https://nykysuomi.com/ruotsissa-omaksuttiin-keramiikan-tekotaito-tuhansia-vuosia-suomalaisia-myohemmin/

Historia

Ruotsissa omaksuttiin keramiikan tekotaito tuhansia vuosia suomalaisia myöhemmin.

Päivitetty 2.10.2016, Julkaistu 1.10.2016 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Saviastioiden l. keramiikan valmistamisen taito on ollut perinteisesti yksi kulttuurikehityksen virstanpylväitä, ja sivistyksen kriteerejä. Tarkastelemmekin keramiikka-innovaation omaksumisen vaiheita Pohjois-Euroopassa ja Fennoskandiassa.

Saviastioiden sirpaleet ovat yksi pysyvimpiä ihmisen asuinpaikoilleen jättämiä asioita, ja arkeologit saavat niistä hyvin eksaktia tietoa. Seuraavassa keramiikan omaksumisen aikataulu itäisessä Euroopassa:

6000 eKr. Adrianmerestä keskiselle Uralille vedetyn linjan eteläpuolella.
5500 eKr. Valkovenäjällä ja Viena- ja Pinega-jokien latvoilla.
5000 eKr. Hollannista, Pohjanmeren ja Itämeren rannikkoseutuja lukuunottamatta, Gdanskin lahdelle josta Rauman seudulle ja Vienanmerelle.
4500 eKr. Tanska - Skoone -Kainuunjoen (Kalix) suusta Rovaniemen kautta Muurmanskiin -linjan etelä/itä-puoli. Käytännössä koko Suomi käytti keramiikkaa, lähes koko Ruotsi ei.
4000 eKr. Oslo -Tukholma -linjalta samaan paikkaan Suomessa kuin edellä , josta Muurmanskiin.
2000 eKr. Norjan rannikko - Luulaja - linjalta samaan paikkaan Suomessa kuin edellä, josta Muurmanskiin.
1500 eKr. Norbotten saa keramiikan, Keski_Skandinaviaan jää vielä hetkeksi keramiikkaa käyttämätön alue.

Skandinavia oli siis tuhansien vuosien ajan haluton vastaanottamaan innovaatiota asioiden valmistamisesta savesta. Tämä liittyy jollakin tavalla skandinaavisen metsästäjä-keräilijä -väestön konservatiivisuuteen ja etnisen identiteetin pysyvyyteen.

peuranmetsastys 4500 eKr., kun "suomalainen" keramiikkaa -tyyppiä Säräisniemi 1 (SÄR1)- käyttävä väestö saavutti Inarin tienoot, siellä jo oleva jääkauden lopun rannikkokulttuurin. Komsa-kulttuurin, "lappalainen" väestö assimiloi itseensä etelästä tulleet, jolloin keramiikan käyttö loppui.

Oikealla oleva kartta kertoo, miksi Komsa-kulttuurin perilliset olivat erilaisia, kuin etelästä tulleen Suomen asuttajat: Komsalaiset olivat jääkauden läntisen Euroopan rannikkoelinkeinojen harjoittajia, jotka olivat asettuneet Norjan rannikolle, Ruijaan ja Kuollaan vielä mannerjään pysyessä Skandinavian sisäosissa. Jäätikön sulamisen pysähtyessä "Salpausselkä-vaiheessa", ja Norjan länsirannikon autioituessa uudelleen, he olivat jääneet pohjoiseen eristyksiin.

Komsalaiset olivat läntisiä paleo-eurooppalaisia. Heillä oli (aiemman vaiheen) Solutrean- ja Magdalenien-väestöjen perintöä kulttuurissa, kielessä ja geeneissään. Me muut pohjoiset eurooppalaiset saimme Magdalenienin ja jääkauden itäisen väestön Willendorf-Kostenki-kulttuurin perinnön:

Magdalenien + Willendorf-Kostenki => Hampuri-Creswell => Swidry + Desna + Kunda + Suomusjärvi.

Tänäkin päivänä saamelaiset ovat geneettisesti erillisin joukko eurooppalaisissa. He ovat geneettisesti kaukana myös muista arktiksen kansoista, kuten samojedeista.

Komsa-kansa t. "proto-saamelaiset": Jääkauden länsieurooppalaisia.
Hampuri-Creswellin ja Swidryn perilliset (=me muut): Jääkauden länsi + itä -perimä.

Keramiikan käyttö t. käyttämättömyys olivat merkki silloisesta "Lapin-rajasta":

Pohjoiset metsästäjäkeräilijät, joiden alkuperä tai väestön dominoiva komponentti oli Komsa-kulttuuria, eivät valmistaneet saviastioita.
Eteläiset metsästäjä-keräilijät, joilla oli kontakti maanviljelyn pioneeriasutuksiin, joita pian ilmaantui Äänisjärven ja Oulujoen vesistöjen varrelle, käyttivät keramiikkaa.

Suomessa oli siis 4500 eKr, kolme kulttuurivyöhykettä:

Rovaniemeltä pohjoiseen keramiikaton Komsa-kulttuurin perillisten alue, joka käsitti myös suuren osan Skandinaviaa.
Säräisniemi 1 -keramiikkaa käyttänyt Pohjois-Suomi.
Sperring 1 -keramiikan Etelä-Suomi.

Ruotsissa samaan aikaan keramiikan idean tunsi tanskalaiseen Ertebölle-kulttuuriin kuulunut Skoone.

Keskisen Euroopan maanviljelyn piiriin saattanut nauhakeraaminen kulttuuri (LBK), joka levisi Pannoniasta Tonavaa ja Reiniä pitkin lähes Pohjanmerelle, ei ulottunut Tanskaan eikä varsinkaan Ruotsiin. Sinne viljely-idean toi Puolasta käsin levinnyt suppilopikarikulttuuri (TRB). Viljelyn leviäminen pohjoista kohti oli Itämeren länsipuolella huomattavasti hitaampaa kuin itäpuolella, ja keramiikan käyttö yleensä korreloi maanviljelyn kanssa.

Keski-Skandinavian keramiikattomuus murtui varsinaisesti vasta Volgan-suunnalta Fennoskandiaan levinneen tekstiilikeraamisen kulttuurin ekspansioon. Nimensä tämä keramiikkatyyppi sai kangaskudosta muistuttavasta verkkomaisesta kuvioinnista.

tekstiilikeramiikka33333333333 Koska keraamiset astiat valmistettiin tuohon aikaan aina paikanpäällä, ja niiden koristelun ja rakenteen piirteet olivat hyvin pysyviä, keramiikkatyyppi on luotettavin väestön etniteetin indikaattori. Kun keramiikka muuttui toisentyyppiseksi, paikalle oli yleensä saapunut uutta väestöä. Juuri näin kävi pronssikauden alussa, kun volgalainen tekstiilikeramiikka valtasi suurimman osan Fennoskandiaa.

Kartta oikealla:

Imitoitu tekstiilikeramiikka (asbestisekoitteinen).
Tekstiilikeramiikan laajin levinnäisyys.
Tekstiilikeramiikan lähtöalue

On vakavan tarkastelun alaisena, että suomalais-ugrilainen kieli olisi tullut Suomen ja Karjalan alueelle juuri tekstiilikeramiikan mukana. Kun tekstiilikeramiikan lähtöalue, keskinen Volga, on ollut tuhansien vuosien ajan suomalais-ugrilaisen kulttuurialueen innovaatiokeskus, joka lähetti periferioihin yhä uusia väestömigraatioita ja kulttuuriaaltoja, se on väistämättä myös kielellisten vaikutteiden antaja.

"Keski-Volgan innovaatiokeskuksesta" oli toki tullut Suomeen asti vaikutepulsseja jo ennen tekstiilikeramiikkaa, -mm. keramiikan idea ylipäätään ja maanviljely teknisine oivalluksineen- SU-kieli on ilmeisesti ollut täällä jo aiemmin. Toki jokainen vaikutepulssi on päivittänyt Suomessa ja lähialueilla käytettyä kieltä keskivolgalaiseen formaattiin. Suomessa onkin runsaasti paikannimistöä, jonka levinnäisyys ulottuu itään ja tekstiilikeramiikan lähtöalueelle asti.

1500 eKr. jälkeen Pohjois-Ruotsissa käytettiin Suomen asbestikeramiikasta tuttua tapaa sekoittaa asbestikuitua saveen astoioita tehtäöessä. Kartan keltainen väri tarkoittaakin juuri asbestivahvisteita 'imitoitua tekstiilikeramiikkaa' l. "vohveli-keramiikkaa" (wafer ceramics), joka kuviointi on jäännös astian seinämän tiivistämiseen käytetystä verkkokuvioimaisesta painalluksesta.

Asbestisekoitteisen keramiikan käyttäjät yhdistetään tutkijoiden käsityksissä saamelaiseksi kehittyvään etniteettiin. Saattaakin olla, että pohjoiskalotin saamelaisten kieli päivittyi juuri tekstiilikeramiikan kulttuuri-impulssin yhteydessä Sisä-Suomessa puhuttuun vahais-kantasuomesta erottuneeseen kantasaameen. Tämä tarkoittaa sitä, että huomattava määrä 'suomensaamelaisia' on siirtynyt tähän aikaan nykyisten Keski-Suomen ja Savon alueelta Norbotteniin ja Ruijaan muuttaen po. seutujen etniset olot.

Pohjoiskalotin 'protosaamelaisten kieli ei ole ollut suomalais-ugrilainen, esittää Ante Aikio. Tämä sopii edelläesitettyyn käsitykseen, että Komsa-kulttuurin väki, joka oli protosaamelaisuuden tärkein komponentti, oli jääkauden länsieurooppalaisten jälkeläisiä.

http://www.nykysuomi.com/index.php/2016/09/07/maanviljely-alkoi-suomessa-aiemmin-kuin-ruotsissa/

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.