Hallitus on tarkastellut puoliväliriihen ensimmäisenä päivänä 24. huhtikuuta Suomen talouden kokonaiskuvaa sekä 10 miljardin euron kestävyysvajekokonaisuutta. Hallituksen parhaillaan työstämä kehyspäätös tulee olemaan hallitusohjelmaan kirjatun menokehyssäännön mukainen. 10 miljardin euron kestävyysvaje katetaan neljä miljardin euron säästöillä, neljän miljardin euron uudistuksilla ja toimilla, jotka vauhdittavat kasvua ja parantavat työllisyyttä. Hallitus linjasi ensimmäisenä päivänä myös apteekkisääntelyn joustavoittamisesta ja päätti ammatillisen koulutuksen uudistamisesta. Lisäksi toisen kotimaisen kielen kokeilu lähetettiin lausuntokierrokselle.
Neljän miljardin säästötavoite on toteutumassa. Myös reformit ovat tuottamassa tavoitellut kustannussäästöt, sillä kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta on edennyt suunnitellusti, ja siitä päätettiin tänään. Työllisyyden ja kasvun tavoitteet edellyttävät vielä lisätoimia. Niihin liittyviä päätöksiä tehdään huomenna.
JTS-miljardi eli kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta
Hallitus täsmensi hallitusohjelmassa asetettua yhden miljardin euron säästötavoitteen toteuttamista. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi vuosi sitten, että säästöohjelmaa laajennetaan kuntien lisäksi koko julkiseen talouteen. Tavoitteena on vähentää kustannuksia vuoteen 2029 mennessä.
Nyt tehtyjen linjausten mukaisesti kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen toimenpideohjelmaa jatketaan, julkisen sektorin tuottavuutta edistetään erityisesti hyödyntämällä täysmääräisesti digitalisaatiota sekä julkisen sektorin tilankäyttöä tehostamalla. Lisäksi kunnille luodaan kannustinjärjestelmä palvelujen kustannusten alentamiseksi.
Toimenpidekokonaisuudet:
- Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen
- Kannustinjärjestelmä kunnille
- Julkisen sektorin tilaohjelmat
- Kuntien ja valtion digitalisaatio
- Tuottavuussäästöt
Toimien yhteenlaskettu säästöpotentiaali on arviolta 1 miljardia euroa. Hallitus seuraa toimien valmistelua strategiaistunnoissaan.
Ammatillisen koulutuksen uudistus
Hallitus antoi maanantaina esityksen ammatillisen koulutuksen reformista. Koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus- ja tutkintojärjestelmä uudistetaan. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään ja käyttöön otetaan uusi koulutussopimus. Koulutuksen byrokratiaa vähennetään ja koulutuksen järjestäjien vapautta lisätään. Tavoitteena on, että uusi ammatillinen koulutus vastaisi nykyistä paremmin työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin.
Reformi turvaa koulutustakuun toteutumisen koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle ja laadukkaan ammatillisen koulutuksen alueellisen saavutettavuuden. Lisäksi uusi rahoitusmalli kannustaa vähentämään koulutuksen keskeyttämistä ja parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta. Uuden lain on määrä astua voimaan 1.1.2018.
OKM:n tiedote 24.4.
Kielikokeilu lausunnolle
Hallitus on lähettänyt lausuntokierrokselle esityksen, joka mahdollistaa toisen kotimaisen kielen valinnaisuutta koskevan kokeilun. Kokeilun tarkoituksena on lisätä perusopetuksen järjestäjien mahdollisuuksia kielivalikoiman laajentamiseen ilman oppilaita velvoittavaa suomen tai ruotsin kielen opiskelua. Kokeilu on määräaikainen, ja siihen voi osallistua enintään 2200 oppilasta. Kokeilun on tarkoitus astua voimaan elokuussa 2018.
OKM:n tiedote 24.4.
Apteekkien määrää lisätään ja lupakäytäntöjä joustavoitetaan
Hallituksen linjauksen tavoitteena on lisätä apteekkien määrää Suomessa ja purkaa apteekkilupiin liittyvää sääntelyä nykyjärjestelmän puitteissa. Lääkkeiden yhdenvertainen saatavuus ja lääketurvallisuus ovat jatkossakin suomalaisen apteekkitoiminnan ytimessä. Lääkehuollon alueellinen kattavuus turvataan apteekkiverkostolla ja lääkevarastoilla.
Apteekkipalvelujen saatavuutta lisätään nostamalla apteekkien toimipistelupien määrää. Apteekkisääntelyä joustavoitetaan, mutta apteekkitoiminta säilyy luvanvaraisena. Apteekkilupaan kuuluu jatkossakin sijainnin sääntely. Tämä turvaa lääkkeiden saatavuuden kaikkialla Suomessa. Luvan määräytymisen prosessia joustavoitetaan ja siitä tehdään nykyistä läpinäkyvämpää. Jatkossa apteekkeja kannustetaan terveyspistetoimintaan.
Apteekkien määrän kasvua seurataan. Mikäli alueellinen saatavuus ei parane, selvitetään tarveharkintajärjestelmän toimivuutta. Lisäksi selvitetään mahdollisuus apteekin perustamiseen myös sairaaloiden ja päivystysten yhteyteen.
Fimean kriteeristöä luvan määräytymisessä selkiytetään. Fimealle voitaisiin antaa nykyisestä tilanteesta poiketen mahdollisuus aloitteellisuuteen apteekkiluvan myöntämisessä alueilla, joissa Fimea katsoo apteekkien palvelutason olevan liian matala.
Apteekin pääomistajana on jatkossakin päävastuullinen proviisori, joka työskentelee itse apteekissa. Tämän lisäksi esitetään selvitettävän apteekkitoiminnan harjoittamisen mahdollistamista tietyin reunaehdoin myös avoimen yhtiön muodossa, joka mahdollistaisi omistuspohjan laajentamisen myös apteekissa työskenteleviin ammattihenkilöihin.
Lähde: Valtioneuvosto
