Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
”Ja tapahtui niinä päivinä, että kansa joka veronkorotuksissa ja palvelujen leikkaamissa vaeltaa, näki että Sipilä löysi lisää rahaa Talvivaaraan. Aamen.”
Jeps 🙂 Aamennus myös täältä.
Sipilä näki ihmeen, (kyltin Kempeleessä), jossa totuuden mukaisesti ilmoitettiin, ” saatanan Sipilä ”…
Minä veikkaan mistä nämäkin rahat löytyivät, nimittäin eläkkeistämme ja niiden maksuista.
Ilmarinen toimitti minulle satunnaisen otoksen kertyneestä eläkkeestäni. Sitä pikaisesti laskeskellen huomasin että eläkkeeni karttuu vain noin 30% siitä määrästä jonka maksan eläkemaksuja. Tietyisti yritys maksaa osansa eläkemaksuista, mutta luulisi että suurempi osa niistä maksuista jotka työntekijäkin maksaa eläkkeeksi, kerryttäisivät eläkettä.
Aikaisemmissa kirjelmissä on myös ollut kolme eri porrasta siihen, milloin jää eläkkeelle. On ollut 63v, 65v ja 68v. Ja niiden perässä olevien kuukausieläkkeiden on ollut tarkoitus toimia porkkanana jotta ihmiset tekisivät pidempään töitä. Ei ole enää. Nyt on kerrottu mikä on tähän asti kertynyt eläkkeen määrä. MUTTA kun sitä tarkasti laskee niin kertyneen eläkkeen määrää on leikattu 9.8%!!
Eli, tämä tarkoittaa että aikaisempiin ennusteisiin pääseminen pidentää työuraa tuon 9.8%, mikä on enemmän kuin aikaisempi 3v. Se on 4v 10kk. Eli, tapauksessani minun pitäisi tehdä töitä 72v 10kk jotta saisin sen eläkkeen jonka aikoinani olisin saanut 65 vuotiaana. Tämä on linjassa sen eläkeyhtiöiden seminaarin kanssa joka viime maaliskuussa järjestettiin kuljetusalan yrityksille. Kuka oli mukana? Siellä nimittäin laskettiin jokaisen halukkaan eläkkeelle pääsyikä. Ja omalla kohdallani se oli 73 vuotta.
Tämä asia ei koske vain minua. Se koskee kaikkia Suomen veronmaksajia. Joten on aika toimia sen mukaan että tulevaisuudesta tulee parempi. Ja sen mukaan että edes eläkeyhtiöiden johtoa vaihdetaan laskutaitoisempaan. Ei sovi unohtaa Nokiaa jonka osakkeita on ostettu eläkkeensaajien rahoilla. Kun Nokian osake putosi seitsemään euroon niin Ilmarinen kiirehti kertomaan että mitään suurta katastrofia ei ole tapahtunut koska heidän osakkeidensa keskihinta on 11 euroa. Ja että kyllä se sinne vielä nousee. No, osake putosi kuin kivi sinne kahden euron korville ja Ilmarinen osti koko ajan niitä lisää yhdessä muiden suurosakkeen omistajien kanssa, koittaen saada hinnan laskun pysähtymään. Ja mitenkäs kävikään, muistaakseni Ilmarinenkin osti 54 miljoonaa osaketta joiden hinnassa hävisi yli neljä euroa kappaleelta. Eli, vanhojen tappioiden lisäksi tehtiin rutkasti uutta. Ja mikä on Nokian osakekurssi nykyään? Alle 4e/kpl. Ilmarisella ja muilla eläkeyhtiöillä on siis 7e/osake tappiota oleva ”arvopaperisalkku”, jossa on miljoonia osakkeita. Ties mitä muita yhtä hyviä sijoituskohteita sieltä löytyy.
Mikseivät eläkeyhtiöt käynnistä vaikka kaivostoimintaa tai rakenustoimintaa? Ne näyttävät porskuttavan eikä kateissakaan ole valittamista.