Mainos:

Poliitikot tragedioiden äärellä?

Päivitetty 19.9.2016, Julkaistu 18.9.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Suomessa on sattunut aivan viime päivinä kaksi valitettavaa kuolemantapausta, joiden yhteydessä on nähty jopa vastenmielistä poliittista hyödyntämistä, toki myöskin tapausten vähättelyä.

Kajaanin Otanmäessä  menehtyi viikko sitten  v.1964 syntynyt Arto, joka surmattiin teloitustyyliin ryöstön jälkeen sunnuntain aamuyö-tunteina 10.11.09.  Ministeri Paula Risikkoa tämä tapaus ei herättänyt. Lauantaina 10.09. Helsingin keskustassa pahoinpideltiin Jimi, joka menehtyi joitain päiviä myöhemmin. Nämä kaksi tragediaa ovat saaneet poliittiset mittasuhteet, ja niiden ympärillä pyörii ikävänoloista hyödyntämistä.

Jimi oli siis loukkaantunut  Asema-aukiolla tapahtuneessa nahistelussa, mutta häntä ei oltu otettu sairaalahoitoon koska vamman vakavuutta ei tunnistettu. Jimillä epäillään olleen pään alueen vamma, joka on voinut aiheuttaa myöhemmin kuolemaanjohtavan aivoverenvuodon. Iltasanomat asiasta:

Komisario Pekka Seppälä Helsingin poliisista kertoo poliisin ”kirjanneen ylös pahoinpitelyn, johon liittyy myöhempi uhrin kuolema”. Rikosilmoituksen teki maanantaina uhrin isä. Emme ota tässä vaiheessa kantaa siihen, onko kyseessä syy-seuraus -suhde, Seppälä lisää.

Iltasanomille Jimin isä kuvaa tapahtumia:

Mainos:

Eilen perjantaina hän sai kotonaan aivoverenvuodon, ehti juuri soittaa 112 ennen kuin menetti tajuntansa. Hätäkeskus onnistui jotenkin selvittämään paikan ja pyysi isännöitsijää avaamaan oven. Poika löytyi lattialta ja hänet vietiin Meilahteen.

Jimi menehtyi sairaalassa 22. aikaan illalla.

Näin Risikko:

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) esittää, että väkivaltaisten järjestöjen laillisuus otetaan tarkasteluun.  ... Risikon mukaan viimeksi väkivaltaisten järjestöjen laillisuutta tarkasteltiin vuonna 2013 Jyväskylässä tapahtuneen kirjastopuukotuksen jälkeen.

Silloin poliisi ja syyttäjänvirasto tulivat siihen tulokseen, että ei olisi mitään hyötyä, jos laki tehtäisiin. Järjestöt kokoontuvat tai eivät kokoonnu, oli laki tai ei. Otan asian uudelleen arvioitavaksi.

Risikon ulostulo liittynee em. Helsingin asemaaukiolla sattuneeseen tapaukseen, johon osallistunut nuorimies menehtyi viime  perjantaina (16.09.) kotonaan. Kajaanin teloituskuolemaan Risikko ei ole ottanut kantaa. Jimin murheellinen kuolema saattaa olla seurausta hänen ja oikeistolaisten nuortenmiesten välisestä konfliktista, jossa jälkimmäiset poistivat hänet läheisyydestään voimakeinoin.

Jimi ei ollut jäänyt odottamaan poliisin saapumista, ja hakeutui itse terveyskeskukseen, josta hänet päästettiin kotiinsa, mikä osoittautui traagiseksi erehdykseksi. Risikko näkee tämän tapauksen poliittisena väkivaltana, mitä hän alleviivaa lausunnossaan, viittaamalla taannoisiin Jyväskylän kirjaston tapauksiin. Kirjastovälikohtaus oli siis "äärioikeiston" ja "äärivasemmiston" selkkaus, josta molemmille osapuolille koitui oikeudellisia saeurauksia.

Vasemmistonuorilla, jotka ovat nyt aktivoituneet Jimin vaan ei Arton tapauksessa, oli jokin konteksti Jyväskylän kirjastojupakkaan.

Kriittinen lukija voi nähdä Risikon nopeassa reagoinnissa Asema-aukion juttuun, ja senjälkeiseen osallisen kuolemaan, poliittisen pisteidenkalastelun makua. Risikko näyttää ajavan tapauksella, joka on siis toistaiseksi selvittämätön sen suhteen liittyykö Jimin kuolema 6 päivää aiempaan välikohtaukseen, myös vaatimusta tiukkenevasta nettisensuurista.

Kajaanin murhenäytelmän liepeillä on myös käynnistynyt poliittisen hyödyntämisen sirkus, aloittelevan puoluehankkeen hakiessa itselleen näkyvyyttä tuoreen murhapaikan äärellä. Asialla oli jo aiemminkin vainajien kanssa touhunneita taustavoimia.

Asiasta kertoi Turun Sanomat ja Iltasanomat 18.09.2016. Iltalehti Helsingin Asema-aukion tapauksesta 18.09.2016. Iltasanomat 17.09.2016. Helsingin Sanomat.

MTV Kajaanin surmatyöstä.

M.O.T: Kilpailutettu kuolema, käsikirjoitus.

Jimi Joonas Karttunen, fb-profiili.

http://www.nykysuomi.com/index.php/2016/09/15/mtvlla-parhaat-tiedot-kajaanin-murhatyosta/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
mike lake
mike lake
9

Tarkoitushakuista pisteiden keruuta,tosin niitä taitaa mennä enemmän kuin tulla.

Koettu on
Koettu on
9

Jos mietitään miten esim. tähän Jimin tapaukseen on suhtauduttu niin voi pojat. Kaksi päivää on valtemedia toimesta toitotettu miten ädin kullannuppu pahoinpidetiin kuoliaaksi ja kasvot annettiin rippikuvasta. Ministerit ja kansanedustajat poliisin vahvistamana kertovat miten ääriliikkeisiin tullaan suhtautumaan jatkossa.

Samaan aikaan moottoripyöräjengit saavat poliisilta siunauksen. Se 1% joka ei kunnioita voimassa olevia lakeja saa elää omien lakiensa mukaan. Ja viranomaiset sekä sairaanhoitopiirit käyttävät heidän ulosottopalvelujaan, siirtäen veronmaksjien rahaa rikollisille järjestöille. Vahvisten näiden olemassaoloa ja otetta yhteiskunnastamme.

Miksi aina näperrellään eikä tartuta niihin asioihin joilla oikeasti on merkisystä?

Tässä Jiminkin tapauksessa viranomaisilla tulee olemaan valtava näyttötaakka sen suhteen että tappelulla olisi ollut jotain vaikutusta päideriippuvaisen kuolemaan. Hän kuitenkin päästi torstaina Meilahdesta pois terveen papereilla. Ja kuten arvata saattaa, liuotushoidon jälkeen ei elimistö kestä ohentuneella verellä rankkoja muutoksia. Kuten huumeita.

Näitä ihmiskohtaloita on nähty tässä elämänvaiheessa useita. Talvella ojasta jäätyneiden löytäminen on rankkaa. Muttei mitään siihen verrattuna kun kesäkuumalla kaveri on ollut pari viikkoa kämppänsä lattialla. Arvatkaapa kuinka paljon olen nähnyt päihteidenkäyttäjien arkea? Aivan liikaa. Ja voin sanoa että suurimmalla osalla kansasta ei ole mitään käsitystä siitä ihmisjoukosta joka keskuudessamme kamppailee ravinnon ja päihteiden saamisen tuskassa. Päivästä toiseen, vuodesta toiseen. Odottaen vain sitä viimeistä päivää.

Katri-Meri Karttunen
9

Mistä tiedät hänen olleen ’päihderiippuvainen’ Ihanko tunsit hänet? Nämä netissä rääkkyjä Bessen Wisserit tympäisevät minua. Tämä ei ole mikään kiinnostava salapoliisisarja vaan ote todellisesta elämästä. Uhrilla on omaiset, ystävät ja läheiset. Te Jimin solvaajat – te ette kunnioita edes kuolemaa. Astukaa edes hetkeksi Jimin saappaisiin – lyön vetoa – pisut tulee housuun.

Mirja Kupiainen
Mirja Kupiainen
9

Ai, nyt tämä mutiaisten suvakki sankari nostetaan jalustalle , oikein sisäministeri ottaa osaa ja surraan oikein Koko maan suruna. Ehkä tässä vaan on kyse sharian laista; hammas – hampaasta etc.
Nykyäänhän on vallalla, että kun suomalainen surmataan, siihen ei kukaan päättäjä ota mitään kantaa, koska surma on tehty mutanaamojen taholta. Me suomalaisethan olemme nykyään toisen luokan kansalaisia.
Päättäjät ovat tosiaan tajunneet, keiltä puuttuva kannatus tuleviin vaaleihin tulee kalastella.
Jos Suomen kansa ymmärtäisi oman parhaansa, kansa ei äänestäisi ketään näistä ahneuden kuoleman syntiin langenneista päättäjistä.
Täysi puhdistus parlamenttiin, äänestettäisiin isänmaallisesti asioita ajavia. Suomalaisuus kunniaan eli Suomi ennenkaikkea suomalaisille.

trackback

[…] Poliitikot tragedioiden äärellä? […]

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty eilen klo 20:41, Julkaistu eilen 08:16 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Mainos:

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Mainos:

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.