Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.
Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.
Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.
Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.
Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.
Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.
Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.
Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.
— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.
Oikeustieeen lisenssiaatti… Eikös se tarkoita että on alkanut opiskelemaan oikeustiedettä? Mutta että ei ole vielä valmistunut.
Oikeustieteen lisensiaatti on jatkotutkinto joka sijoittuu oikeustieteen maisterin ja tohtorin väliin.
Suurin etu hänellä lienee, että on poliittisten vallanpitäjien suosiossa. Edellinen poliisiylijohtaja ei ollut. Pari kertaa sisäministerit pyysivät häntä jäämään ennenaikaiselle eläkkeelle. Poliisiylijohtaja kuitenkin hoiti tehtävänsä hyvin ja rikollisuus pysyi hallittuna. Eläkkeelle jäätyään hän kirjoitti lukemisen arvoisen kirjan ”Suomen turvallisuus horjuu”. Tämähän on nyt täydellisesti totta ja on toimintaan tullut kompurointiakin, nettipoliisi, polpo, vihapuhepoliisi, josta syntyi karikatyyrikin.
Tärkein meriitti ”lotto-kolehmaisella” on se, että on tarpeeksi nössö herrain ja rouvain pompotettavaksi. Ja etenkin ”hyvien ihmisten” lukuisten vaivojen vuoksi pillahtamiseen.
Kolehmainen ei kasva mittaa edes eläkkeelle päästyään, vaan hänestä tulee samanlainen – mutta va5n paljon pienemmässä mittakaavassa – ulisija kuin Tarja ”punikki” Halosesta!
Sopivan vaaraton ja harmiton valtaeliitille.
Sopiva kumileimasin ja kyrvätön vässykkä. Peittelee ja sensuroi tehokkaasti mm. maahanmuutajien ja yleensä ulkomaalaisten rikoksia ja erityisesti raiskaukset ovat pimennetty läpsyttelijöiden osalta tiedotuksesta täysin.