Mainos:

Puolivälinriihi – Hallitus kuroo umpeen 10 miljardin kestävyysvajetta

Julkaistu 24.4.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Hallitus on tarkastellut puoliväliriihen ensimmäisenä päivänä 24. huhtikuuta Suomen talouden kokonaiskuvaa sekä 10 miljardin euron kestävyysvajekokonaisuutta. Hallituksen parhaillaan työstämä kehyspäätös tulee olemaan hallitusohjelmaan kirjatun menokehyssäännön mukainen. 10 miljardin euron kestävyysvaje katetaan neljä miljardin euron säästöillä, neljän miljardin euron uudistuksilla ja toimilla, jotka vauhdittavat kasvua ja parantavat työllisyyttä. Hallitus linjasi ensimmäisenä päivänä myös apteekkisääntelyn joustavoittamisesta ja päätti ammatillisen koulutuksen uudistamisesta. Lisäksi toisen kotimaisen kielen kokeilu lähetettiin lausuntokierrokselle.

Neljän miljardin säästötavoite on toteutumassa. Myös reformit ovat tuottamassa tavoitellut kustannussäästöt, sillä kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta on edennyt suunnitellusti, ja siitä päätettiin tänään. Työllisyyden ja kasvun tavoitteet edellyttävät vielä lisätoimia. Niihin liittyviä päätöksiä tehdään huomenna.

JTS-miljardi eli kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta

Hallitus täsmensi hallitusohjelmassa asetettua yhden miljardin euron säästötavoitteen toteuttamista. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi vuosi sitten, että säästöohjelmaa laajennetaan kuntien lisäksi koko julkiseen talouteen. Tavoitteena on vähentää kustannuksia vuoteen 2029 mennessä.

Nyt tehtyjen linjausten mukaisesti kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen toimenpideohjelmaa jatketaan, julkisen sektorin tuottavuutta edistetään erityisesti hyödyntämällä täysmääräisesti digitalisaatiota sekä julkisen sektorin tilankäyttöä tehostamalla. Lisäksi kunnille luodaan kannustinjärjestelmä palvelujen kustannusten alentamiseksi.

Mainos:

Toimenpidekokonaisuudet:

  • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen
  • Kannustinjärjestelmä kunnille
  • Julkisen sektorin tilaohjelmat
  • Kuntien ja valtion digitalisaatio
  • Tuottavuussäästöt

Toimien yhteenlaskettu säästöpotentiaali on arviolta 1 miljardia euroa. Hallitus seuraa toimien valmistelua strategiaistunnoissaan.

Ammatillisen koulutuksen uudistus

Hallitus antoi maanantaina esityksen ammatillisen koulutuksen reformista. Koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus- ja tutkintojärjestelmä uudistetaan. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään ja käyttöön otetaan uusi koulutussopimus. Koulutuksen byrokratiaa vähennetään ja koulutuksen järjestäjien vapautta lisätään. Tavoitteena on, että uusi ammatillinen koulutus vastaisi nykyistä paremmin työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Reformi turvaa koulutustakuun toteutumisen koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle ja laadukkaan ammatillisen koulutuksen alueellisen saavutettavuuden. Lisäksi uusi rahoitusmalli kannustaa vähentämään koulutuksen keskeyttämistä ja parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta. Uuden lain on määrä astua voimaan 1.1.2018.
OKM:n tiedote 24.4.

Kielikokeilu lausunnolle

Hallitus on lähettänyt lausuntokierrokselle esityksen, joka mahdollistaa toisen kotimaisen kielen valinnaisuutta koskevan kokeilun. Kokeilun tarkoituksena on lisätä perusopetuksen järjestäjien mahdollisuuksia kielivalikoiman laajentamiseen ilman oppilaita velvoittavaa suomen tai ruotsin kielen opiskelua. Kokeilu on määräaikainen, ja siihen voi osallistua enintään 2200 oppilasta. Kokeilun on tarkoitus astua voimaan elokuussa 2018.
OKM:n tiedote 24.4.

Apteekkien määrää lisätään ja lupakäytäntöjä joustavoitetaan

Hallituksen linjauksen tavoitteena on lisätä apteekkien määrää Suomessa ja purkaa apteekkilupiin liittyvää sääntelyä nykyjärjestelmän puitteissa. Lääkkeiden yhdenvertainen saatavuus ja lääketurvallisuus ovat jatkossakin suomalaisen apteekkitoiminnan ytimessä. Lääkehuollon alueellinen kattavuus turvataan apteekkiverkostolla ja lääkevarastoilla.

Apteekkipalvelujen saatavuutta lisätään nostamalla apteekkien toimipistelupien määrää. Apteekkisääntelyä joustavoitetaan, mutta apteekkitoiminta säilyy luvanvaraisena. Apteekkilupaan kuuluu jatkossakin sijainnin sääntely. Tämä turvaa lääkkeiden saatavuuden kaikkialla Suomessa. Luvan määräytymisen prosessia joustavoitetaan ja siitä tehdään nykyistä läpinäkyvämpää. Jatkossa apteekkeja kannustetaan terveyspistetoimintaan.

Apteekkien määrän kasvua seurataan. Mikäli alueellinen saatavuus ei parane, selvitetään tarveharkintajärjestelmän toimivuutta. Lisäksi selvitetään mahdollisuus apteekin perustamiseen myös sairaaloiden ja päivystysten yhteyteen.

Fimean kriteeristöä luvan määräytymisessä selkiytetään. Fimealle voitaisiin antaa nykyisestä tilanteesta poiketen mahdollisuus aloitteellisuuteen apteekkiluvan myöntämisessä alueilla, joissa Fimea katsoo apteekkien palvelutason olevan liian matala.

Apteekin pääomistajana on jatkossakin päävastuullinen proviisori, joka työskentelee itse apteekissa. Tämän lisäksi esitetään selvitettävän apteekkitoiminnan harjoittamisen mahdollistamista tietyin reunaehdoin myös avoimen yhtiön muodossa, joka mahdollistaisi omistuspohjan laajentamisen myös apteekissa työskenteleviin ammattihenkilöihin.

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Hengitystä pidätellen odotan milloin maahanmuuttajat ja ”pakolaiset” osallistuvat näihin säästötalkoisiin?

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
9 years ago

Erittäin hyvä kysymys!

14
14
9 years ago

Ei tarvitsisi muualta leikata kun ruokittaisiin vaan omat.. Mutta kun pitää puoli Afrikkaakin kotouttaa ja ruokkia ni kyllähän siinä euro vaihtaa omistajaa.

kritiikkiä
kritiikkiä
9 years ago

 ”24.4.2017 Jko 607 Views  3 Comments”

Surkeet lukemat entiseen verrattuna. Sivujen kääntyminen hidasta, kömpelöä toteutusta kaikenkaikkiaan.

Late
Late
9 years ago

Matujen hyysäykseen kyllä riittää rahaa, satoja miljoonia vuodessa, ehkä yli miljardi.
Joku tampio poliitikko sanoi että nuo rahat jäävät hyödyttämään Suomea. No ainakin näitä vokeiksi muutettujen hotellien ja muiden omistajia.
Enemmän se suomalaisia hyödyttäisi jos miljardi jaettaisiin kansalaisille parantamaan ostovoimaa.
Tajuaako kansa että maksamme matujen täällä loisimisesta useita satoja euroja vuodessa jokaikinen vauvasta vaariin?
Tämän maan talous ei parane EU-eliitin ja pankkien talutusnuorassa jossa rikas eliitti ja kaikenmaailman koijarit vain rikastuvat ja leipäjonot kasvavat.

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
9 years ago
Reply to  Late

Ja kuitenkin suomalaiset äänestävät kerrasta toiseen samat maanpetturit vallankahvaan jatkamaan Suomen ja kantasuomalaisten tuhoamista!

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu tänään 08:14 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.

Googlen datakeskushanke Suomessa tutkinnassa ympäristövahinkojen vuoksi

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Avohakkuualuetta Laukaalla Hietasyrjänkankaalla, jossa näkyy yksittäisiä säästöpuita, hakkuujätettä ja metsää horisontissa sinisen taivaan alla.
Avohakkuualuetta Laukaassa huhtikuussa 2025. Tämä arkistokuva ei esitä Googlen rakennustyömaata Muhoksella, missä poliisi tutkii epäiltyä ympäristövahinkoa koskien ojitusta ja vesienhallintaa.

Googlen suunnittelema datakeskus Muhoksella on jo herättänyt kritiikkiä laajojen metsänhakkuiden vuoksi. Poliisi tutkii nyt epäiltyä ympäristövahinkoa rakennustyömaalla keskittyen ojitukseen ja vesien hallintaan.

Hankkeen takana oleva yritys on Tuike Finland, Googlen tytäryhtiö. Lokakuun alussa uutisoitiin, että yhtiö oli raivannut metsää ennen rakentamista ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut. Tuike kutsui työtä tuolloin "täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi" metsälakiin viitaten.

Esitutkinta alkoi tällä viikolla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pyynnöstä, poliisi kertoi torstaina. Viisi hanketta koskevaa tutkintapyyntöä käsitellään yhdessä, ja poliisi viittaa "epävarmuustekijöihin ja puutteisiin" ojituksessa ja vesien hallinnassa. Esitutkinnan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, ja siinä selvitetään, onko asiassa tapahtunut rikosta.

Tuike jätti ilmoituksen ojitustyöstä 18. syyskuuta. Tuolloin yhtiö kuvaili noin yhdeksää kilometriä uusia ojia, joista suurin osa oli jo kaivettu. Ilmoitus olisi pitänyt jättää vähintään 60 päivää ennen töiden aloittamista, ELY-keskus kirjoittaa.

Mainos:

Maaperä voi tehdä vedestä hapanta

Rakennustyömaa sijaitsee alueella, jolla on mustaliusketta, rikkiyhdisteitä sisältävää kivilajia. Kun maata kaivetaan ja se altistuu ilmalle, se voi tuottaa happoa, jolloin valumavesi muuttuu happamammaksi ja kuljettaa mukanaan metalleja. Yhtiön omat mittaukset osoittavat jo merkkejä happamoitumisesta.

ELY-keskus pitää kalkitusta ja kalkkisuodatin-altaita riittämättöminä ja sanoo, että ojat edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Yhtiön on toimitettava yksityiskohtainen vesienhallintasuunnitelma 5. marraskuuta mennessä tai se kohtaa toimintamääräyksen sakon uhalla. Työt Muhoksella on keskeytetty lokakuusta lähtien viranomaisen pyynnöstä.

Googlen sävy on muuttunut. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi Ylen haastattelussa ja viittasi yhtiön tulkintaan metsälaista.

— Näyttää siltä, ettemme ole toimineet lainmukaisesti, ja tulemme korjaamaan tämän, hän sanoi.