Poliitikot tragedioiden äärellä?

Päivitetty 19.9.2016, Julkaistu 18.9.2016 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Suomessa on sattunut aivan viime päivinä kaksi valitettavaa kuolemantapausta, joiden yhteydessä on nähty jopa vastenmielistä poliittista hyödyntämistä, toki myöskin tapausten vähättelyä.

Kajaanin Otanmäessä  menehtyi viikko sitten  v.1964 syntynyt Arto, joka surmattiin teloitustyyliin ryöstön jälkeen sunnuntain aamuyö-tunteina 10.11.09.  Ministeri Paula Risikkoa tämä tapaus ei herättänyt. Lauantaina 10.09. Helsingin keskustassa pahoinpideltiin Jimi, joka menehtyi joitain päiviä myöhemmin. Nämä kaksi tragediaa ovat saaneet poliittiset mittasuhteet, ja niiden ympärillä pyörii ikävänoloista hyödyntämistä.

Jimi oli siis loukkaantunut  Asema-aukiolla tapahtuneessa nahistelussa, mutta häntä ei oltu otettu sairaalahoitoon koska vamman vakavuutta ei tunnistettu. Jimillä epäillään olleen pään alueen vamma, joka on voinut aiheuttaa myöhemmin kuolemaanjohtavan aivoverenvuodon. Iltasanomat asiasta:

Komisario Pekka Seppälä Helsingin poliisista kertoo poliisin ”kirjanneen ylös pahoinpitelyn, johon liittyy myöhempi uhrin kuolema”. Rikosilmoituksen teki maanantaina uhrin isä. Emme ota tässä vaiheessa kantaa siihen, onko kyseessä syy-seuraus -suhde, Seppälä lisää.

Iltasanomille Jimin isä kuvaa tapahtumia:

Eilen perjantaina hän sai kotonaan aivoverenvuodon, ehti juuri soittaa 112 ennen kuin menetti tajuntansa. Hätäkeskus onnistui jotenkin selvittämään paikan ja pyysi isännöitsijää avaamaan oven. Poika löytyi lattialta ja hänet vietiin Meilahteen.

Jimi menehtyi sairaalassa 22. aikaan illalla.

Näin Risikko:

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) esittää, että väkivaltaisten järjestöjen laillisuus otetaan tarkasteluun.  ... Risikon mukaan viimeksi väkivaltaisten järjestöjen laillisuutta tarkasteltiin vuonna 2013 Jyväskylässä tapahtuneen kirjastopuukotuksen jälkeen.

Silloin poliisi ja syyttäjänvirasto tulivat siihen tulokseen, että ei olisi mitään hyötyä, jos laki tehtäisiin. Järjestöt kokoontuvat tai eivät kokoonnu, oli laki tai ei. Otan asian uudelleen arvioitavaksi.

Risikon ulostulo liittynee em. Helsingin asemaaukiolla sattuneeseen tapaukseen, johon osallistunut nuorimies menehtyi viime  perjantaina (16.09.) kotonaan. Kajaanin teloituskuolemaan Risikko ei ole ottanut kantaa. Jimin murheellinen kuolema saattaa olla seurausta hänen ja oikeistolaisten nuortenmiesten välisestä konfliktista, jossa jälkimmäiset poistivat hänet läheisyydestään voimakeinoin.

Jimi ei ollut jäänyt odottamaan poliisin saapumista, ja hakeutui itse terveyskeskukseen, josta hänet päästettiin kotiinsa, mikä osoittautui traagiseksi erehdykseksi. Risikko näkee tämän tapauksen poliittisena väkivaltana, mitä hän alleviivaa lausunnossaan, viittaamalla taannoisiin Jyväskylän kirjaston tapauksiin. Kirjastovälikohtaus oli siis "äärioikeiston" ja "äärivasemmiston" selkkaus, josta molemmille osapuolille koitui oikeudellisia saeurauksia.

Vasemmistonuorilla, jotka ovat nyt aktivoituneet Jimin vaan ei Arton tapauksessa, oli jokin konteksti Jyväskylän kirjastojupakkaan.

Kriittinen lukija voi nähdä Risikon nopeassa reagoinnissa Asema-aukion juttuun, ja senjälkeiseen osallisen kuolemaan, poliittisen pisteidenkalastelun makua. Risikko näyttää ajavan tapauksella, joka on siis toistaiseksi selvittämätön sen suhteen liittyykö Jimin kuolema 6 päivää aiempaan välikohtaukseen, myös vaatimusta tiukkenevasta nettisensuurista.

Kajaanin murhenäytelmän liepeillä on myös käynnistynyt poliittisen hyödyntämisen sirkus, aloittelevan puoluehankkeen hakiessa itselleen näkyvyyttä tuoreen murhapaikan äärellä. Asialla oli jo aiemminkin vainajien kanssa touhunneita taustavoimia.

Asiasta kertoi Turun Sanomat ja Iltasanomat 18.09.2016. Iltalehti Helsingin Asema-aukion tapauksesta 18.09.2016. Iltasanomat 17.09.2016. Helsingin Sanomat.

MTV Kajaanin surmatyöstä.

M.O.T: Kilpailutettu kuolema, käsikirjoitus.

Jimi Joonas Karttunen, fb-profiili.

http://www.nykysuomi.com/index.php/2016/09/15/mtvlla-parhaat-tiedot-kajaanin-murhatyosta/

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.