Puolustusvoimat etsii kybersotilaita riveihinsä

Julkaistu 24.4.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Suomen Puolustusvoimat etsivät kyberturvallisuuden ammattilaisia. Puolustusvoimien julkaisema tiedote asian tiimoilta kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

Puolustusvoimat tarjoaa kyberturvallisuuden ammattilaisille mahdollisuuden työskennellä monen eritasoisen ja erityyppisen kybertehtävän piirissä. Urapolku voi alkaa jo harjoittelusta tai kybervarusmiehen erityistehtävästä.

Kyberpuolustuksen ammattilainen - kybervaikuttaja, tietojärjestelmien suojaamisen ammattilainen, kryptologi, auditoija, järjestelmäasiantuntija, haavoittuvuustutkija - mitä ihmettä puolustusvoimissa puuhataan?

Puolustusvoimat on uniikki työpaikka - työskentely toteutetaan usein ryhminä, selvittäen miten järjestelmiä voidaan suojata ja puolustaa, kuinka havaitaan mahdollisia hyökkäyksiä tai miten järjestelmiin voidaan vaikuttaa. Kybervaikuttamisen tehtävissä kehität, valmistelet ja harjoittelet hyökkäämistä tietoverkoissa osana sotilaallista suorituskykyä. Kaikkiin näihin liittyy tukitehtäviä, mutta myös erikoistehtäviä kuten kryptologia tai salausjärjestelmien hallintaan ja harjoitusympäristöihin liittyviä työtehtäviä.

Luo oma urapolkusi niin sotilaana kuin siviilinäkin!

Koska Puolustusvoimista löytyy huomattava määrä eri toimintoja ja tehtäviä voi kyberpuolustuksen ammattilainen luoda omia urapolkuja oman kehittymisen ja osaamisen myötä. Esimerkkinä tästä voisi olla ammattilainen, joka aloittaa kybervalvontatehtävissä havainnoiden järjestelmissä ilmeneviä haitallisia tapahtumia. Tästä hän kehittyy esimerkiksi ensin suojaamisen ammattilaiseksi, jonka jälkeen toimii vaikuttamisen osaajana ja päätyy mahdollisesti vielä suunnittelemaan suojautumisen tai vaikuttamisen menetelmiä haavoittuvuustutkijana. Uramahdollisuuksia ja eri tehtäviä löytyy useita eri polkuja ja kombinaatioita seuraamalla, halukkuuksien ja kykyjen mukaan, niin sotilaana kuin siviilinä.

Harjoittelijana tai kybervarusmiehenä voit päästä mukaan kansainväliseen harjoitukseen

Tie kyberpuolustuksen ammattilaiseksi voi kulkea kybervarusmiehen erityistehtävän tai harjoittelupaikan kautta - tai mikä jottei molempien! Nämä tiet veivät Jannen ja Jarmon maailman suurimpaan tekniseen kyberpuolustusharjoitukseen, Locked Shieldsiin (LS18).

Janne suoritti varusmiespalveluksen Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksessa (PVJJK) kybervarusmiehen erityistehtävässä. Hän sai varusmiesaikana koulutusta mm. järjestelmähaavoittuvuuksista, niiden korjaamisesta ja poikkeamien havainnoinnista ja osallistui myös harjoitustoimintaan suojaamisen roolissa.

Varusmiespalveluksen jälkeen Janne jäi harjoittelijaksi johtamisjärjestelmäkeskuksen kyberosastolle. Hänen ensimmäinen tehtävänsä oli valmistautua suojaamaan ennalta tuntematonta ympäristöä LS18-harjoituksessa Suomen ja Ruotsin yhteisessä harjoitusjoukkueessa.

"Palvelus- ja harjoitteluaika valmisti minua LS18-harjoitukseen, olin esimerkiksi syksyllä pienemmässä vastaavanlaisessa harjoituksessa mukana", Janne kertoo.

Jannen tulevaisuuden työsuunnitelmat suuntautuvat kyberalalle, kunhan hän saa opinnot Tampereen teknillisessä yliopistossa päätökseen.

"Toiveammatti ei ole tästä saamastani kokemuksesta kauhean kaukana. Upseeria minusta ei tule, mutta siviilipuolella puolustusvoimista löytyy hyviä hommia. Harjoituskokemus Locked Shieldsistä on uniikkia - tällaista hommaa ei pääse muualla tekemään. Päivät on kiireisiä, kauheasti ei tarvitse nukkua", Janne toteaa.

Kybervarusmies ei pelkää haasteita!

Jarno palvelee kybervarusmiehenä PVJJK:n kyberosastolla. Varusmiespalveluksessa hyödynnetään ennen palvelusta hankittua osaamista ohjelmistokehityksessä. Jarno on osallistunut muiden varusmiesten kanssa kybersuojaamisen järjestelmän kehittämisprojektiin, jossa hänellä on ollut merkittävä rooli.

"Kehittämällämme ohjelmalla hallitaan laajoja tietokonejärjestelmiä. Projekti on myös valmistanut löytämään haavoittuvuuksia järjestelmistä, joita LS18-harjoituksessa suojataan. Projektityöskentelyn lisäksi meillä on ollut koulutuksia näihin kyberasioihin liittyen ja olen miettinyt juttuja myös oma-aloitteisesti. Tämä on valmistanut hyvin harjoitukseen."

Jarno ei pelkää haasteita ja oli heti kysyttäessä valmis kokeilemaan kehittämäänsä tuotetta realistisessa ympäristössä. Harjoituksesta saa arvokasta kokemusta kehittämisen tueksi, sillä järjestelmän käytettävyydestä saadaan kokemuksia vasta työskennellessä kiireessä ja paineen alla. Myös järjestelmän taistelukestävyys ja omasuoja hyökkääjän vaikutukselta tulee testattua vasta tässä harjoituksessa. Jarno saa olla teknisenä tukena oman järjestelmän käyttäjille.

"Syksyllä minulla jatkuu opinnot yliopistossa IT:n parissa. Tulevaisuudessa minua kiinnostaa puolustusvoimien työt - erityisesti harjoitustoiminta. Locked Shieldsissa kiinnostaa se, että tämä on maailman suurin tekninen kyberharjoitus. Myös järjestelmä missä toimitaan, on monimutkainen - ei tällaiseen pääsisi muuten käsiksi. Meillä on iso tiimi ja tiimityöskentelyn lisäksi oli mielenkiintoista seurata tällaisen harjoituksen järjestämistä - ainutlaatuinen kokemus!", Jarno kertoo.

Lue lisää puolustusvoimien osallistumisesta Locked Shields 18 -kyberpuolustusharjoitukseen.

Tutustu meihin työnantajana osoitteessa puolustusvoimat.fi/rekry ja ota selvää erityistehtävistä sivulla varusmies.fi/erityistehtavat.

Kaikki avoimet tehtävämme julkaistaan valtiolle.fi -palvelussa. Millainen on sinun polkusi?

Lähde: Puolustusvoimat

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.