Sukukansapäivä (15.10 2016) jatkaa Heimopäivän perinnettä

Joka vuosi lokakuun kolmantena lauantaina vietettävä Sukukansapäivä jatkaa Heimopäivän perinnettä.
Aikanaan vuoden merkittävimpien tapahtumien joukkoon kuulunut kansallinen juhlapäivä on nykyään valtamedioiden vieroma, poliittisen korrektiuden rajamailla tasapainoilevana pidetty ei-virallinen, merkityksetön merkkipäivä.

Heimoaate oli Suomessa voimakkaimmillaan 20- ja 30 -luvuilla. Ensimmäistä Heimopäivää vietettiin 1928, heimotulia poltettiin Suomessa ja Virossa, kouluissa oli sukukansa -aiheista ohjelmaa, ja julkaistuissa Heimopäivä -kirjasissa heimoaatteen päämääräksi ilmaistiin suomalais-ugrilaisten kansojen poliittinen ja aatteellinen yhdentyminen, tiivis yhteydenpito, Suomea ja Viroa koskien myös taloudellinen yhdentyminen ja pisimmälle viedyissä visioissa jopa valtioliitto.
Vuosittain järjestettiin suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi, joka alkoi vaatimattomana koulujen opetussuunnitelman  suunnitteluprojektina, mutta laajeni kattamaan kaikki kulttuurin osa-alueet.
Helsingin kongressissa 1931 tehdyn päätöksen mukaan virallista heimopäivää alettiin viettää lokakuun kolmantena lauantaina sekä Unkarissa, Virossa että Suomessa.

Suomessa heimopäivän valtakunnallinen pääjuhla järjestettiin Helsingissä, jossa paikalla oli yksi tai useampi ministeri ja toisinaan myös tasavallan presidentti. Valtakunnallinen pääjuhla sai näkyvyyttä lehdistössä ja se myös radioitiin suorana lähetyksenä. Pääjuhlan lisäksi ympäri Suomea järjestettiin kymmeniä, joinain vuosina satojakin pienempiä heimojuhlia. Järjestäjinä toimivat yleensä erilaiset kansalaisjärjestöt. Myös museot, galleriat, teatterit ja muutkin kulttuurilaitokset järjestivät heimopäivänä sukulaiskansoihin liittyvää ohjelmaa.

Kouluissa heimopäivää vietettiin näkyvästi ja monipuolisesti. Opetusministeriö jakoi koulujen käyttöön informaatiopakettia, jossa oli kouluille soveltuvaa sukukansa-materiaalia: suomalais-ugrilaisten kansojen perinnettä, tapoja, satuja, arvoituksia, perutietoa kielistä ja elioloista yms, joiden pohjalta kouluissa järjestettiin esitelmiä, näytelmiä, tanssiharoituksia ja aamunavauksia. Vuonna 1935 WSOY julkaisi kouluille tarkoitetun laulukirjan "Heimolasten laulukirja" yhteislaulutilaisuuksia ja kuoroja varten.

Viimeisen kerran Heimopäivää vietettiin 1943. Jatkosodan päätyttyä 1944 Heimopäivää ei uskallettu viettää, ja vuonna 1945 Valvontakomissio kielsi "kaikki fasistiset ja Hitler-mieliset yhdistykset", joihin katsottiin kuuluviksi myös useimmat heimojärjestöt ja Viro-seurat. Monet yhdistykset jatkoivat kuitenkin maanalaista hiljaiseloa ja salaista yhteydenpitoa Viroon.

80- ja 90 -lukujen kuluessa, Neuvostoliiton osoittaessa merkkejä sisäisestä hajoamisesta, vanhaa heimopäivää alettiin varovasti elvyttää, mutta heimo- sana koettiin liian tulenaraksi ja poliittisesti provosoivaksi, ja siksi uudeksi nimeksi tuli Sukukansapäivä.
Unkarin parlamentti hyväksyi 2013 lain, jonka mukaan maassa juhlitaan lokakuun kolmatta lauantaita sukukansapäivänä. Viron parlamentti sääti jo vuonna 2011 lain, jonka mukaan sukukansapäivä on maassa kansallinen juhlapäivä ja samalla virallinen liputuspäivä. Suomessa Finlandisierung jatkuu -  päivällä ei ole virallista asemaa, eikä sille ole annettu juurikaan julkisuutta, vaikkakin sitä vietettään tätä nykyä erilaisissa yhdistysten järjestämissä kulttuuritapahtumissa ympäri Suomen - tänä vuonna tapahtumia on Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Lahdessa, Porissa, Kouvolassa, Kemissä, Iisalmessa, Keravalla, Hyvinkäällä ja Siilinjärvellä.

Sukukansojen ystävät ry haluaa sukukansapäivästä liputuspäivän myös Suomessa.
Sukukansojen ystävät ry ehdotti sukukansapäivän julistamista kansalliseksi juhlapäiväksi ja viralliseksi liputuspäiväksi myös Suomessa, Unkarin tekemän vastaavan päätöksen kannustamana vuonna 2013. Saman vuoden lokakuussa Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö esitti Sukukansapäivän virallistamista eduskuntakyselyssä. Sitä odotellessa voi osallistua vaikkapa Suomalaisuuden liiton sukukansapäivä-juhlaan Turussa http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=17 tai Sugrifest -juhlaan Tampereella. http://aamulehti.menoinfo.fi/tampere/tapahtumat/sugrifest-suomalais-ugrilainen-sukukansapaiva/644851
Udmurttilainen kirjallisuus - facebook tapahtuma kehottaa kaikkia osallistumaan omaehtoiseen liputukseen 15.10 8:00-21:00

http://www.tuglas.fi/sukukansapaiva
http://sukukansojenystavat.blogspot.fi/2013/04/tiedote-11.html
https://www.facebook.com/events/1598984707064213/
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/jussi%20niinisto%20heimopaiva-9975