Tänään (20.11.) esiteltiin Helsingissä aloite rahareformista, l. rinnakkaisvaluutasta eurolle. Aloite tavoittelee myös rahanluontioikeuden siirtämistä pankeilta (=yksityisiltä) valtiolle (=kansalaisten kontrolloimalle taholle). Aloitteen esitteli Talousdemokratia ry. ja kommenttipuheenvuoron käytti Helsingin yliopiston julkistalouden professori Markus Jäntti.
Käydyssä keskustelussa muistettiin, että raha on velkaa, -siis uutta vaihdon välinettä ja arvon mittaa syntyy pankin lainatessa asiakkaalleen, ja merkitessä summan varallisuuteensa saatavana. Kun rahan määrä kasvaa luottojen tarjontaan ja kysyntään verrannollisesti, on muodostunut suhdannesyklejä voimistava automaatti, mitä John Maynard Keyneskin kritisoi.
Rinnakkaisvaluutan mahdollisuus on tullut esiin poliittisessa keskustelussa, ja strategioiden harkinnassa, viime aikoina harvoin, mutta on kuitenkin. Kreikan valtionvarainministeri Varoufakis otti asian esille, varotoimenpiteenä eurosta erottamiseen, mutta pääministeri Tsipras ei idealle lämmennyt. Suomessa Paavo Väyrynen on maininnut rinnakkaisvaluutan eräänä askeleena eurosta eroamisessa.
Aloitteen tekijät ehdottavat rinnakkaisvaluutan hallinnoimista suoraan Valtionvarainministeriöstä, ei eurojärjestelmään sitoutuneesta Suomen Pankista. Professori Jäntti huomautti, että kätevä väline runnakkaisvaluutaan levittämiseen on Kela: Kansaneläkelaitos maksaaa suurelle osalle suomalaisista erilaisia tukia, ja nämä voidaan suorittaa valtion omalla valuutalla.
Suomen Kansaneläkelaitos on itseasiassa maailmalla harvinainen koneisto: Se hallinnoi tietoja kaikista kansalaisista, ja kanavoi erilaisia maksuja. Kela voisi hallinnoida paljon muutakin: Henkilöiden sähköinen tunnistaminen perustuu nykyisin käytännössä pankkitunnuksiin, -siis olemme yksityistäneet identiteettimme. Tämä tilanne on hyvin outo, ja se voidaan helposti korjata.
Kun 'valtionvaluutta' hyväksytään verojen ja muiden valtiolle tulevien maksujen suorittamiseen, siitä tulee heti kelvollinen myös kaupankäyntiin. Onko valtionvaluutan kurssi kiinteä, euroon sidottu, vaiko kysynnän ja tarjonnan mukainen, so. kelluva, siitä käytiin keskustelua.
1990-luvulla Suomen pankkijärjestelmän ylläpitoon jouduttiin käyttämään miljardeittain julkista rahaa, eikä loppua tälle syöttämiselle ole näkyvissä. Talousdemokraattien aloite tekisi uudet pankkikriisit mahdottomiksi, sillä se pudottaisi pankit tavallisten yksityisten yritysten joukkoon: Niiden konkurssi ei maata kaataisi, -tai ainakin olisi paljon pienempi haitta kuin 1990-luvun alussa tapahtuneet 40 000 konkurssia jotka valtiovalta salli pankkeja pelastaessaan.
Aloitteessa ehdotettu rinnakkaisvaluutta olisi siis Valtionvarainministeriön liikkeellelaskema valtionvaluutta, jonka määrää säätelisi maan hallitus ja kurssia suhteessa muihin valuuttoihin kysyntä ja tarjonta. Vaikka se toteutettaisiinkin vain virtuaalisena, kyseessä olisi bitcoinia vakaampi väline. Valtionvaluutalla olisi myös luonnollista kysyntää, muussa kuin keinottelumielessä, kun verottaja ym. taho ottaisi sitä vastaan. Verovirasto olisi myös ehkä liiankin tehokas instrumentti valtionvaluutan kysynnän ja sitä kautta kurssin säätelyyn?
Euroero vanhanaikaiseen tapaan olisi hyvin raskas ja riskialtis prosessi, emmekä ole vielä nähneet mitä kaikkea tuo Brexitin ylimenokausi tullessaan. Talousdemokraattien aloite on ensimmäinen vakavastiotettava esitys valuutta- ja pankkipolitiikan alueella sitten euroon liittymisen. 
