Mainos:

Rajavartiolaitoksen Frontexilta itärajalle pyytämät lisäresurssit aloittavat tehtävissään

Julkaistu 30.11.2023 – Kirjoittaja Toimitus

Itärajalla vallitsevan tilanteen johdosta Rajavartiolaitoksen viime viikolla Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexilta pyytämät pysyvän joukon lisäresurssit ovat pääosin jo saapuneet Suomeen ja aloittavat 29.11. työskentelynsä suomalaisten rajavartijoiden tukena. Loput lisähenkilöstöstä saapuvat lähipäivien kuluessa.

Frontexin lähettämää lisähenkilöstöä käytetään suomalaisten rajavartijoiden rinnalla ylläpitämään tehostettua rajavalvontaa itärajallamme. Frontexin lisäresurssia tullaan kohdentamaan kaikkiin itärajan rajavartiostoihin eli Kaakkois-Suomeen, Pohjois-Karjalaan, Kainuuseen ja Lappiin. Frontexin pysyvän joukon virkamiehet toimivat aina suomalaisten rajavartiomiesten johdossa.

Pyydetysti Frontex on lähettänyt itärajallamme yhtämittaisesti käynnissä olevan Frontexin JO Terra -yhteisoperaatioon kahden kuukauden ajaksi 50 pysyvän joukon virkamiestä. Tätä lisähenkilöstöä ja heidän mukanaan toimitettavaa teknistä kalustoa käytetään ensisijaisesti maastorajan valvonnan tehtäviin. Lisäksi Frontexin henkilöstössä on mukana muutamia asiakirjatutkijoita sekä tiedonkeruupuhuttamisten asiantuntijoita tulkkeineen.

Pysyvän joukon virkamiesten ohella Frontex lähettää Suomeen maastorajan valvonnassa hyödynnettävää teknistä kalustoa, kuten esimerkiksi kannettavia lämpökameroita, partioajoneuvoja sekä yhden lämpökamera-ajoneuvon.

Mainos:

Frontexin lähettämä pysyvän joukon henkilöstö on siirtynyt Suomeen muista Euroopan unionin ulkorajoilla ja Länsi-Balkanin alueella käynnissä olevista Frontex-operaatioista. Osa heistä on työskennellyt aiemminkin Frontex-operaatiossa Suomen itärajalla ja osalle puolestaan rajojen valvonta talvisissa maasto-olosuhteissamme on ensikertainen kokemus. Frontexin pysyvä joukko muodostuu viraston itse rekrytoimien rajavartijoiden lisäksi kaikkien EU-jäsenmaiden Frontexin käyttöön antamista rajavalvonta-ammattilaisista, joten Suomeenkin saapuvat Frontex-virkamiehet edustavat laajaa, liki 20 kansallisuuden kirjoa.

Rajavartiolaitos varautuu tilanteen edellyttäessä tarvittaessa pyytämään edelleen lisää Frontexin henkilöstö- ja kalustotukea rajavalvontaan tai vastaavasti myös vähentämään sitä jo lähikuukausien aikana.

Lähde: Rajavartiolaitos

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
pää määrää
pää määrää
2 years ago

Onko tämä todiste Suomen oman rajavartioston kyvyttömyydestä hoitaa tehtäviään vai puuttuko tarvittavaa kalustoa? Jotain kummallista tässä avussa on. Tulee mieleen, että meidän talous on niin huomossa kunnossa, ettei rajan valvontaan ole pantu tarpeeksi varoja tai että hallitus on viivytellyt tai ei ole osannut varautua tilanteeseen, joka oli odotettavissa. Nyt hätiköidään. Vai onko kysymyksessä kielitaitoisten hekilöiden tarve, jota ei tiedotuksessa mainita. Kyllähän tulkkeja löytyisi Suomestakin.
Päätelmät voivat olla vääriäkin. Voi olla, että Nato ja Yhdysvallat ovat ongelman ratkaisseet ja neuvoneet meidän hallitusta tekemään oikeat ratkaisut. Suomeen on saatava väkeä, joka osaa toimia rajalla omalla tavallaan Venäjää vastaan, johon Suomen rajavartioston ei uskota haluavan. Tosin tiedotteessa ei puhuta aseista.

pää määrää
pää määrää
2 years ago

Luultavasti ollaan jälleen tilanteessa, josta seuraa huonoja jopa tuhoa tuottavia tapahtumia. 84 vuotta sitten syttyi talvisota. Onneksi silloin sotalaitoksen johtaja oli älykäs sotilas ja oli varautunut tilanteeseen, vaikka hallituksessa istui ainakin yksi typerys, jonka mukaan talvisota kantaa silloisen ulkoministerin nimeä. Erkon sodan päättymisestä yksi aatteeseensa lukkiutunut kirjoittaa ”Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle 11 prosenttia maa-alueistaan. Tämän seurauksena noin 430 000 suomalaista, eli 12 prosenttia väestöstä, menetti kotinsa ja asutettiin muualle Suomeen.”
Näin todella tapahtui, mutta alueet luovutettiin neuvottelematta, koska hallitus oli innostunut jatkosodasta Saksan ohjeen mukaisesti. Ohje oli, tehkää rauha millä ehdoilla hyvänsä ja säilyttäkää sotavoimien teho. Saatte myöhemmin kaikki korkoineen takaisin. Rauhaan tarvittiin eduskunnan päätös ja eduskunta huijattiin valheella, että armeija on luhistumassa ja kauhea rauhansopimus on heti hyväksyttävä. Sotajoukot luovuttivat aluetta jopa 100 kilometriä kiukkuisina, koska eivät olleet perääntyneet kovissakaan taisteluissa ja nyt luovutetaan alueet.

Alueitten luovutukset oli typerä teko. Olisi rauha alueluovutuksineen ja kauppasopimukset voitu tehdä neuvottelemalla ja välttyä jatkosodan kauheuksilta. Vaarana on, että nytkin ulkopoliittisista valinnoista vastaa joukko, joka ei tajua nykyistä tilannetta ja luottaa sokeana Nato maiden lupauksiin. Itsenäisyys on jo oikeastaan mennyt.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.