Ravitalli on useimmiten yritystoimintaan pohjautuvaa toimintaa. Joskus ravitalli voi olla myös harraste pohjalta toimiva.

Jokaisella ravitallilla on omat tapansa toimia, joka perustuu useimmiten siihen, millaisia hevosia siellä treenataan.

Ravitalli työllistää yleensä valmentajan, hevosen hoitajat, tallityöntekijät ohjastajia, kengittäjän, eläinlääkärin jne. Tietenkin myös yrittäjä itse työllistyy, ellei ole valmentaja.

Monet ravitallit järjestävät avoimien ovien päiviä, jolloin tallissa voi vierailla. Syitä on monia miksi ulkopuolisia normaalissa arjessa ei yllätys vierailulle aina voi mahduttaa.

Ravitallin arki on hektistä, ja ravihevosen oma aika, ruokarauha, sekä hoito ja lepo pitää varmistaa. Myös valmennus vaatii oman aikansa.

Riippuen ravitallista, ja sen koosta, voi seuraava pääpiirteittäinen normaalin ravitallin päivän kuvaus vaihdella.

Aamu klo 4-6 : Päivä käynnistyy yleensä ruokinnalla, hevoset saavat heinät ja väkirehut.

Hevoset jotka ovat olleet yön ulkona, tuodaan sisälle, ja sisällä olevia hevosia viedään ulos.

Aamulla hevoset riisutaan mahdollisista loimista ym ja  tarkistetaan,  jalat käydään läpi, mitataan lämpö jne. Päivän ensimmäinen hevosen hoito tehdään näin jo aamulla. Hoitoa jatketaan eri vaiheissa pitkin päivää.

Jos tallilla on kävelykone, aloittavat jotkut hevoset päivän liikuntatreeniä jo siellä.

Aamuisin usein valmentaja tiedottaa päivän ohjelmasta, ja sovitaan ajotreenit päivän ajettaville hevosille. Päivän kilpailut käydään myös läpi.

Pyykinpesukone pauhaa yleensä pitkin päivää kun pestään loimia, pinteleitä, pyyhkeitä jne.

Ajotreeniin valmistettavat hevoset harjataan ja valjastetaan. Ohjastajat ja hoitajat sekä valmentaja usein ajavat hevoset.

Jos tallin läheisyydessä on harjoitteluun soveltuvat paikat, treeni tapahtuu siellä. Joskus treenaamaan lähdetään autolla, ja vaatii hieman valmisteluja. Autossa pitää olla kuivikkeita hevosta varten, ja autoon pakataan tarpeellinen määrä varusteita sekä kärryt.

Ajotreenistä riippuen hevonen pestään tai harjataan, sekä aina juotetaan.

Pestyt hevoset kuivataan, loimitetaan.

Hevosen pesu on tarkkaa puuhaa. Hiekka, kura ja savi pitää pestä hevosesta hyvin pois.

Varusteet pestään tai huuhdellaan.

Kilpailuun lähteviä hevosia valmistellaan: pestään, ja laitetaan hienoksi ja siistiksi. Varusteet, heinät ja juomat ym pakataan valmiiksi.

Aamusta alkaa usein myös karsinoiden puhdistus. Sen tekee joko hoitaja tai tallityöntekijä. Vesikupit ja ruokakupit pestään, ja tarkistetaan. Uutta kuiviketta lisätään.

Ruokatunti henkilökunnalla lienee useimmiten aamupäivän jälkeen kun hevoset on ajettu ja hoidettu.

Hevoset ruokitaan päivälläkin.

Yleistä siivoilua ja järjestelyä tapahtuu töiden lomassa pitkin päivää.

Päivän mittaan hevosia hoitavat hoitajien lisäksi myös kengittäjä, eläinlääkäri, hevoshieroja yms. Joskus erikoishoitoja haetaan tallin ulkopuolelta kuten esimerkiksi vesikävely tai solarium, tai vaikkapa erikoislääkärin vastaanotolla voidaan piipahtaa.

Usein iltapäivällä hevoset hoidetaan perusteellisemmin. Jos tarvetta vaikkapa savihauteisiin, sellaiset laitetaan. Tai hiertymien, haavojen hoitoa. Harjaamista, tarkistamista jne.

Ulkotarhoja siivotaan, järjestellään varastoja, pestään ajokärryjä ja varusteita, siivotaan pihaa, pakataan kuljetusautoa ja siivotaan, tilataan tarvikkeita tai ruokia kuten heinää, rehuja jne.

Usein seuraavan päivänkin valmisteluja tehdään jo edellisenä päivänä, etenkin jos tiedossa pitempi kisamatka.

Illalla myös ruokitaan hevoset, ja varmistetaan veden saanti. Riippuen hevosista ja tallista, ruokinta tapahtuu n 4-6 kertaa päivässä.

Kisamatkalta palaavat hoitavat vielä hevoset, ja tarkistavat ne. Purkavat ja pesevät kilpailuvarusteet, ja kärryt. Ruokkivat ja juottavat kilpailijan, joka useimmiten on jo pesty kilpailupaikalla kilpailun jälkeen.

Kun ollaan tässä vaiheessa päivää, kello on hyvinkin jo esimerkiksi 01-02 yöllä.