Nykyinen taajamien nopeusrajoitus on 50 km/h, eikä sitä esitetä muutettavaksi tieliikennelain uudistuksessa. Taajamamerkki tarkoittaa automaattisesti 50 km/h nopeusrajoitusta. Monissa taajamissa nopeusrajoitus on kuitenkin erillisellä merkillä säädetty tätä alhaisemmaksi, usein 40 km/h nopeuteen.
Arkipyöräilijöitä edustava Pyöräliitto kuitenkin haluaa taajamiin 30 km/h yleisrajoituksen. Liiton toiminnanjohtajan Matti Koistisen mukaan esimerkiksi pääkaduilla voidaan kuitenkin merkillä erikseen osoittaa tätä korkeampi nopeusrajoitus tarvittaessa.
"Kaikki liikenteen osapuolet hyötyisivät turvallisemmasta, joustavammasta ja sujuvammasta liikenteestä. Nykyinen yleisrajoitus ei ole yleinen eikä turvallinen", Koistinen kertoo.
Suomessa on trendi matalampiin nopeusrajoituksiin taajamissa joka tapauksessa. Esimerkiksi Tampereella arvioidaan, että jo pelkästään siellä tulee lähivuosina yli 400 kilometriä katuverkkoa siirtymään 30 km/h rajoituksen piiriin.
Mainos:
Artikkelikuvassa pyöräliiton ehdotus uudeksi taajamamerkiksi, joka samalla osoittaa 30 km/h nopeusrajoituksen voimaantulon.
Harmiku ei oo maalaisjärki päättämässä helsingissä voisikin olla järkevää tai jossakin muualla isollapaikka kunnalla mutta miettikää jotaki 3tuhanne asukkaan kylää missä on ehkä 10km pätkä taajamaa jossa yksiliikenneympyrä hyvin voisi olla vaikk 60km/h rajotus. Voisi alkaa ajattelemaan muitakin kuin itseään ja omaa kylää näissä asioissa.
Pasi
9 years ago
Pyöräliiton idea on suorastaan täysin sairas. 30kmh on aivan liian alhainen nopeus ajettavaksi autoilla. Pyöräilijöiden turvallisuus on usein kiinni pyöräilijöistä itsestään, ei niinkään muun liikenteen nopeudesta.
Aku
9 years ago
Keksin vielä paremman idean. Kaikille pyöräilijöille polkupyörä kortit, nii voisi vähentyä tuo mielipuolinen ajelu, ku pitää niiden väkisin suhata mankelilla autojen etee suojateillä.
Pyörilyyn vihkiytynyt
9 years ago
Itse ”himopyöräilijänä” lienen etuikeutettu ottamaan tähän esitykseen kantaa: Perseestä!! Täysi aivopieru pyöräilyliitolta!!!
Se että ajaa omaa asiaan ei saa tarkoittaa sitä että terrorisoi toista. Kaupunkien on hyvä tehdä pyräilyväylät kuntoon. Mutta se että ajoneuvot kukisivat kauemmin työmatkoja eli tupruttelisivat pidempään pakokaasuja, on täydellinen aivopieru.
Vahinkoja sattuu suunniteltaessa asioita, mutta jos liittotason ajatuksenjuoksu on tätä niin johto pitää vaihtaa heti ennenkuin sattuu pahempaa.
Energian voisi kohdistaa siihen että teiden pientareet korjattaisiin keväisin (varsinkin valtateiden) ja ne tärinäraidat täytettäisiin massalla. Parempi olisi jos niitä ei tehtäisi lainkaan. Sillä maantien pientareen pitäisi olla 50cm, ja jos siitä tärinäraidat vievät pois 30cm, ei jäljelle jää paljoakaan ajotilaa. Toisaalta, jos reuna on murentunut, ei pyöräilijällä ole muuta vaihtoehtoa kuin siirtyä ajoradalle. Jota kaikki autoiliajt eivät ymmärrä.
Nämä pyöräilijöiden yliajot johtuvat pääsääntöisesti siitä että pyöräilijä on joutunut siirtymään huonorakenteisen pientareen vuoksi ajoväylälle. Tai tärinäraitojen tai sen vuoksi ettei piennarta ole käytännössä lainkaan.
Tekisivät ensin metrin pientareen niin sillä se liikenneturvallisuus parantuisi oleellisesti.
Fillari
9 years ago
Siis jumalauta onko meillä olemassa oma pyöräliitto? Mihin sellaistakaan ylipäätänsä tarvii!?
..niin ja pyöräilen kanssa suht ahkeraan, enkä koe nyky nopeusrajoituksia liian korkeiksi pyöräillessäni.
pekka pyöräilijä
9 years ago
erittäin hyvä juttu , mutta pyöräilijöille pitäisi laittaa 7 km/h rajoitus taajamiin sekä villkuvalo tarakalle .
Ari
9 years ago
Itse olen pyöräillyt Helsingissä ja ympäristössä paljonkin, mm. työmatkoja Espooseen. Tiedän autoilijana, että 30 km/h nopeusrajoitus tietyissä paikoissa on todella alhainen, vaikea noudattaa. Esim. Hakaniemessä ja Sörnäisissä tulee väkisin mieleen, ollaanko seudun juoppoja suojelemassa auton alle jäämiseltä. Mielestäni jalankulkijoidenkin pitäisi vähän ottaa vastuuta liikkumisestaan kaupungilla. Usein jää pelkästään autoilijan vastuulle, että jalankulkija ei jää alle, koska jalankulkija kulkee täysin silmät ummessa tarkkailematta ympäristöään. Usein onnettomuuteen tarvitaan kaksi huonon tarkkaavaisuuden ihmistä. Mielestäni laki ei saa olla sellainen, että autoilija on aina syyllinen.
Eihän katsastuskaan hyväksy kaksipiirijarruissa olevan vikaa toisella puolella, vaikka autolla voikin jotenkuten ajaa. Samoin ei voida hyväksyä sitä, että vain toinen liikenteen osapuoli on skarppina ja toinen kulkee unissaan.
Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.
Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.
— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.
Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.
Mainos:
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.
— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.
Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.
Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.
Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.
Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.
Mainos:
Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.
"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.
Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.
Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.
Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.
Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.
Mainos:
Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen
Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.
Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.
Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.
Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus
Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.
Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.
Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.
Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.
Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.
Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).
Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.
Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.
Mainos:
Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.
Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.
LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.
Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)
Yhtiö: täysin laillista
Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.
Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".
Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.
Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.
Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.
HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.
— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.
Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.
Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.
Harmiku ei oo maalaisjärki päättämässä helsingissä voisikin olla järkevää tai jossakin muualla isollapaikka kunnalla mutta miettikää jotaki 3tuhanne asukkaan kylää missä on ehkä 10km pätkä taajamaa jossa yksiliikenneympyrä hyvin voisi olla vaikk 60km/h rajotus. Voisi alkaa ajattelemaan muitakin kuin itseään ja omaa kylää näissä asioissa.
Pyöräliiton idea on suorastaan täysin sairas. 30kmh on aivan liian alhainen nopeus ajettavaksi autoilla. Pyöräilijöiden turvallisuus on usein kiinni pyöräilijöistä itsestään, ei niinkään muun liikenteen nopeudesta.
Keksin vielä paremman idean. Kaikille pyöräilijöille polkupyörä kortit, nii voisi vähentyä tuo mielipuolinen ajelu, ku pitää niiden väkisin suhata mankelilla autojen etee suojateillä.
Itse ”himopyöräilijänä” lienen etuikeutettu ottamaan tähän esitykseen kantaa: Perseestä!! Täysi aivopieru pyöräilyliitolta!!!
Se että ajaa omaa asiaan ei saa tarkoittaa sitä että terrorisoi toista. Kaupunkien on hyvä tehdä pyräilyväylät kuntoon. Mutta se että ajoneuvot kukisivat kauemmin työmatkoja eli tupruttelisivat pidempään pakokaasuja, on täydellinen aivopieru.
Vahinkoja sattuu suunniteltaessa asioita, mutta jos liittotason ajatuksenjuoksu on tätä niin johto pitää vaihtaa heti ennenkuin sattuu pahempaa.
Energian voisi kohdistaa siihen että teiden pientareet korjattaisiin keväisin (varsinkin valtateiden) ja ne tärinäraidat täytettäisiin massalla. Parempi olisi jos niitä ei tehtäisi lainkaan. Sillä maantien pientareen pitäisi olla 50cm, ja jos siitä tärinäraidat vievät pois 30cm, ei jäljelle jää paljoakaan ajotilaa. Toisaalta, jos reuna on murentunut, ei pyöräilijällä ole muuta vaihtoehtoa kuin siirtyä ajoradalle. Jota kaikki autoiliajt eivät ymmärrä.
Nämä pyöräilijöiden yliajot johtuvat pääsääntöisesti siitä että pyöräilijä on joutunut siirtymään huonorakenteisen pientareen vuoksi ajoväylälle. Tai tärinäraitojen tai sen vuoksi ettei piennarta ole käytännössä lainkaan.
Tekisivät ensin metrin pientareen niin sillä se liikenneturvallisuus parantuisi oleellisesti.
Siis jumalauta onko meillä olemassa oma pyöräliitto? Mihin sellaistakaan ylipäätänsä tarvii!?
Ajamaan pyöräilijöiden ja muiden viherpiipertäjien etuja autoilijoiden kustannuksella, ja lopulta tappamaan yksityisautoilun kokonaan.
Suomessa kyllä kaikenlaisia hulluja riittää.
..niin ja pyöräilen kanssa suht ahkeraan, enkä koe nyky nopeusrajoituksia liian korkeiksi pyöräillessäni.
erittäin hyvä juttu , mutta pyöräilijöille pitäisi laittaa 7 km/h rajoitus taajamiin sekä villkuvalo tarakalle .
Itse olen pyöräillyt Helsingissä ja ympäristössä paljonkin, mm. työmatkoja Espooseen. Tiedän autoilijana, että 30 km/h nopeusrajoitus tietyissä paikoissa on todella alhainen, vaikea noudattaa. Esim. Hakaniemessä ja Sörnäisissä tulee väkisin mieleen, ollaanko seudun juoppoja suojelemassa auton alle jäämiseltä. Mielestäni jalankulkijoidenkin pitäisi vähän ottaa vastuuta liikkumisestaan kaupungilla. Usein jää pelkästään autoilijan vastuulle, että jalankulkija ei jää alle, koska jalankulkija kulkee täysin silmät ummessa tarkkailematta ympäristöään. Usein onnettomuuteen tarvitaan kaksi huonon tarkkaavaisuuden ihmistä. Mielestäni laki ei saa olla sellainen, että autoilija on aina syyllinen.
Eihän katsastuskaan hyväksy kaksipiirijarruissa olevan vikaa toisella puolella, vaikka autolla voikin jotenkuten ajaa. Samoin ei voida hyväksyä sitä, että vain toinen liikenteen osapuoli on skarppina ja toinen kulkee unissaan.