Mainos:

Suomalainen rekisterijärjestelmä

Julkaistu 22.1.2025 – Kirjoittaja Toimitus

Vainottuna-artikkeli aloitti Nykysuomen tutkimukset koskien lastensuojelua, sen toimia, vaikutuksia sekä mielivaltaa.

Suomalainen rekisteri-järjestelmä antaa erinomaiset puitteet ihmisten vainoamiseen, sekä perättömien väitteiden esittämiseen.

Tätä keinoa ei juuri kaihdeta kun puhutaan erovainoista tai lastensuojelun toimintatavoista.

Rekisterijärjestelmä toimii erovainon kohteelle; lapselle ja vanhemmalle, kuin hämähäkinverkko. Kyseistä järjestelmää käytetään monin tavoin hyväksi mitä erilaisimmilla tavoilla.

Mainos:

Mieleen tulee aikanaan esiin tuotu Putin-rekisteri, ja tietosuojavaltuutetun kommentit siitä. Tämä totesi, että Suomessa pystyy tuhoamaan ihmisen Suomalaisten rekisterien avulla. Kyseiseen rekisteriin oli laitettu tavallisia kansalaisia mitä mielivaltaisemmilla perusteilla.

Aniharva rekisterijärjestelmä pitää huolta siitä, että siihen taltioidaan fakta-tietoja. Tällöin asianomaisella pitäisi olla oikeus tarkistaa tietonsa, jotta perättömillä tiedoilla ei edesauteta vaikeuksia järjestelmässä. Tämänkaltaista mahdollisuutta rekisterit eivät tarjoa kenellekään, jos tästä mahdollisuudesta ei itse tiedä.

Lastensuojelu saattaa merkkauttaa asiakkaistaan mielivaltaisesti eri rekisterijärjestelmiin ihan mitä tahansa. Sen on näyttänyt n 10 vuotta näitä asioita tutkineelle.

Yleensä malli on se, että mitä mielivaltaisempi väite, sen parempi. Näin asiakkaan on vaikeata selvittää mitä hänestä ja hänen lapsestaan on väitetty, ja korjata väitteet. Ainakaan ajoissa.

Lastensuojelu saattaa esittää perättömiä väitteitä tai laittomia vaatimuksia rekisterijärjestelmän pitäjille.

Hyvä esimerkki on Nurmijärven tapaus jossa parisen vuotta sitten sosiaalitoimessa työskennellyt halusi hankaloittaa kollegansa elämää. Tämä kiusaaja toi perättömiä väitteitä kollegastaan eri rekistereihin, vaikeuttaen runsaslukuisesti kollegansa elämää. Asiasta uutisoitiin Nurmijärven sanomissa.

Toinen esimerkki on surullisen kuuluisa Ison Omenan tapaus, jossa vartijat pahoinpitelivät naisen kuoliaaksi.

Tuntuu uskomattomalta, että virkamies rekistereitä lukiessaan, ei mieti vastuukysymyksiä. Edes niitä inhimillisiä. Mitä perättömät väitteet ihmisille aiheuttavat, ja erityisesti lapsille.

Rekisterijärjestelmää käytetään kaikkialla viranomais koneistossamme. Tänä päivänä järjestelmiin näyttää pääsevän miltei kuka tahansa, ja kenestä tahansa luovutetaan ulkopuolisille tietoja.

Jopa kuukausittain tulee ilmi miten jossakin instanssissa on katseltu jonkun tai joidenkuiden tietoja ilman asianmukaista tarkoitusta.

 

Millaisia vaatimuksia rekisterijärjestelmiin on lastensuojelu mm esittänyt. Olemme törmänneet lukuisiin tapauksiin, joissa lastensuojelu on vaatinut ulosottoa tekemästä asiakkaalleen esimerkiksi maksusuunnitelmaa. Näin ollen pahimmissa tapauksissa on vanhemmasta tehty asunnoton ja täysin perusteettomasti ja tahallisesti. On tapauksia, joissa lastensuojelu on estänyt asioiden selvittämisprosessin monin eri tavoin ja juurikin rekisterijärjestelmien avulla. Oikeuslaitoksissa lastensuojelu esittää salaisia lausuntoja tuomareille, joita ei sitten asianosaiset saa lainkaan tarkistettavakseen. Usein nämä nk salaiset lausunnot perustuvat perättömiin väitteisiin, joita muihin rekistereihin on lastensuojelun toimesta viety.

 

Lasten tapaamisia ajatellen, lastensuojelu saattaa esittää lapsen tapaamispaikkaan vanhemmasta ja lapsesta perättömiä väitteitä. Tapaamispaikka ei tutki asioita, koska maksaja on kunta ja sosiaalitoimi useimmiten. Maksava asiakas saa toimia sen mielestä laittomasti.

 

Mihin rekisterijärjestelmää tarvitaan ? Todellisuudessa ei juuri mihinkään siinä kattavuudessa mihin se on luotu. Suomalaisille on selitetty asia asioinnin helppoutena, mutta eihän ko väite pidä paikkansa. Edelleen toimitat massiivisen määrän liitteitä Kelaan siellä asioidessasi, tai muille järjestelmille. Sittenkin vaikka esimerkiksi tulorekisteri tuli aikaa sitten voimaan siten, että Kela saa sieltä kaikki tietosi. Tulorekisteriin merkitään kaikki tulot, eikä vain niitä perinteisesti ajateltuja tuloja kuten palkka, tai osinkotulot tms.

Joskus kuulee naurettavan väitteen siitä, että rekisterijärjestelmä estää syrjäytymistä. Päinvastoin. Juuri ne syrjäytyneet ovat eniten valvottuja ja rekisteröityjä. Mennäänkö tässä Suomalaisen ihmisen perusominaisuuksien äärelle ? Missä on empatian kyky, ja vastuu siitä mitä järjestelmällä voidaan aiheuttaa koskien erityisesti rekisterijärjestelmiä ja niiden vaikutusta ihmisen elämään, asioiden hoitoon ja virkamieskoneistoon.

 

Vaikka asianajajan tai lakimiehen ensisijainen tehtävä olisi selvittää, mitä rekisterit asiakkaasta pitää sisällään, se ei näin toimi. Valitettavan usein oikeusmurhat toteutuvat juuri tästä syystä. Oikeus katsoo, että rekisterijärjestelmät sisältävät faktoja, vaikka näin harvoin on kun kyseessä on lastensuojelu. Vaikka lait ohjaavat selkeästi miten lapsen ja vanhempien asioita hoidetaan, on hyvin harvalla sosiaalityöntekijällä minkäänlaista mielenkiintoa tutustua lakivelvoitteisiin.

Asianajajalle on ihan sama miten oikeudessa käy. Se saa rahansa silti, hävisi tai ei. On lukuisia ja taas lukuisia tapauksia, joissa on tullut esiin, ettei asianajaja uskalla väittää vastaan lastensuojelulle, koska kosto on usein suloinen. On liian paljon tapauksia, joissa asianajaja menee valmisteluistuntoon mukanaan ainoatakaan todistetta ohjaten prosessin vääjäämättä oikeusmurhaan.

Mistä lastensuojelun valta tulee ? Tämä on erinomaisen hyvä kysymys, sillä lainsäädäntömme ei millään muotoa tue tämänkaltaista valtaa. Miksi näihin toimintamalleihin ei puututa, on siinä toinen hyvä kyssäri.  Raha on aivan liian suuressa roolissa, ja aivan  liian helppoa lastensuojelua koskien.

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.