Seksuaalirikollinen Kader, 32 sai Ruotsin viranomaisilta 40 000 kruunua palatessaan kotimaahansa

Julkaistu 20.4.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

32-vuotias seksuaalirikollinen Kader Bencheref on vihdoin karkoitettu arabimaihin. Kuitenkin vasta, kun Ruotsin viranomaiset olivat lahjoneet hänet 40 000 kruunulla päästääkseen eroon hänestä.

 

Syksyllä 2006 tämä Marokon kansalainen yritti tunnin aikana raiskata neljä naista Sudsvallin  kaduilla. Seuraavan vuoden helmikuussa hänet tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen sekä annettiin kymmenen vuoden karkottamispäätös koskien muun muassa pahoinpitelyjä, laitonta uhkausta, raiskausta ja seksuaalista ahdistelua. Kuitenkin Ruotsin viranomaisten on ollut vaikea valvoa karkoitusta tuomion jälkeen. Tämän takia Bencheref pysyi pidätettynä, sillä häntä pidettiin liian vaarallisena vapautettavaksi.

Vasta tämän vuoden helmikuussa Ruotsin viranomaiset pääsivät eroon epätoivotusta vieraasta. Hänet on nyt karkotettu Marokon sijasta Algeriaan. Bencheref suostui karkotettavaksi sekä olla aiheuttamatta ongelmia lentokentän turvatarkastuksessa maksua vastaan. Ja Ruotsin rikosseuraamusalan byrokraatit suostuivat maksamaan palautuksen sekä rahat ruotsalaisten veronmaksajien pussista.

 

Ensin Kader Bencheref vaati hyvitykseksi 500 euroa, jonka jälkeen 1000 euroa lisää jouduttuaan olemaan niin kauan pidätettynä sekä jouduttuaan tästä syystä sairaalahoitoon. Lentokentällä, juuri ennen lentoa hän pyysi vielä 2500 euroa lisää. Virkamiehet suostuivat vaatimukseen ja nostivat hänelle rahat, jotta Bencheref voisi nousta koneeseen.

Kaikenkaikkiaan Ruostin viranomaiset maksoivat noin 4000 euroa eli 40 000 kruunua siitä, että rikollinen maahanmuuttaja suostui lähtemään Ruotsista.

 

Lähde: Friatider

Tekoälyhuijaus ravistelee Brownin yliopistoa – koetulokset putosivat 50 prosenttia

Julkaistu tänään 12:32 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Huomiota herättänyt huijausskandaali yhdysvaltalaisessa Brownin yliopistossa nostaa esiin uusia kysymyksiä siitä, miten yliopistojen tulisi suhtautua generatiiviseen tekoälyyn. ChatGPT-huijausepäilyjen jälkeen taloustieteen professori muutti loppukokeen valvotuksi lähikokeeksi — ja pistekeskiarvo puolittui.

Tapaus koskee Roberto Serranon, Brownin yliopiston taloustieteen professorin, matemaattisen taloustieteen ECON 1170 -kurssia. Ars Technican mukaan Serrano päätti kevätlukukaudella 2026 sallia kotitentit sen jälkeen, kun kampuksella joulukuussa tapahtunut ammuskelu oli aiheuttanut huolta opiskelijoiden keskuudessa.

Kurssilla oli aiemmin ollut normaalisti alle 30 opiskelijaa. Kun kotitentit otettiin käyttöön, ilmoittautuneiden määrä nousi 86:een. Myös välikokeen tulokset olivat hätkähdyttävän korkeita: keskiarvo oli 96 pistettä 100:sta, ja 40 opiskelijaa sai täydet pisteet.

Serrano kertoi Inside Higher Ed -sivustolle, että tentti oli jopa vaikeampi kuin aiempina vuosina, koska opiskelijoilla oli käytössään rajoittamattomasti aikaa. Hän reagoi myös useisiin vastauksiin, joiden tyyli oli kankea ja epäluonnollinen. Kun hän ja hänen tohtoriopiskelijansa syöttivät kysymykset ChatGPT:hen, he saivat vastauksia, jotka hänen mukaansa muistuttivat opiskelijoiden vastauksia.

Loppukoe siirrettiin luokkahuoneeseen

Professori ilmoitti tämän jälkeen kurssille, että loppukoe järjestettäisiin paikan päällä. Mikäli tulosjakauma olisi linjassa välikokeen kanssa, molemmat kokeet laskettaisiin, mutta jos tulokset poikkeaisivat jyrkästi, välikoe mitätöitäisiin ja loppukoe saisi suuremman painoarvon.

Ilmoituksen jälkeen 18 opiskelijaa jätti kurssin kesken, ja lisäksi yhdeksän ei saapunut loppukokeeseen. El Paísin mukaan 22 näistä 27 opiskelijasta oli saanut välikokeesta täydet pisteet.

Loppukokeeseen osallistuneiden keskuudessa pistekeskiarvo putosi 96 prosentista 48 prosenttiin. Serrano kuvailee tapausta merkiksi syvemmästä akateemisesta kriisistä.

Meillä ei ole varaa yhteiskuntaan, jossa merkittävä osa parhaista nuorista aivoistamme ajattelee huijaamisen olevan hyväksyttävää, hän sanoo Inside Higher Edille.

Opiskelijat huolissaan omasta oppimisestaan

Brownin yliopisto julkaisi hiljattain raportin generatiivisesta tekoälystä opetuksessa ja oppimisessa. Raportissa 56 prosenttia perustutkinto-opiskelijoista ja 67 prosenttia jatko- ja lääketieteen opiskelijoista kertoi käyttävänsä tietoisesti generatiivisia tekoälytyökaluja päivittäin tai viikoittain.

Samaan aikaan raportti osoittaa, että monet opiskelijat ovat huolissaan siitä, miten tekoälyn käyttö vaikuttaa heidän oppimiseensa ja kykyynsä ajatella itsenäisesti.

Princetonissa tehty kysely, josta Ars Technica raportoi aiemmin, osoitti myös, että lähes 30 prosenttia vastanneista opiskelijoista myönsi käyttäneensä tekoälyä huijaamiseen vähintään yhdessä tentissä tai tehtävässä.

Brownin tapauksesta onkin tullut symboli korkeakoulutuksessa kasvavalle ristiriidalle: miten tekoälyä voidaan käyttää apuvälineenä ilman, että se samalla nakertaa tenttejä, tiedon omaksumista ja akateemista rehellisyyttä.

Seitsemän kymmenestä pakolaislapsesta Madridissa olikin aikuisia

Julkaistu tänään 11:25 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Seitsemän kymmenestä Madridissa vuonna 2024 ikätesteihin joutuneesta ilman huoltajaa tulleesta alaikäisestä todettiin aikuisiksi. Samalla ikäarviointitapausten määrä alueella on kasvanut jyrkästi.

Luvut ovat peräisin Madridin syyttäjänvirastolta, ja niistä ovat raportoineet muun muassa ABC ja La Gaceta. Ne koskevat henkilöitä, jotka on rekisteröity ilman huoltajaa tulleiksi alaikäisiksi, mutta joiden kohdalla viranomaiset olivat aloittaneet prosessin sen selvittämiseksi, olivatko he todellisuudessa alle 18-vuotiaita.

Vuonna 2024 Madridin alueella aloitettiin 848 ikäarviointitapausta. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 482. Yli puolet tapauksista keskeytyi, koska henkilöt poistuivat prosessista ennen kuin lääketieteellinen tutkimus ehdittiin suorittaa.

Niistä 378 tapauksesta, joissa radiologinen tutkimus todella suoritettiin, 266 henkilöä arvioitiin aikuisiksi. Vain 112 arvioitiin alaikäisiksi.

Tämä tarkoittaa, että noin 70 prosenttia testatuista osoittautui yli 18-vuotiaiksi. Espanjan valtakunnallisten lukujen mukaan havaittujen tapausten osuus on huomattavasti alhaisempi, noin 39 prosenttia.

Viiveitä järjestelmässä

Ikäarviointitapausten jyrkän kasvun sanotaan aiheuttaneen myös käytännön ongelmia. Syyttäjänviraston mukaan lääkärinlausuntojen odotusaika voi olla jopa kahdeksan kuukautta, osittain siksi, että Madridin radiologiset tutkimukset hoidetaan keskitetysti Gregorio Marañónin sairaalassa.

Madridin alue on vastaanottanut yli 11 000 ilman huoltajaa tullutta ulkomaalaista alaikäistä vuodesta 2018 lähtien. Vuonna 2024 järjestelmään rekisteröitiin 2 442 uutta henkilöä, ja vuonna 2025 määrä oli ylittänyt jo 1 600 henkilön rajan espanjalaismedian mukaan.

Aluehallinto on myös tehnyt 29 poliisi-ilmoitusta omien tarkastustensa jälkeen, jotka viranomaisten mukaan osoittivat, että alaikäisten asuntoloissa olleet henkilöt olivat tosiasiassa aikuisia tullessaan järjestelmään.

Suuri osa tulijavirrasta kulkee Barajasin lentokentän kautta. Syyttäjän lukujen mukaan 1 110 kaikkiaan 1 937 rekisteröidystä alaikäisestä vuonna 2024 saapui lentäen, pääasiassa Casablancasta ja Egyptistä. Lisäksi Madridiin sijoitetaan ihmisiä, jotka ovat ensin saapuneet veneillä Kanariansaarille tai Etelä-Espanjaan.

Asia on herättänyt Espanjassa uutta keskustelua siitä, miten ikäarvioinnit tulisi suorittaa, kuinka nopeasti epäillyt tapaukset tulisi tarkistaa ja miten vastaanottojärjestelmän resurssit tulisi jakaa todellisten alaikäisten ja sellaisten henkilöiden välillä, jotka myöhemmin osoittautuvat aikuisiksi.

Mette Frederiksen: Tanska on valmis puolustamaan Grönlantia Yhdysvaltoja vastaan

Julkaistu tänään 10:46 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoo, että Tanska on valmis puolustamaan koko kuningaskuntaa – vaikka uhka tulisi Yhdysvalloista.

Yhdysvaltojen on kunnioitettava Tanskan kuningaskunnan alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia. Näin totesi Tanskan pääministeri Mette Frederiksen keskiviikkona ennen Ankarassa pidettävää Nato-kokousta, raportoi 24NYT viitaten Børsen-lehteen.

Lausunto annettiin Donald Trumpin uusien Grönlantia koskevien kommenttien jälkeen, joissa kysymys Yhdysvaltojen vaatimuksista saarta kohtaan on jälleen noussut esiin.

Kysyttäessä suoraan, puolustaisiko Tanska tarvittaessa Grönlantia sotilaallisesti Yhdysvaltoja vastaan, Frederiksen vastasi Tanskan olevan valmis puolustamaan koko kuningaskuntaa.

Tottakai Tanska on valmis puolustamaan Tanskan kuningaskuntaa. Tarkoitamme sitä, Mette Frederiksen sanoi tanskalaisraportin mukaan.

Hän korosti myös, että Tanskalla on ”punaisia linjoja” alueellisen koskemattomuuden suhteen, eivätkä ne muutu Trumpin lausuntojen vuoksi.

Grönlanti on Tanskan kuningaskunnan itsehallinnollinen osa. Kysymys on toistuvasti aiheuttanut jännitteitä Kööpenhaminan ja Washingtonin välillä siitä lähtien, kun Trump ensimmäisellä presidenttikaudellaan puhui avoimesti siitä, että Yhdysvallat haluaisi ostaa saaren.

Iran iski Yhdysvaltojen tukikohtiin Kuwaitissa ja Bahrainissa

Julkaistu tänään 09:58 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

TEHERAN (Xinhua) -- Iranin islamilainen vallankumouskaarti (IRGC) ilmoitti torstaina hyökänneensä Yhdysvaltojen sotilastukikohtiin Kuwaitissa ja Bahrainissa vastauksena Yhdysvaltojen tuoreisiin iskuihin.

Iranin Press TV:n välittämän IRGC:n lausunnon mukaan vallankumouskaarti iski keskeiseen infrastruktuuriin ja tiloihin Camp Arifjanissa ja Ali Al Salemin lentotukikohdassa Kuwaitissa sekä Yhdysvaltain sotilastukikohtiin Bahrainin Juffairissa ja Sheikh Isassa ”ensimmäisessä vaiheessa rankaisevaa vastausta amerikkalaisia sopimusrikkojia vastaan”.

IRGC varoitti myös, että sen vastatoimet laajenevat muille alueen tukikohdille, mikäli Yhdysvallat jatkaa iskujaan.

Yhdysvaltain joukot suorittivat iskuja Irania vastaan toisena peräkkäisenä päivänä keskiviikkona ”heikentääkseen” Iranin kykyä ”vaarantaa merenkulun vapaus Hormuzinsalmessa”, Yhdysvaltain keskushallinto (CENTCOM) totesi.

Myöhemmässä lyhyessä päivityksessä Iranin valtionmedia ilmoitti Xinhuan mukaan, että Iran oli myös kohdistanut drooni-iskuja Yhdysvaltain Patriot-järjestelmiin Kuwaitissa, satelliittiantenniin Qatarissa ja armeijan polttoainevarastoon Bahrainissa.