Rahapelijärjestelmän vaihtoehtoja selvitetään

Julkaistu 5.1.2023 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
sisäministeriösosiaali- ja terveysministeriövaltioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta5.1.2023 16.05
TIEDOTE

Sisäministeriö on tänään asettanut selvityshankkeen, jossa tarkastellaan vaihtoehtoja yksinoikeusjärjestelmälle erityisesti digitaalisessa rahapelaamisessa.

Selvityksen tavoitteena on arvioida rahapelaamisen nykyistä yksinoikeusjärjestelmää suhteessa arpajaislain tavoitteisiin ja tarkastella muissa maissa käytössä olevia rahapelijärjestelmiä. Selvityksessä tarkastellaan etenkin verkossa pelattavia kasino- ja vedonlyöntipelejä.

- On tärkeää, että rahapelialalla seurataan teknologian kehitystä ja toimintaympäristön muutoksia. Kansallinen lainsäädäntömme ei pysty kaikilta osin puuttumaan yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisten yhtiöiden pelien aiheuttamiin pelihaittoihin, vaikka merkittävä osa digitaalisesta pelaamista tapahtuu sitä kautta. Nyt asetetulla selvityshankkeella luodaan tilannekuvaa ja laaditaan kartoitus erilaisten rahapelijärjestelmien yhteiskunnallisista hyödyistä ja haitoista, sisäministeri Krista Mikkonen sanoo.

Rahapelitoimintaa sääntelevän arpajaislain tavoitteet perustuvat rahapelihaittojen ehkäisemiselle ja vähentämiselle. Veikkaus Oy:llä on Suomessa yksinoikeus tarjota rahapelejä.

Arviot yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisiin rahapeleihin hävityn rahan määrästä vaihtelevat, mutta määrän on arvioitu olevan vuosittain noin 250-300 miljoonaa euroa.

- Mitä suurempi ulkomaille pelaamisen osuus on, sitä heikompi on Veikkauksen toimintakyky. Ongelmana on, että haitat jäävät Suomeen, kun voitot karkaavat ulkomaille. Selvityksen avulla pystytään tarkastelemaan olisiko yhteiskunnan näkökulmasta hyödyllistä siirtyä monilisenssijärjestelmään, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen sanoo.

Harri Sailas kutsutaan selvityshenkilöiden puheenjohtajaksi

Hankkeelle kutsutaan selvityshenkilöiksi ekonomi Harri Sailas (puheenjohtaja), Ehkäisevän päihdetyö EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen, Roschier asianajotoimiston osakas Mikko Alkio sekä Oikeusvaltiokeskuksen johtaja Tuija Brax.

Hankkeen toimikausi kestää 15.4.2023 asti. Siinä kartoitetaan muun muassa lainsäädännöllisiä, oikeudellisia ja rahapelien markkinointiin liittyviä muutostarpeita, joita mahdollinen siirtyminen lisenssipohjaiseen rahapelijärjestelmään digitaalisessa pelaamisessa edellyttäisi. Selvityksessä kartoitetaan seikat, millä eri tavoin muutos vaikuttaisi valtion tuloihin ja menoihin.

Hankkeen etenemistä seuraa poliittinen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sisäministerin valtiosihteeri Akseli Koskela. Selvityshenkilöiden tueksi asetetaan virkamiestyöryhmä, jossa on edustettuna sosiaali- ja terveysministeriö, valtioneuvoston kanslia, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö sekä sisäministeriö.

Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisen rahapelaamisen määrää tarkastellaan

Nykytilan arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisen pelaamisen määrään ja yleisyyteen. Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolinen pelaaminen kohdentuu etupäässä verkossa toimiviin kasino- ja vedonlyöntipeleihin.

Hankkeessa tarkastellaan muissa maissa käytössä olevia rahapelijärjestelmiä ja kartoitetaan lisenssijärjestelmää koskevat EU-oikeudelliset reunaehdot. Kaikissa EU:n ja Euroopan talousalueen jäsenvaltioissa rahapelaamista on rajoitettu. Käytössä on lisenssi- tai yksinoikeusjärjestelmiä sekä näiden yhdistelmiä.

Rahapelihaittojen torjuntaan tähtääviä lakimuutoksia toteutettu

Rahapelilainsäädäntöä on kuluvalla hallituskaudella uudistettu. Uudistusten tavoitteena on ollut rahapelihaittojen torjunta, arpajaislain vastaiseen markkinointiin puuttuminen ja rahapelipelaamisen ohjaaminen arpajaislailla säänneltyyn tarjontaan.

Pakollinen tunnistautuminen laajenee vaiheittain kaikkeen rahapelaamiseen. Rahapeliautomaattien sijoittelussa pitää kiinnittää erityistä huomiota alaikäisten ja haavoittuvassa asemassa olevien suojaamiseen. Lisäksi rahapelien markkinointia on tiukennettu ja valvontaa tehostettu. Rahapelaamisen maksuliikenne-estot tulivat voimaan vuoden 2023 alussa.

Hallituksen linjauksen mukaan rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uusi rahoitusmalli on määrä ottaa käyttöön vuonna 2024. Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys, jonka mukaan Veikkaus Oy:n tuotto käytettäisiin jatkossa valtion menoihin ilman arpajaislaissa säädettyjä käyttökohteita.

Rahapelipelihaittojen torjuntaa tehostetaan myös sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laaditun rahapelipoliittisen ohjelman avulla.

- Rahapelihaittojen ehkäisy on monialaista työtä. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi ja kehittää valtioneuvostotasolla rahapelihaittojen ehkäisyä ja vähentämistä rahapelipoliittisista ja sosiaali- ja terveyspoliittisista toimista muodostuvana kokonaisuutena, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru toteaa.

Lisätietoja:
valtiosihteeri Akseli Koskela, p. 050 418 2274, akseli.koskela@gov.fi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.