https://nykysuomi.com/suomalaisten-ja-suomensukuisten-asumat-alueet-ovat-pienentyneet-mutta-yha-olemme-taalla/

Historia

Suomalaisten ja suomensukuisten asumat alueet ovat pienentyneet, mutta yhä olemme täällä.

Päivitetty 26.9.2016, Julkaistu 26.9.2016 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Suomalais-ugrilaiset ovat aiemmin asuneet paljon laajemmalla alueella, kuin nyt, ja parisentuhatta vuotta sitten täällä pohjolan perillä ei muita ollutkaan. Tämä seikka on kouluopetuksessa yleensä jätetty kertomatta, jostain syystä.

Mitä tarkoittaa *identiteetti*, sitä ei yleensä yksilö ymmärrä ellei sitä yritetä häneltä hämärtää, eikä aina silloinkaan. Neuvostomiehityksen aikana virolaiset huomasivat, että yleiseen puheenparteen oli tullut uusi sana: "Vironmaalainen." Se oli korvaamassa yleisessä kielenkäytössä totuttua *virolainen* -käsitettä: Virolaisesta puhuttaessa tarkoitettiin asuinpaikan lisäksi etniteettiä. Sehän ei sopinut, kun vallanpitäjät halusivat hämärtää kansallistunteen.

Vironmaalainen oli kuka tahansa joka oli saanut asuinpaikan Viron SNT:n alueelta. Silloin ei vielä rohjettu väittää virolaiseksi Kasahkstanissa syntynyttä, kuten tänään jokainen Suomen sosiaaliturvaa luukuttava on "suomalainen". Ilmiö on siis tuttu jo neukuista, vaikka tänään sitä toteutetaan röyhkeämmin.

Hallinto, jolla on pahoja aikeita kansaa kohtaan, yrittää yleensä hävittää kansallistunteen ja kansallisen t. etnisen identiteetin. Neuvostoliitto ja "EUvostoliitto" eivät tässä suhteessa poikenneet toisistaan. Neukuilla ei vain ollut rajattomia ihmisreservejä käytössään, ja Baltian venäläistäminen hyytyi viimekädessä siihen, että bolsuilta loppuivat Viroon, Latviaan ja Liettuaan siirrettävät ihmiset. Neuvostoimperiumissa oli mielenkiintoisempiakin paikkoja joihin muuttaa.

Afroamerikkaisten plantaashi-orja -menneisyyttä ja juuria Afrikassa sivunnut "Roots"-elokuva tuli vahingossa legitimisoineeksi omien juurten etsinnän myös muille kuin Hollwoodin tarkoittamille. Eräs ensimmäisiä paikkoja, joissa nuorempi populaarikulttuuria paljon käyttävä sukupolvi huomasi, että "hei meilläkin on juuret!", oli eteläinen Ranska.

Havainnolla oli monia seurauksia. Ranskan eteläosissa puhuttuja murteita on välillä tarkasteltu omina kielinäkin. Oksitaania on jopa pidetty katalaaniin lähemmin kuin kirja-ranskaan liittyvänä kielimuotona. No, 1980-luvun nuoret ovat useinkaan olleet oppineet alueensa kieltä. Koulukieli koko Ranskassa on pohjosmurteisiin perustuva kirjakieli, ja monessa kodissa ei lapsille puhuttu omaa kieltä oksitaania, koska se koettiin sosiaalisesti leimaavaksi ja sivistymättömyyden merkiksi. Samaa ilmiötä oli ollut moninpaikoin myös Neuvostoliitossa, mutta siellä vähemmistöt olivat joutuneet pelkäämään syrjintää pahempiakin asioita.

Isovanhemmat puhuivat oksitaania, lapsenlapsensa olisivat halunneet mutta eivät osanneet. Nämä nuoret olivat hyvin vihaisia: Heiltä oli riistetty identiteetti.

Tänään oksitaani voi jo hyvin, muutamissa kouluissa se on jo opetuskieli, eikä oksitaanin puhujia enää syrjitä. Katoamassaolleen kansallisen identiteetin etsintä oli löydetty nyt yleisemminkin, eikä sitä voitu enää piilottaa. Katalaanit, bretonit, cymrit, skotit, .. Euroopan unohdetut ja valtiollisissa kouluissa omista kielistään vierottumassa olevat pikkukansat alkoivat heräillä. Tämä trendi on jo aiheuttanut poliittisia muutoksia.

Neuvostoliiton hajoaminen vauhditti kansallista renesanssia, paitsi itsenäisyytensä palauttaneissa maissa, myös Venäjän sisään jääneissä vähemmistöissä. Nykyiset kylmät virtaukset ovat tuoneet kansallisen sorron sinne takaisin.

Motiivit sulauttaa pois kansallisia vähemmistöjä voivat olla monenlaisia. Joskus siihen riittää suurille kansoille tyypillinen pöyhkeys, ja ylisuuri kiinnostus keskushallintojen vahvistamiseen. Tämä tendenssi on kuitenkin vahingollinen niille ihmisille, joilta halutaan riistä heidän perintönsä: Assimiloituneina johonkin kansaan johon eivät ole syntyneet, he ovat lopullisesti toisen luokan ranskalaisia tai venäläisiä. Ei kukaan sellaista halua.

Suomessa meillä on sisäinen ongelma ruotsinmielisistä ja vasemmistolaisista, joille suomalaiskansallisuus on jonkinlaisen atavistisen vihan kohde. Toki tätä ei missään tapauksessa pidä yleistää, mutta instituutioiden puitteissa se pitää paikkansa. Eero Kuussaaren julkaisut, joista otsikkokuvan karttakin on peräisin, ovat olleet Helsingin yliopistossa siteerauskiellossa v.1944 jälkeen.

slaavit0002222222 Erityisen paha asia suomalaisille kerrottavaksi on suomen suvun ikiaikaisuus näillä mailla, ja muiden oleminen myöhäisempiä tulokkaita. Kansainvaellukset Rooman romahdettua toivat germaaneja Britanniaankin, mutta eivät Suomen lähialueille. Slaavien ekspansio Puolan ja Valkovenäjän seuduilta pohjoiseen on myös hyvin tunnettu ja ajoitettu ilmiö: Ensimmäisellä vuosituhannella jKr.

Metsän ja aron raja, joka oikealla olevassa kartassa on merkitty vihreällä katkoviivalla, oli suomensukuisten eteläraja. Pohjoisrajana oli Jäämeri. Suomalaiset ja suomensukuiset ovat tämän alueen tuote: Ihmisryhmät, joita oli asettunut tälle alueelle jääkauden jälkeen, kehittyivät täällä suomalais-ugrilaiseksi etniteetiksi. Me emme tulleet tänne mistään. Me olemme niitä, jotka "aina" ovat olleet täällä.

Me olemme siis viimeiset siitä väestöstä joka asutti pohjoisen osan Eurooppaa jääkauden loppuessa ja maan vapautuessa mannerjäästä.

riihi_kirvu Vuosituhansien aikana suurempi väestönkasvu ja levottomat olot ovat ajaneet muita kansoja meidän maillemme. Nyt meitä on vain saarekkeina siellä-täällä, eikä ole enää paikkaa mihin perääntyä.

Suomalaiset, -laajasti käsittäen, ottivat viljelykseen ja kiinteään asutukseen nämä maat. Jossain keskisellä Volgalla meidän kielisukulaisemme omaksuivat etelästä tavan muokata maita pelloiksi ja elää viljelyn tuotteista. Siellä he kehittivät uudesta elinkeinosta pohjoisiin oloihin sopivan version, ja levittivät sen eteenpäin aina Ruijan rannikkoa myöten. Samalla he levittäytyivät sinne itsekin.

puinti_olausmagnus Keksintö, joka mahdollisti maanviljelyn pohjoisessa ja mannerilmaston oloissa, oli riihi. (kuva oikealla Olaus Magnukselta). Eteläiset ja läntiset viljelijät saattoivat odottaa viljan kypsymistä pelloilla ennen puimista, me emme.

Suomensuku siis asutti Euroopan pohjoisen nurkkauksen osaamisellaan, selviämällä oloissa joissa muut eivät. Tästä meille on jäänyt jotakin? Suomi, jonka tänne rakensimme, on maailman pohjoisin hyvinvointivaltio. Muiden valtioiden taloudellinen painopiste oli etelämpänä, Suomen-leveysasteella oli vain muiden periferioita. Ennen kuin oma eliitti alkoi ryöstää kansantaloutta, olimme ilman mainittavaa valtionvelkaa: Sen mitä meillä oli, olimme rakentaneet omin varoin ja omalla työllä.

1900-luvun loppupuolella useat suomalaiset tuotteet olivat alansa 'tuotejohtajia', niitä pidettiin parhaina ja muut pyrkivät samaan. Suomessa oli vakaat olot, hyvin hoidettu infra, korkeasti koututettu väestö ja vakaa yhteiskuntarauha. Nyt kaikkea tätä ollaan viemässä meiltä.

Suomalaisilla on myös yksi ominaisuus, jonka muutkin ovat huomanneet: Tiukan paikan tullen suomalaiset laittavat hanttiin. Olisko jo aika tehdä se taas?

Kansallisuus ei ole sosiaalinen konstruktio, vaikka niin meille -vississä tarkoituksessa- väitetään. Etniteetti kulkee jokaisen mukana, ja tulee sukupolvien takaa. Miksi sitten emme identifioituisi suomalaisuuteemme, ja ottaisi selvää siitä, mitä se on?

UGRIEN LAULU

Heikki Nurmio, säv. Väinö Pesola)

talvisota00000000001 Nouse, ugri, ja Inmar auta,
sammalta kasvavi Perman hauta. Nouse!
Volgalta kohden Valkoista merta
ugri on sorrettu, vuotanut verta. Nouse!
Mordvan kantelon kaiku on laannut,
kauan on Merja jo mannussa maannut. Nouse!
Jäämeren yön oomme värjyvä vahti,
kaiken vienyt on vierahan mahti. Nouse!(x5)
Vaan niin totta kuin oikeus voittaa,
heimoni huomen kerran se koittaa.

Meidän on Eesti ja Inkerin ranta,
virroilta Vienan ugrin on kanta. Nouse!
Veljeimme liedet leimuavaiset,
ugrin on verta miehet ja naiset. Nouse!
Korpien yöstä me nousemme kerran,
kasvaa voimamme kymmenen verran. Nouse!
Sieltäpä ahdistuksien alta
päivään pyrkivi Ugrien valta. Nouse! (x5)
Kansako vain yön häipyvän haamun?
Ei, vaan sankarit taiston ja aamun!

Magyarin maine ja Perman tunto
poljetun oikeus, nousevan kunto, Nouse!
Suomen sankarihautojen rusko,
aamun palvojan raikas usko. Nouse!
Niistä on kasvava voimamme ylhä,
talven taittaja, mahtimme jylhä. Nouse!
Pohja on meidän, sen vilu, sen halla,
paikan me tahdomme auringon alla. Nouse!(x5)
Inmar auttaos ugreja voittoon,
kaunis on uskomme aamumme koittoon!

Wilho Siukonen: "Nuorten laulukirja",
Kouluhallituksen hyväksymä 1941.

http://www.nykysuomi.com/index.php/2016/09/07/maanviljely-alkoi-suomessa-aiemmin-kuin-ruotsissa/

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.