Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Konepistooleja olisi tarvittu syksyllä 2015 kun Suomeen tunkeutui 32 500 epämääräistä aavikon ihmettä.
Näin on. Sen sijaan armeija kutsuttiin hätiin – kantamaan loisten nyyttejä.
Olisi haaskaa tietää ammutaanko niillä meitä suomalaisia vai keille se on tarkoitettu.
Onkin viisasta käytää kondoomia sen jälkeen kun pulla on jo ”uunissa”.
Lähde: Valtioneuvoston vatuloijat.
Miksei rynnäri kelpaa? Eli mikä tämä idea on, konepistooli on tietenkin näppärämpi ase, jos se on hieman pistoolia kookkaampi. No eipä sitten aiemmin tullut mieleen.
Luulen, että tässä valmistaudutaan, koska tiedetään kansan olevan tyytymätöntä, ei nämä kp:t ole ahlämeitä eikä rullahuulia varten.
Vallankahvassa olevat maanpetturit valmistautuvat todelliseen sotaan omaa kansaansa vastaan – korruptoituina Super-Neuvostoliitto-diktatuurin nuoleskelijoina. Ei Risto Ryti aikoinaan turhaan varoittanut maamme sisäisistä vihollisista.
Eikä Veikko Vennamo aikoinaan aiheetta puhunut seteliselkärankaisista rötösherroista.
Täläkään ei ole mitään tekemistä sen kanssa että rajoja suljettaisiin tai että rajojen portteja edes suljettaisiin matujen ja pakoloisten invaasiolta. Kyllähän kaikenlaisia lume-päätöksiä tehdään mutta niin kauan kun rajavartijat osallistuvat matujen maahantulon kiihdyttämiseen, ei näillä päätöksillä ole mitään merktystä.