Mainos:

Sovitellun työttömyysetuuden käsittelyyn tulee muutoksia

Julkaistu 28.12.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Vastoin aiempaa käytäntöä, tulevaisuudessa palkanmaksun ajankohta eli maksuperiaate vaikuttaa sovitellun työttömyysetuuden määrään. Uudessa laissa soviteltuun työttömyysetuuteen ei tiettävästi tule muita muutoksia.

Tulevaisuudessa palkkatulo sovitellaan yhteen työttömyysetuuden kanssa silloin kun palkka maksetaan. Jos esimerkiksi huhtikuussa tehdyn keikkatyön palkka maksetaan toukokuussa, palkka sovitellaan yhteen toukokuun työttömyysetuuden kanssa.

Huhtikuun työttömyysetuus maksetaan täytenä, jos silloin ei ole muita sovittelussa huomioitavia tuloja. Muutos vähentää viivettä huhtikuun hakemuksen käsittelyssä. Muutoksen myötä hakijalla on jo käytössään palkkalaskelma, kun hän tekee työttömyysajan korvaushakemuksen. Lisäksi myös soviteltava palkkatulo on jo hakijan käytössä, kun vaikutus työttömyysturvaan syntyy.

Sovittelusta vapaan tulon suojaosa, 300 euroa kuukaudessa, pysyy ennallaan, Laskukaava, jolla soviteltu etuus määritellään ei muutu. Pääsääntö on, että kokonaan työttömän työttömyysetuus vähenee joka kuukausi 50 prosenttia suojaosan (300 euroa/kk) ylittävästä palkasta.

Ennallaan pysyy myös se, miten työaika vaikuttaa oikeuteen saada soviteltua työttömyysetuutta. Yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta ei jatkossakaan makseta soviteltua työttömyysetuutta. Myös työaika, joka ylittää 80 prosenttia tehtävän kokoaikaisista työtunneista, estää työttömyysetuuden maksamisen.

Mainos:

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
IKirouta
IKirouta
7

”Sovittelusta vapaan tulon suojaosa, 300 euroa kuukaudessa, pysyy ennallaan,…” 500€ olis oikeuden mukaisempi ja paremmin linjassa nyky palkkatason kanssa.
Käytännössä parin-kolmen päivän pätkä-työsta tai lyhyestä tuuraus keikasta: menettää ko. kuukauden päivärahat/työmarkkinatuet.
Aktiivimalli on muutenki perseestä!

Röhkäle
Röhkäle
7

Ehkäpä uudistuksella vältetään pitkä katko jolloin rahaa ei tule etuuksista eikä keikkatyöstä.
Pätkätyöt, silpputyöt ja keikkatyöt tulisi lailla kieltää. Jos työnantaja ei kykene palkkaamaan seuraavaksi neljäksi kymmeneksi vuodeksi niin olisi parempi laittaa pillit pussiin.
Katsokaapa isojen ikäluokkien työuraa. Järjestään 40-45 vuotta samalla työnantajalla. Miksi nuorempien pitäisi hyväksyä silpputyö? Hallitus ja EK:han itkevät paikallisen sopimisen perään. Hyvä on. Työvoimapulan vallitessa työnhakijalla on luonnollisesti optio oikeus työehtoihin. Työsopimus toistaiseksi ja peruspalkka mediaani n mukaisesti 3200€/kk plus lisät. Irtisanomistilanteessa työntekijälle on maksettava kultainen kädenpuristus: 10 vuoden palkka heti ja yrityksen liikevaihdosta 10% siirtosumma maksettavaksi vuosittain seuraavat kaksikymmentä vuotta ilman verotusta.
Jos työnantaja kieltäytyy vastoin hallituksen ja EK:n puheita paikallisesta sopimisesta niin pitäkööt tunkkinsa. Röööööööööh!

Ohhoh!
Ohhoh!
7

Jännää miten näitä ”parannuksia ehtoihin” tulee lähinnä vaalien alla?

Piinasta vapautuva
Piinasta vapautuva
7

Haistakaa pitkä vittu, meikäläisen osalta tämä kidutus päättyy ensi vuoden puolella ja eläkepäivät alkavat. Kiduttava ja pitkä tie tosin on ollut mutta pian helpottaa. Saa haistattaa pitkät TE-toimistolle ja kelalle, se on varma. Se joka kadehtii ennenaikaista eläkettä, voin sanoa että tein kuitenkin tämän yhteiskunnan eteen palkkatyötä 35-36 vuotta laskentatavasta riippuen, kesätöitä ja kouluaikasta työtähän ei lasketa esim. eläkekertymään. En toivoisi edes pahimmalle vihamiehelle samaa rumbaa, usko meinasi loppua ja kiikkuakin jo virittelin välillä, sitä yksi naruista.

Heikki Porkka kirvoitti minut näihin ajatuksiin
Heikki Porkka kirvoitti minut näihin ajatuksiin
7

Vaalisohvasta ja Ylen luotettavuudesta
Heikki Porkka kirvoitti minut näihin ajatuksiin
Mietikää tätä kieroa sana akrobatiaa suomen hallituksen kannatuksesta YLELLÄ uutisissa
Yle Uutiset
la 29.12.2018
https://areena.yle.fi/1-4235718

kun valtio hallitus eduskunnan enemmistö kertoo JA OHJAILEE YLEÄ miten näitä uutisia kerrotaan poliitisena ohjauksena ilmeisesti suoraan
YLEN päätoimittaja feministis puna viher vasuri liberaali suvakille
Aah islamia tai muslimi rikolisia ei herjata tai kerrota asioiden faktoja
ja ne rikokset pitää pimitää *jouko jokiselle*
YLEN SURKEA TÄYSIN POLITISOITUNUT PÄÄTOIMITTAJA
tai muuten se olisi rasismia kuten persut ovat AKENDALLA

Ei voi muuta kuin ihailla tätä sanoilla kikkailua miten Sipilän hallitusta
KANNATAA 29 PROSENTTIA
Mutta mutta 71 prosenttia ei kannata JOTA EI KERROTA SUORAAN
Capter 2 Kieroa akeda median aivopesu touhua
toinen Ylen propagandistinen keino tyrkytää tätä viher vasuri Akendaa
nazeja siellä tällä *on se että*
kun katsoo uusimat uutiset
seuraava uutis lähetys joka lähtee **automaatisesti pyörinään**
on tämä
Yle Uutiset klo 7.00
pe 7.12.2018
uutisten ensimmäiset sanat
1 vihreiden kannatus on noussut eniten
2 uus natseilta poistetiin hakaristi lippuja
ei ole vahinko että tämän uutis lähetyksen näät non stoppina vielä 29.12.2018
**heti uusien yle uutisten jälkeen**
kyse on puhtaasta YLEN Akenda vihreiden puolueen vaali pr toimistona olemisena
ja ääri liberaali rasisti nazi noita vainon
ääri vasemmisto anarkistisesta yle propagandasta
Eli katso uusimat yle uutiset ja mieti ajatuksella
miksi seuraava uutis lähetys on juuri tämä lähetys
voit tajuta jotain Ylen Viher vasuri liberaali toimitajien
päätoimittajan media propagandan teosta
PS HE Ylen uutis toimitus alkavat tekemään taustotavaa uutisointia
kun mietii näiden toimitajien akendaa
Niin kyse on oikeasti siitä että he alkavat tyrkytämään entistä ennemän *yksipuolista* *liberaali vasemmisto toimittajien *omia mielipiteitä* Eeteriin Fakta uutisina
KUTEN
Yle Uutiset klo 7.00
7.12.2018
https://areena.yle.fi/1-50025217?autoplay=true

juha.
juha.
7

”Kaislikossa suhisee” aina silloin kun eduskuntavaalit lähestyvät. Yleensäkin ”kalpea naamojen” kaikenlaiset etuisuuksien parannukset ovat nykyisenä aikoina kuin saippuakuplia, jotka kestävät vain hetken kunnes niitä ”muutetaan” eli huononnetaan ns. ”valtion taloudellisista” syistä tekstiviestillä ministereiden kesken ja vastuuministeri antaa vikkelän lyhytkestoisen lausunnon, joka on kestoltaan kuin erakon hautajaiset ja heti seuraavana päivänä saamme jälleen kuulla kuinka karva ranteiden saamaa ”tukea” nostetaan kuin kyseessä olisi Graalin malja, koska erinäisiä ”piirileikkejä” ja ”lastenkutsuja” pitää lisätä niistä saatujen ”positiivisten” kokemusten perusteella.

Veijo Hoikka
Veijo Hoikka
7

Montakohan nakkia lintsillä kului, ennen kuin ymmärsi jonkun sinipunaisen juoksupojan kirjoittaman julkilausuman?

murre riepunen
murre riepunen
7

On onni potkaissut kun eläkepäivät koittivat ( jo aikaa sitten) Työelämässä rimpuilu tänään tuntuu olevan varsinainen kiljotiini. Eipä tässä onni muuten ole potkinut, paitsi naapurissani asuva Onni Koistinen jonka kaunista vaimoa humalassa puristelen ja kärähdän joka kerta, silloin Onni potkii mua persuksille, ei minulla muuta….

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.