Eläkejärjestelmien rahoituspohjien äkillisiä muutoksia on tarkoitus hillitä säätämällä siirtymäaika sote-uudistuksen toimeenpanon ajaksi. Sote- ja maakuntauudistuksen eläketyöryhmä ehdottaa määräaikaista lakia vuosille 2019-2025, jolloin eläkejärjestelmien välisiä muutoksia tasattaisiin siirtymämaksulla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen sisältyvä asiakkaan valinnanvapaus vaikuttaa myös sote-alan työtekijöiden eläkejärjestelmiin. Nykyistä suurempi osuus julkisesti rahoitetusta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta siirtynee yksityisille yrityksille. Tämä saattaa johtaa vakuutettujen määrän vähenemiseen kuntien ja maakuntien eläkejärjestelmässä. Vastaavasti yksityisten alojen eläkejärjestelmässä vakuutettujen työntekijöiden määrä kasvaisi.
Työryhmä ehdottaa uutta määräaikaista lakia, jolla rajoitettaisiin Kevan ja yksityisten alojen eläkejärjestelmän rahoituspohjamuutoksia valinnanvapauden laajentamisen ajaksi. Lisäksi työntekijöillä säilyisi vuosina 2019-2025 oikeus kuntien ja maakuntien eläkejärjestelmän lakisääteiseen lisäeläketurvaan, jos työntekijä siirtyisi Kevan jäsenyhteisön palveluksesta muun valinnanvapauden piiriin kuuluvan palveluntuottajan palvelukseen.
Vielä ei ole mahdollista arvioida luotettavasti, kuinka laajasti vakuutettuja siirtyy eläkejärjestelmästä toiseen ja miten se vaikuttaa järjestelmien rahoitukseen. Sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä onkin linjattu, että muutosten vaikutuksia eläkejärjestelmien rahoitukseen on tarpeen rajoittaa määräajaksi.
Vaikutuksia hillittäisiin ottamalla käyttöön kuntien ja maakuntien eläkejärjestelmän ja yksityisen eläkejärjestelmän välinen siirtymämaksu. Kun työntekijä vaihtaisi eläkejärjestelmää, vastaanottava eläkejärjestelmä palauttaisi osan työntekijän eläkemaksusta aiemmalle eläkejärjestelmälle. Siirtymämaksu olisi 4,6 prosenttia siirtyvän henkilön palkkasummasta.
Nyt esitetty ratkaisu olisi määräaikainen ja koskisi vuosia 2019-2025. Lisäksi asetetaan uusi työryhmä selvittämään kuntien ja maakuntien eläkejärjestelmän ja yksityisten alojen eläkejärjestelmän erillisyyttä ja sote- ja maakuntauudistuksen mahdollisesti aiheuttamia muita muutostarpeita eläkejärjestelmiin.
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö
No johan on. Suuret ikäluokat jotka ovat syöneet Suomen puhtaaksi ja lihonneet koko elämänsä järjestävät vielä politrukeille ja kunnan virkamiehille ”kultaisen ädenpuristuksen”. Ne jotka ovat ahneuttaan olleet työelämässä yli 65 ikävuoden, saavat tällä erikoislialla oikein korkoa koronpäälle.
Ei tässä muuten mitään mutta kun tiedetään seuraavan sukupolven eläkkeet: Kaikilla minimieläke joka kulkee kansalaispalkan nimellä, ja työvelvoitetta 73-> ikävuoteen asti.
Jos nämä ahneet sukupolvet edes hiukkasen näkisivt sitä taloudellista tuhoa jonka ne langettavat seuraaville seitsemälle-kymmenelle sukupolvelle maksettavaksi, niin ne häpeäisivät tällaisia esityksiä. Mutta niinhän sitä sanotaan että ennen maa repeää…