https://nykysuomi.com/poliisin-esitutkinta-valmistui-metsastetty-laittomasti-susia-ilveksia-ahmoja/

Yleinen

Poliisin esitutkinta valmistui – metsästetty laittomasti susia, ilveksiä, ahmoja

Julkaistu 5.3.2024 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Pohjois-Savossa Lapinlahden alueella on vuosina 2019-2023 metsästetty laittomasti susia, ilveksiä, ahmoja ja muita rauhoitettuja eläimiä. Case Savukukkona tunnetussa metsästysrikoskokonaisuudessa salametsästystapahtumia on ollut kymmeniä ja epäiltyjä tekijöitä on 34. Lähes tuhatsivuinen esitutkintamateriaali siirtyy syyteharkintaan maaliskuussa 2024.

Esitutkinnassa on selvitetty, että salametsästys on ollut selkeästi johdettua. Toimintaan osallistuneilla on ollut omat roolinsa ja tehtävänsä, millä on pyritty varmistamaan saaliin saaminen. Myös saaliin käsittelystä ovat vastanneet tietyt toimijat. Epäillyt ovat noin 30−75-vuotiaita, pääosin pohjoissavolaisia, miehiä.

Poliisi otti kiinni ensimmäiset Case Savukukon törkeistä metsästysrikoksista epäillyt henkilöt 27.3.2023 Pohjois-Savon ja Oulun alueilla. Tutkinnan edetessä poliisille selvisi metsästysrikoskokonaisuuden laajuus ja poliisi teki lisää kiinniottoja, etsintöjä sekä lukuisia kuulusteluja. Esitutkinnan yhteydessä poliisi on ottanut väliaikaisesti haltuun rikoksesta epäillyiltä henkilöiltä noin 250 ampuma-asetta hallussapitoedellytysten arvioimiseksi.

Itä-Suomen poliisilaitos sai tiedon rikoskokonaisuudesta Kainuun rajavartioston ja Oulun poliisilaitoksen esitutkinnasta, joka käsitteli hirvien salakaatoa Puolangalla syksyllä 2022. Salakaatorikoksen paljastamiseen osallistui myös Metsähallituksen erätarkastajia.

Salametsästäjät saivat saaliikseen suurpetoja ja lintuja

Pohjois-Savossa salametsästäjien epäillään kaataneen laittomasti ainakin kolme sutta, kuusi ilvestä ja yhden ahman. Yksi tapetuista suurpedoista on Luonnonvarakeskuksen seuraama Unna-susi. Suurpetoja on myös haavoitettu ampumalla siten, että eläimen epäillään kuolleen vammoihinsa myöhemmin. Huhtikuussa 2021 salametsästäjien epäillään metsästäneen karhua useina perättäisinä päivinä siinä kuitenkaan onnistumatta.

Kaadettuja suurpetoja on metsästetty lupailvesten ja ketun metsästyksen varjolla, eli ulkopuolisille on kerrottu kyseessä olevan luvallinen jahti. Suurpetojen lisäksi saaliiden joukossa on ollut luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lintuja, kuten joutsenia, haukkoja, korppi, kaulushaikara ja valkoposkihanhi.

Laittomasti metsästettyjä suurpetoja on kätketty metsästystapahtumien jälkeen. Poliisi on takavarikoinut useita suurpetojen ruhoja, nahkoja ja kalloja, joiden kaikkien alkuperää ei ole pystytty selvittämään. Tapauksia on tutkittu rikosnimikkeellä törkeä laittoman saaliin kätkeminen.

Rikoksilla ei tavoiteltu taloudellista hyötyä

Esitutkinnassa ei ole tullut esille taloudellisen rikoshyödyn tavoittelua. Tärkeimmiksi motiiveiksi epäillyt ovat kertoneet kannanhoidollisen metsästyksen puutteen tai lupien vähäisyyden, mistä on seurannut heidän mielestään paikoitellen liian suuria petokantoja. Myös lupaprosessit koettiin hitaiksi ja kankeiksi.

Rikoksista epäillyt pitivät nykyistä petopolitiikkaa ja viranomaistoimintaa epäonnistuneina. Useat rikoksista epäillyt totesivat, että viranomaiset eivät osaa tunnistaa suurpetojen aiheuttamia riskejä ja vaaroja. Epäiltyjen mukaan esimerkiksi petojen pihavierailut ovat yleistyneet ja pedot menevät tuotantorakennusten sisälle etsiessään ravintoa. Myös metsästyskoirien turvallisuudesta oltiin huolissaan. Epäillyt kokivat myös menettäneensä luottamuksensa suurpetojen havaintojärjestelmään (TASSU -järjestelmä).

Osa epäillyistä kertoi syiksi teoilleen myös jännitysmetsästyksen, alhaisen kiinnijäämisrikin ja hetken mielijohteen. Esitutkinnan perusteella ainakin luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lintuja tapettiin hetken mielijohteesta ilman mitään järjellistä syytä.

Rikoksesta epäiltyjen mukaan ainakin osa toimintaympäristön asukkaista hyväksyy suurpetojen laittoman tappamisen.

Salametsästys on Suomessa suhteellisen yleistä ja vaikeasti valvottavaa

Metsästysrikosten paljastumista ja esitutkintaa vaikeuttaa metsästäjien ja paikallisten asukkaiden keskuudessa esiintyvä vaikenemisen kulttuuri. Suurpetojen metsästystä ei pidetä kaikissa yhteisöissä paheksuttuna toimintana vuosisatoja vanhojen perinteiden takia, vaikka suurpetojen metsästys on nykyään rangaistavaa. Suurpetojen laiton tappaminen on ongelma erityisesti Itä-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa.

Tutkimukset kuitenkin osoittavat paikalliskulttuurien olevan muutoksessa. Esimerkiksi susialueiden väestö on monipuolistunut sosiaaliselta taustaltaan, jolloin yhä harvempi asukas hyväksyy salametsästyksen.

Salametsästyksen kitkentää vaikeuttaa myös se, että salametsästykseen käytetyt alueet ovat harvaan asuttuja, eikä valvontaa ole tai se on vähäistä. Esimerkiksi Itä-Suomen poliisilaitoksen toiminta-alue on kuusi miljoonaa hehtaaria, ja tiestöä on alueella noin 145 000 kilometriä, joten alueen valvonta on haastavaa.

Törkeästä metsästysrikoksesta säädetty ankarin rangaistus on enintään neljä vuotta vankeutta. Tähän mennessä ehdottomaan vankeuteen ei metsästysrikoksesta ole tuomittu koskaan Suomessa. Aselupien menetys, metsästyskielto, rikoksentekovälineiden menettäminen ja muut menettämisseuraamukset muodostuvatkin usein varsinaista tuomiota ankarammiksi seuraamuksiksi.

Kiinnijäämisriskin kasvattaminen, eli valvonnan lisääminen, toimii tehokkaana keinona rikollisuuden ehkäisyssä. Salametsästyksen vähentämiseen vaikuttavat valvonnan lisäksi myös rikosten tehokas paljastaminen ja laadukas esitutkinta, jotka edellyttävät viranomaisilta erityisosaamista.

Lähde: Poliisi

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.