Mainos:

Pyöräliitto haluaa 30 km/h yleisrajoituksen taajamiin

Julkaistu 26.4.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Nykyinen taajamien nopeusrajoitus on 50 km/h, eikä sitä esitetä muutettavaksi tieliikennelain uudistuksessa. Taajamamerkki tarkoittaa automaattisesti 50 km/h nopeusrajoitusta. Monissa taajamissa nopeusrajoitus on kuitenkin erillisellä merkillä säädetty tätä alhaisemmaksi, usein 40 km/h nopeuteen.

Arkipyöräilijöitä edustava Pyöräliitto kuitenkin haluaa taajamiin 30 km/h yleisrajoituksen. Liiton toiminnanjohtajan Matti Koistisen mukaan esimerkiksi pääkaduilla voidaan kuitenkin merkillä erikseen osoittaa tätä korkeampi nopeusrajoitus tarvittaessa.

"Kaikki liikenteen osapuolet hyötyisivät turvallisemmasta, joustavammasta ja sujuvammasta liikenteestä. Nykyinen yleisrajoitus ei ole yleinen eikä turvallinen", Koistinen kertoo.

Suomessa on trendi matalampiin nopeusrajoituksiin taajamissa joka tapauksessa. Esimerkiksi Tampereella arvioidaan, että jo pelkästään siellä tulee lähivuosina yli 400 kilometriä katuverkkoa siirtymään 30 km/h rajoituksen piiriin.

Mainos:

Artikkelikuvassa pyöräliiton ehdotus uudeksi taajamamerkiksi, joka samalla osoittaa 30 km/h nopeusrajoituksen voimaantulon.

 

Lähde: Pyöräliiton lausunto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

10 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Santeri
Santeri
9 years ago

Harmiku ei oo maalaisjärki päättämässä helsingissä voisikin olla järkevää tai jossakin muualla isollapaikka kunnalla mutta miettikää jotaki 3tuhanne asukkaan kylää missä on ehkä 10km pätkä taajamaa jossa yksiliikenneympyrä hyvin voisi olla vaikk 60km/h rajotus. Voisi alkaa ajattelemaan muitakin kuin itseään ja omaa kylää näissä asioissa.

Pasi
Pasi
9 years ago

Pyöräliiton idea on suorastaan täysin sairas. 30kmh on aivan liian alhainen nopeus ajettavaksi autoilla. Pyöräilijöiden turvallisuus on usein kiinni pyöräilijöistä itsestään, ei niinkään muun liikenteen nopeudesta.

Aku
Aku
9 years ago

Keksin vielä paremman idean. Kaikille pyöräilijöille polkupyörä kortit, nii voisi vähentyä tuo mielipuolinen ajelu, ku pitää niiden väkisin suhata mankelilla autojen etee suojateillä.

Pyörilyyn vihkiytynyt
Pyörilyyn vihkiytynyt
9 years ago

Itse ”himopyöräilijänä” lienen etuikeutettu ottamaan tähän esitykseen kantaa: Perseestä!! Täysi aivopieru pyöräilyliitolta!!!

Se että ajaa omaa asiaan ei saa tarkoittaa sitä että terrorisoi toista. Kaupunkien on hyvä tehdä pyräilyväylät kuntoon. Mutta se että ajoneuvot kukisivat kauemmin työmatkoja eli tupruttelisivat pidempään pakokaasuja, on täydellinen aivopieru.

Vahinkoja sattuu suunniteltaessa asioita, mutta jos liittotason ajatuksenjuoksu on tätä niin johto pitää vaihtaa heti ennenkuin sattuu pahempaa.

Energian voisi kohdistaa siihen että teiden pientareet korjattaisiin keväisin (varsinkin valtateiden) ja ne tärinäraidat täytettäisiin massalla. Parempi olisi jos niitä ei tehtäisi lainkaan. Sillä maantien pientareen pitäisi olla 50cm, ja jos siitä tärinäraidat vievät pois 30cm, ei jäljelle jää paljoakaan ajotilaa. Toisaalta, jos reuna on murentunut, ei pyöräilijällä ole muuta vaihtoehtoa kuin siirtyä ajoradalle. Jota kaikki autoiliajt eivät ymmärrä.

Nämä pyöräilijöiden yliajot johtuvat pääsääntöisesti siitä että pyöräilijä on joutunut siirtymään huonorakenteisen pientareen vuoksi ajoväylälle. Tai tärinäraitojen tai sen vuoksi ettei piennarta ole käytännössä lainkaan.

Tekisivät ensin metrin pientareen niin sillä se liikenneturvallisuus parantuisi oleellisesti.

Fillari
Fillari
9 years ago

Siis jumalauta onko meillä olemassa oma pyöräliitto? Mihin sellaistakaan ylipäätänsä tarvii!?

Auli Horschloch
Auli Horschloch
9 years ago
Reply to  Fillari

Ajamaan pyöräilijöiden ja muiden viherpiipertäjien etuja autoilijoiden kustannuksella, ja lopulta tappamaan yksityisautoilun kokonaan.

Autoilija
Autoilija
9 years ago

Suomessa kyllä kaikenlaisia hulluja riittää.

Autoilija
Autoilija
9 years ago
Reply to  Autoilija

..niin ja pyöräilen kanssa suht ahkeraan, enkä koe nyky nopeusrajoituksia liian korkeiksi pyöräillessäni.

pekka pyöräilijä
pekka pyöräilijä
9 years ago

erittäin hyvä juttu , mutta pyöräilijöille pitäisi laittaa 7 km/h rajoitus taajamiin sekä villkuvalo tarakalle .

Ari
Ari
9 years ago

Itse olen pyöräillyt Helsingissä ja ympäristössä paljonkin, mm. työmatkoja Espooseen. Tiedän autoilijana, että 30 km/h nopeusrajoitus tietyissä paikoissa on todella alhainen, vaikea noudattaa. Esim. Hakaniemessä ja Sörnäisissä tulee väkisin mieleen, ollaanko seudun juoppoja suojelemassa auton alle jäämiseltä. Mielestäni jalankulkijoidenkin pitäisi vähän ottaa vastuuta liikkumisestaan kaupungilla. Usein jää pelkästään autoilijan vastuulle, että jalankulkija ei jää alle, koska jalankulkija kulkee täysin silmät ummessa tarkkailematta ympäristöään. Usein onnettomuuteen tarvitaan kaksi huonon tarkkaavaisuuden ihmistä. Mielestäni laki ei saa olla sellainen, että autoilija on aina syyllinen.
Eihän katsastuskaan hyväksy kaksipiirijarruissa olevan vikaa toisella puolella, vaikka autolla voikin jotenkuten ajaa. Samoin ei voida hyväksyä sitä, että vain toinen liikenteen osapuoli on skarppina ja toinen kulkee unissaan.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.