Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Oikeustieeen lisenssiaatti… Eikös se tarkoita että on alkanut opiskelemaan oikeustiedettä? Mutta että ei ole vielä valmistunut.
Oikeustieteen lisensiaatti on jatkotutkinto joka sijoittuu oikeustieteen maisterin ja tohtorin väliin.
Suurin etu hänellä lienee, että on poliittisten vallanpitäjien suosiossa. Edellinen poliisiylijohtaja ei ollut. Pari kertaa sisäministerit pyysivät häntä jäämään ennenaikaiselle eläkkeelle. Poliisiylijohtaja kuitenkin hoiti tehtävänsä hyvin ja rikollisuus pysyi hallittuna. Eläkkeelle jäätyään hän kirjoitti lukemisen arvoisen kirjan ”Suomen turvallisuus horjuu”. Tämähän on nyt täydellisesti totta ja on toimintaan tullut kompurointiakin, nettipoliisi, polpo, vihapuhepoliisi, josta syntyi karikatyyrikin.
Tärkein meriitti ”lotto-kolehmaisella” on se, että on tarpeeksi nössö herrain ja rouvain pompotettavaksi. Ja etenkin ”hyvien ihmisten” lukuisten vaivojen vuoksi pillahtamiseen.
Kolehmainen ei kasva mittaa edes eläkkeelle päästyään, vaan hänestä tulee samanlainen – mutta va5n paljon pienemmässä mittakaavassa – ulisija kuin Tarja ”punikki” Halosesta!
Sopivan vaaraton ja harmiton valtaeliitille.
Sopiva kumileimasin ja kyrvätön vässykkä. Peittelee ja sensuroi tehokkaasti mm. maahanmuutajien ja yleensä ulkomaalaisten rikoksia ja erityisesti raiskaukset ovat pimennetty läpsyttelijöiden osalta tiedotuksesta täysin.