Mainos:

Rajavartiolaitoksen Frontexilta itärajalle pyytämät lisäresurssit aloittavat tehtävissään

Julkaistu 30.11.2023 – Kirjoittaja Toimitus

Itärajalla vallitsevan tilanteen johdosta Rajavartiolaitoksen viime viikolla Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexilta pyytämät pysyvän joukon lisäresurssit ovat pääosin jo saapuneet Suomeen ja aloittavat 29.11. työskentelynsä suomalaisten rajavartijoiden tukena. Loput lisähenkilöstöstä saapuvat lähipäivien kuluessa.

Frontexin lähettämää lisähenkilöstöä käytetään suomalaisten rajavartijoiden rinnalla ylläpitämään tehostettua rajavalvontaa itärajallamme. Frontexin lisäresurssia tullaan kohdentamaan kaikkiin itärajan rajavartiostoihin eli Kaakkois-Suomeen, Pohjois-Karjalaan, Kainuuseen ja Lappiin. Frontexin pysyvän joukon virkamiehet toimivat aina suomalaisten rajavartiomiesten johdossa.

Pyydetysti Frontex on lähettänyt itärajallamme yhtämittaisesti käynnissä olevan Frontexin JO Terra -yhteisoperaatioon kahden kuukauden ajaksi 50 pysyvän joukon virkamiestä. Tätä lisähenkilöstöä ja heidän mukanaan toimitettavaa teknistä kalustoa käytetään ensisijaisesti maastorajan valvonnan tehtäviin. Lisäksi Frontexin henkilöstössä on mukana muutamia asiakirjatutkijoita sekä tiedonkeruupuhuttamisten asiantuntijoita tulkkeineen.

Pysyvän joukon virkamiesten ohella Frontex lähettää Suomeen maastorajan valvonnassa hyödynnettävää teknistä kalustoa, kuten esimerkiksi kannettavia lämpökameroita, partioajoneuvoja sekä yhden lämpökamera-ajoneuvon.

Mainos:

Frontexin lähettämä pysyvän joukon henkilöstö on siirtynyt Suomeen muista Euroopan unionin ulkorajoilla ja Länsi-Balkanin alueella käynnissä olevista Frontex-operaatioista. Osa heistä on työskennellyt aiemminkin Frontex-operaatiossa Suomen itärajalla ja osalle puolestaan rajojen valvonta talvisissa maasto-olosuhteissamme on ensikertainen kokemus. Frontexin pysyvä joukko muodostuu viraston itse rekrytoimien rajavartijoiden lisäksi kaikkien EU-jäsenmaiden Frontexin käyttöön antamista rajavalvonta-ammattilaisista, joten Suomeenkin saapuvat Frontex-virkamiehet edustavat laajaa, liki 20 kansallisuuden kirjoa.

Rajavartiolaitos varautuu tilanteen edellyttäessä tarvittaessa pyytämään edelleen lisää Frontexin henkilöstö- ja kalustotukea rajavalvontaan tai vastaavasti myös vähentämään sitä jo lähikuukausien aikana.

Lähde: Rajavartiolaitos

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
pää määrää
pää määrää
2

Onko tämä todiste Suomen oman rajavartioston kyvyttömyydestä hoitaa tehtäviään vai puuttuko tarvittavaa kalustoa? Jotain kummallista tässä avussa on. Tulee mieleen, että meidän talous on niin huomossa kunnossa, ettei rajan valvontaan ole pantu tarpeeksi varoja tai että hallitus on viivytellyt tai ei ole osannut varautua tilanteeseen, joka oli odotettavissa. Nyt hätiköidään. Vai onko kysymyksessä kielitaitoisten hekilöiden tarve, jota ei tiedotuksessa mainita. Kyllähän tulkkeja löytyisi Suomestakin.
Päätelmät voivat olla vääriäkin. Voi olla, että Nato ja Yhdysvallat ovat ongelman ratkaisseet ja neuvoneet meidän hallitusta tekemään oikeat ratkaisut. Suomeen on saatava väkeä, joka osaa toimia rajalla omalla tavallaan Venäjää vastaan, johon Suomen rajavartioston ei uskota haluavan. Tosin tiedotteessa ei puhuta aseista.

pää määrää
pää määrää
2

Luultavasti ollaan jälleen tilanteessa, josta seuraa huonoja jopa tuhoa tuottavia tapahtumia. 84 vuotta sitten syttyi talvisota. Onneksi silloin sotalaitoksen johtaja oli älykäs sotilas ja oli varautunut tilanteeseen, vaikka hallituksessa istui ainakin yksi typerys, jonka mukaan talvisota kantaa silloisen ulkoministerin nimeä. Erkon sodan päättymisestä yksi aatteeseensa lukkiutunut kirjoittaa ”Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle 11 prosenttia maa-alueistaan. Tämän seurauksena noin 430 000 suomalaista, eli 12 prosenttia väestöstä, menetti kotinsa ja asutettiin muualle Suomeen.”
Näin todella tapahtui, mutta alueet luovutettiin neuvottelematta, koska hallitus oli innostunut jatkosodasta Saksan ohjeen mukaisesti. Ohje oli, tehkää rauha millä ehdoilla hyvänsä ja säilyttäkää sotavoimien teho. Saatte myöhemmin kaikki korkoineen takaisin. Rauhaan tarvittiin eduskunnan päätös ja eduskunta huijattiin valheella, että armeija on luhistumassa ja kauhea rauhansopimus on heti hyväksyttävä. Sotajoukot luovuttivat aluetta jopa 100 kilometriä kiukkuisina, koska eivät olleet perääntyneet kovissakaan taisteluissa ja nyt luovutetaan alueet.

Alueitten luovutukset oli typerä teko. Olisi rauha alueluovutuksineen ja kauppasopimukset voitu tehdä neuvottelemalla ja välttyä jatkosodan kauheuksilta. Vaarana on, että nytkin ulkopoliittisista valinnoista vastaa joukko, joka ei tajua nykyistä tilannetta ja luottaa sokeana Nato maiden lupauksiin. Itsenäisyys on jo oikeastaan mennyt.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.