https://nykysuomi.com/sukukansapaiva-15-10-2016-jatkaa-heimopaivan-perinnetta/

Kotimaa

Sukukansapäivä (15.10 2016) jatkaa Heimopäivän perinnettä

Julkaistu 14.10.2016 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Joka vuosi lokakuun kolmantena lauantaina vietettävä Sukukansapäivä jatkaa Heimopäivän perinnettä.
Aikanaan vuoden merkittävimpien tapahtumien joukkoon kuulunut kansallinen juhlapäivä on nykyään valtamedioiden vieroma, poliittisen korrektiuden rajamailla tasapainoilevana pidetty ei-virallinen, merkityksetön merkkipäivä.

Heimoaate oli Suomessa voimakkaimmillaan 20- ja 30 -luvuilla. Ensimmäistä Heimopäivää vietettiin 1928, heimotulia poltettiin Suomessa ja Virossa, kouluissa oli sukukansa -aiheista ohjelmaa, ja julkaistuissa Heimopäivä -kirjasissa heimoaatteen päämääräksi ilmaistiin suomalais-ugrilaisten kansojen poliittinen ja aatteellinen yhdentyminen, tiivis yhteydenpito, Suomea ja Viroa koskien myös taloudellinen yhdentyminen ja pisimmälle viedyissä visioissa jopa valtioliitto.
Vuosittain järjestettiin suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi, joka alkoi vaatimattomana koulujen opetussuunnitelman suunnitteluprojektina, mutta laajeni kattamaan kaikki kulttuurin osa-alueet.
Helsingin kongressissa 1931 tehdyn päätöksen mukaan virallista heimopäivää alettiin viettää lokakuun kolmantena lauantaina sekä Unkarissa, Virossa että Suomessa.

Suomessa heimopäivän valtakunnallinen pääjuhla järjestettiin Helsingissä, jossa paikalla oli yksi tai useampi ministeri ja toisinaan myös tasavallan presidentti. Valtakunnallinen pääjuhla sai näkyvyyttä lehdistössä ja se myös radioitiin suorana lähetyksenä. Pääjuhlan lisäksi ympäri Suomea järjestettiin kymmeniä, joinain vuosina satojakin pienempiä heimojuhlia. Järjestäjinä toimivat yleensä erilaiset kansalaisjärjestöt. Myös museot, galleriat, teatterit ja muutkin kulttuurilaitokset järjestivät heimopäivänä sukulaiskansoihin liittyvää ohjelmaa.

Kouluissa heimopäivää vietettiin näkyvästi ja monipuolisesti. Opetusministeriö jakoi koulujen käyttöön informaatiopakettia, jossa oli kouluille soveltuvaa sukukansa-materiaalia: suomalais-ugrilaisten kansojen perinnettä, tapoja, satuja, arvoituksia, perutietoa kielistä ja elioloista yms, joiden pohjalta kouluissa järjestettiin esitelmiä, näytelmiä, tanssiharoituksia ja aamunavauksia. Vuonna 1935 WSOY julkaisi kouluille tarkoitetun laulukirjan "Heimolasten laulukirja" yhteislaulutilaisuuksia ja kuoroja varten.

Viimeisen kerran Heimopäivää vietettiin 1943. Jatkosodan päätyttyä 1944 Heimopäivää ei uskallettu viettää, ja vuonna 1945 Valvontakomissio kielsi "kaikki fasistiset ja Hitler-mieliset yhdistykset", joihin katsottiin kuuluviksi myös useimmat heimojärjestöt ja Viro-seurat. Monet yhdistykset jatkoivat kuitenkin maanalaista hiljaiseloa ja salaista yhteydenpitoa Viroon.

80- ja 90 -lukujen kuluessa, Neuvostoliiton osoittaessa merkkejä sisäisestä hajoamisesta, vanhaa heimopäivää alettiin varovasti elvyttää, mutta heimo- sana koettiin liian tulenaraksi ja poliittisesti provosoivaksi, ja siksi uudeksi nimeksi tuli Sukukansapäivä.
Unkarin parlamentti hyväksyi 2013 lain, jonka mukaan maassa juhlitaan lokakuun kolmatta lauantaita sukukansapäivänä. Viron parlamentti sääti jo vuonna 2011 lain, jonka mukaan sukukansapäivä on maassa kansallinen juhlapäivä ja samalla virallinen liputuspäivä. Suomessa Finlandisierung jatkuu - päivällä ei ole virallista asemaa, eikä sille ole annettu juurikaan julkisuutta, vaikkakin sitä vietettään tätä nykyä erilaisissa yhdistysten järjestämissä kulttuuritapahtumissa ympäri Suomen - tänä vuonna tapahtumia on Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Lahdessa, Porissa, Kouvolassa, Kemissä, Iisalmessa, Keravalla, Hyvinkäällä ja Siilinjärvellä.

Sukukansojen ystävät ry haluaa sukukansapäivästä liputuspäivän myös Suomessa.
Sukukansojen ystävät ry ehdotti sukukansapäivän julistamista kansalliseksi juhlapäiväksi ja viralliseksi liputuspäiväksi myös Suomessa, Unkarin tekemän vastaavan päätöksen kannustamana vuonna 2013. Saman vuoden lokakuussa Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö esitti Sukukansapäivän virallistamista eduskuntakyselyssä. Sitä odotellessa voi osallistua vaikkapa Suomalaisuuden liiton sukukansapäivä-juhlaan Turussa http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=17 tai Sugrifest -juhlaan Tampereella. http://aamulehti.menoinfo.fi/tampere/tapahtumat/sugrifest-suomalais-ugrilainen-sukukansapaiva/644851
Udmurttilainen kirjallisuus - facebook tapahtuma kehottaa kaikkia osallistumaan omaehtoiseen liputukseen 15.10 8:00-21:00

http://www.tuglas.fi/sukukansapaiva
http://sukukansojenystavat.blogspot.fi/2013/04/tiedote-11.html
https://www.facebook.com/events/1598984707064213/
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/jussi%20niinisto%20heimopaiva-9975

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.