Mainos:

Rahapelijärjestelmän vaihtoehtoja selvitetään

Julkaistu 5.1.2023 – Kirjoittaja Toimitus
sisäministeriösosiaali- ja terveysministeriövaltioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta5.1.2023 16.05
TIEDOTE

Sisäministeriö on tänään asettanut selvityshankkeen, jossa tarkastellaan vaihtoehtoja yksinoikeusjärjestelmälle erityisesti digitaalisessa rahapelaamisessa.

Selvityksen tavoitteena on arvioida rahapelaamisen nykyistä yksinoikeusjärjestelmää suhteessa arpajaislain tavoitteisiin ja tarkastella muissa maissa käytössä olevia rahapelijärjestelmiä. Selvityksessä tarkastellaan etenkin verkossa pelattavia kasino- ja vedonlyöntipelejä.

- On tärkeää, että rahapelialalla seurataan teknologian kehitystä ja toimintaympäristön muutoksia. Kansallinen lainsäädäntömme ei pysty kaikilta osin puuttumaan yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisten yhtiöiden pelien aiheuttamiin pelihaittoihin, vaikka merkittävä osa digitaalisesta pelaamista tapahtuu sitä kautta. Nyt asetetulla selvityshankkeella luodaan tilannekuvaa ja laaditaan kartoitus erilaisten rahapelijärjestelmien yhteiskunnallisista hyödyistä ja haitoista, sisäministeri Krista Mikkonen sanoo.

Rahapelitoimintaa sääntelevän arpajaislain tavoitteet perustuvat rahapelihaittojen ehkäisemiselle ja vähentämiselle. Veikkaus Oy:llä on Suomessa yksinoikeus tarjota rahapelejä.

Mainos:

Arviot yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisiin rahapeleihin hävityn rahan määrästä vaihtelevat, mutta määrän on arvioitu olevan vuosittain noin 250-300 miljoonaa euroa.

- Mitä suurempi ulkomaille pelaamisen osuus on, sitä heikompi on Veikkauksen toimintakyky. Ongelmana on, että haitat jäävät Suomeen, kun voitot karkaavat ulkomaille. Selvityksen avulla pystytään tarkastelemaan olisiko yhteiskunnan näkökulmasta hyödyllistä siirtyä monilisenssijärjestelmään, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen sanoo.

Harri Sailas kutsutaan selvityshenkilöiden puheenjohtajaksi

Hankkeelle kutsutaan selvityshenkilöiksi ekonomi Harri Sailas (puheenjohtaja), Ehkäisevän päihdetyö EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen, Roschier asianajotoimiston osakas Mikko Alkio sekä Oikeusvaltiokeskuksen johtaja Tuija Brax.

Hankkeen toimikausi kestää 15.4.2023 asti. Siinä kartoitetaan muun muassa lainsäädännöllisiä, oikeudellisia ja rahapelien markkinointiin liittyviä muutostarpeita, joita mahdollinen siirtyminen lisenssipohjaiseen rahapelijärjestelmään digitaalisessa pelaamisessa edellyttäisi. Selvityksessä kartoitetaan seikat, millä eri tavoin muutos vaikuttaisi valtion tuloihin ja menoihin.

Hankkeen etenemistä seuraa poliittinen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sisäministerin valtiosihteeri Akseli Koskela. Selvityshenkilöiden tueksi asetetaan virkamiestyöryhmä, jossa on edustettuna sosiaali- ja terveysministeriö, valtioneuvoston kanslia, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö sekä sisäministeriö.

Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisen rahapelaamisen määrää tarkastellaan

Nykytilan arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisen pelaamisen määrään ja yleisyyteen. Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolinen pelaaminen kohdentuu etupäässä verkossa toimiviin kasino- ja vedonlyöntipeleihin.

Hankkeessa tarkastellaan muissa maissa käytössä olevia rahapelijärjestelmiä ja kartoitetaan lisenssijärjestelmää koskevat EU-oikeudelliset reunaehdot. Kaikissa EU:n ja Euroopan talousalueen jäsenvaltioissa rahapelaamista on rajoitettu. Käytössä on lisenssi- tai yksinoikeusjärjestelmiä sekä näiden yhdistelmiä.

Rahapelihaittojen torjuntaan tähtääviä lakimuutoksia toteutettu

Rahapelilainsäädäntöä on kuluvalla hallituskaudella uudistettu. Uudistusten tavoitteena on ollut rahapelihaittojen torjunta, arpajaislain vastaiseen markkinointiin puuttuminen ja rahapelipelaamisen ohjaaminen arpajaislailla säänneltyyn tarjontaan.

Pakollinen tunnistautuminen laajenee vaiheittain kaikkeen rahapelaamiseen. Rahapeliautomaattien sijoittelussa pitää kiinnittää erityistä huomiota alaikäisten ja haavoittuvassa asemassa olevien suojaamiseen. Lisäksi rahapelien markkinointia on tiukennettu ja valvontaa tehostettu. Rahapelaamisen maksuliikenne-estot tulivat voimaan vuoden 2023 alussa.

Hallituksen linjauksen mukaan rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uusi rahoitusmalli on määrä ottaa käyttöön vuonna 2024. Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys, jonka mukaan Veikkaus Oy:n tuotto käytettäisiin jatkossa valtion menoihin ilman arpajaislaissa säädettyjä käyttökohteita.

Rahapelipelihaittojen torjuntaa tehostetaan myös sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laaditun rahapelipoliittisen ohjelman avulla.

- Rahapelihaittojen ehkäisy on monialaista työtä. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi ja kehittää valtioneuvostotasolla rahapelihaittojen ehkäisyä ja vähentämistä rahapelipoliittisista ja sosiaali- ja terveyspoliittisista toimista muodostuvana kokonaisuutena, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru toteaa.

Lisätietoja:
valtiosihteeri Akseli Koskela, p. 050 418 2274, akseli.koskela@gov.fi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Lehdet
3 years ago

Hyvä juttu että tätäkin asiaa seurataan 🙂

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.