermo- areena toimii erilaisten tilaisuuksien järjestäjänä. Helmikuussa alueelle rakentui talvi- aktiviteetteja tarjonnut Talven Ihmemaa. Ja löytyypä radan alueelta myös keppihevos- areena."

 

Miten suuri on hevosurheilun merkitys harrastuksena, ja ammattina nuorille ?

  • "Hevosalalla voi kouluttautua aina ammattitutkinnosta, ammattikorkeakoulu -tutkintoon asti. Lisäksi hevosala työllistää yliopistosta valmistuneita, esimerkiksi eläinlääkäreitä. Hevosalan- opintoja voi suorittaa yli kahdessakymmenessä oppilaitoksessa, joista osa tarjoaa varsinaisia hevosalan- tutkintoja, sekä lukio opintoja. Tutkintoon johtavien koulutusten lisäksi mm oppilaitokset, ja hankkeet, toteuttavat paljon erilaisia koulutus- ja seminaari- päiviä hevosalan aiheista.
  • Suomen Hippos kouluttaa lasten, ja nuorten ohjaamisesta kiinnostuneita vähintään 15 vuotiaita nuoria, lasten- ja nuorten ohjaajiksi, hevosalan harrastus- ja nuoriso- toimintaan.
  • Hevosurheilu- lajeissa harrastetaan, ja urheillaan ihmisen sukupuolesta, iästä tai rajoitteista riippumatta.
  • Koululais kyselyissä hevoskasvatus on tyttöjen suosituin harrastus vuosi toisensa jälkeen. Merkitys on siis kiistämättä suuri.
  • Hevosala tarjoaa lapsille, ja nuorille turvallisen ja kasvattavan ympäristön."

 

 

 

 

Haastattelussa: Sami Kauhanen

Haastattelu ja teksti: Ravikatsaus ja Hevostelua-juttusarjat

Kuva: Vermo-areena, Mascate Match ja Pekka Korpi, kuvaaja Juho Hämäläinen

 

 

 

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle