Nikotiinia käyttävät nuoret raportoivat useammin ahdistuneisuudesta, masennuksesta ja muista mielenterveysongelmista kuin ikätoverinsa, jotka eivät käytä nikotiinituotteita. Tytöt näyttävät olevan erityisen haavoittuvassa asemassa: tupakoinnin tai nuuskaamisen aloittaneilla esiintyy enemmän univaikeuksia, ahdistusta, matalaa mielialaa ja keskittymisvaikeuksia.
Göteborgin yliopiston tutkijat tarkastelivat kolmessa tutkimuksessa, kuinka nikotiini voi vaikuttaa mielenterveyteen. Kaksi tutkimuksista käsitteli ruotsalaisia nuoria.
Yhdessä toukokuussa 2026 julkaistussa tutkimuksessa 3 730 iältään 17–19-vuotiasta nuorta osallistui verkkokyselyyn. Tutkijat selvittivät tupakka- ja nikotiinituotteiden, mukaan lukien valkoisen nuuskan ja sähkösavukkeiden, käytön yhteyttä ahdistus- ja masennusoireisiin.
Nikotiinia käyttävistä tytöistä 80 prosenttia raportoi ahdistusongelmista. Pojilla nikotiinin käyttö oli yhteydessä masennusoireisiin, kun taas sekä tupakan että tupakattomien nikotiinituotteiden käyttö oli yhteydessä laajemmin mielenterveysongelmiin pojilla.
Tytöt tunnistettu erityisen haavoittuviksi
Toinen, tämän vuoden kesäkuussa julkaistu tutkimus perustuu ruotsalaiseen pitkittäistutkimukseen LoRDIAan. Siinä seurattiin 1 592 nuorta 12–13 vuoden iästä 17-vuotiaaksi saakka.
Tutkijat tarkastelivat savukkeiden ja nuuskan käyttöä sekä sitä, miten tupakan käytön aloittaminen oli yhteydessä psykosomaattisiin oireisiin ajan myötä. 17 vuoden ikään mennessä masennusoireet ja itsemurha-ajatukset olivat yleisempiä savukkeita polttavien nuorten keskuudessa.
Tupakoinnin tai nuuskaamisen aloittaneilla tytöillä kehittyi myös ajan myötä useammin lisääntyviä ongelmia unen, ahdistuksen, matalan mielialan ja keskittymisen kanssa.
— Näemme selviä eroja tyttöjen ja poikien välillä, ja tupakoivat tytöt näyttävät olevan erityisen haavoittuvia. Samalla meidän on ymmärrettävä enemmän siitä, miten nuuska vaikuttaa mielenterveyteen, etenkin nuorten tyttöjen keskuudessa, joilla valkoisen nuuskan käyttö on kasvanut erittäin nopeasti, sanoo Johanna Andersson, Sahlgrenska Akatemian lääkäri ja tohtoriopiskelija.
Biologisia muutoksia eläinkokeissa
Kolmas tutkimus perustuu rottakokeisiin. Tutkijat havaitsivat muutoksia mantelitumakkeessa, joka on tunteiden säätelyyn ja stressiin osallistuva aivoalue. Vaikutukset olivat selvimpiä naarasrotilla, ja nikotiini muutti hermosolujen välistä viestintää vielä senkin jälkeen, kun aine oli poistunut elimistöstä.
Tutkijoiden mukaan tulos tarjoaa mahdollisen biologisen selityksen lisääntyneelle alttiudelle ahdistus- ja stressioireille, mutta sitä ei voida sellaisenaan siirtää ihmisiin. Sosioekonomiset olosuhteet, stressi, alkoholi, muiden päihteiden käyttö ja yksilölliset haavoittuvuustekijät voivat samanaikaisesti vaikuttaa sekä nikotiinin käyttöön että mielenterveysongelmiin.
— Tärkeintä on, että näemme samankaltaisia malleja useissa eri tutkimuksissa ja erilaisilla aineistoilla. Emme kuitenkaan voi vielä sanoa varmuudella, mikä on syytä ja mikä seurausta. Eläinkokeet osoittavat aivoissa biologisia muutoksia, jotka voivat myötävaikuttaa lisääntyneeseen alttiuteen ahdistus- ja stressioireille, sanoo Sahlgrenska Akatemian professori Louise Adermark.
