Poliisilaitos varoitti poliisien FB-ryhmästä jo vuosi sitten

Julkaistu 8.6.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

STT:n 7.6.2017 julkaiseman uutisen mukaan Helsingin poliisi on varoittanut ainakin kahteen otteeseen Poliisihallitusta suljetusta Facebook-ryhmästä. Kyseisessä Facebook -ryhmässä käydyt epäasialliset keskustelut nousivat julkisuuteen verkkojulkaisu Long Playn julkaistua asiaa koskevan artikkelin 3.6.2017.

STT:n uutisen mukaan Helsingin poliisilaitos olisi noin vuosi sitten varoittanut Poliisihallitusta kyseisessä ryhmässä käydystä keskustelusta ja sen epäasiallisesta sisällöstä.

Tosiasiassa uutisessa viitattaneen Helsingin poliisilaitoksella 27.2.2017, eli lähes yhdeksän kuukautta uutisoitua myöhemmin, pidettyyn tapaamiseen, joka koski poliisiin kohdistettuja vaikuttamisyrityksiä. Paikalla oli tuolloin myös Poliisihallituksen virkamiehiä. Tapaamisessa on muiden asioiden ohella kerrottu myös Helsingin poliisilaitoksen havaitsemasta epäasiallisesta kirjoittelusta kyseisessä Facebook-ryhmässä.

Tilaisuudessa läpikäydyssä esityksessä oli kuvakaappaus yhdestä anonymisoidusta viestistä, jota voidaan pitää epäasiallisena. Kuvakaappauksesta ei käynyt ilmi tarkempia tietoja, kuten kuka sen oli esittänyt tai oliko viestiin sittemmin puututtu keskustelun ylläpitäjän toimesta.

Poliisihallitus on jo aikaisemmin tuonut julkisuuteen, että kyseinen yksityinen, poliisin viestikanaviin kuulumaton Facebook -ryhmä on ollut pitkään sen tiedossa. Poliisin ylijohto on viime aikoina pitänyt mahdollisena, että jos kirjoittelu siellä on jollakin tavoin epäasiallista, sitä voidaan käyttää poliisia vastaan.

Epäasiallista kirjoittelua ei tietenkään muutoinkaan tule hyväksyä. Poliisihallitus on jo marraskuussa 2016 kehottanut poliisilaitoksia puuttumaan kaikkeen havaitsemaansa epäasialliseen kirjoitteluun sosiaalisessa mediassa.

Kun kyseinen kehotus poliisiyksiköille oli jo annettu, Poliisihallitus ei edellä mainitun kuvakaappauksen osalta katsonut tuossa vaiheessa aiheelliseksi ryhtyä edellä mainittua kehotusta enempiin toimenpiteisiin.

Virkamiesoikeudellisten seuraamusten osalta kukin poliisilaitos vastaa omien virkamiestensä epäasianmukaisen menettelyn käsittelystä. Lähtökohtaisesti omaa henkilöstöä on pyritty neuvomaan oikeaan käyttäytymiseen myös sosiaalisessa mediassa.

Long Playn artikkelin julkaisun jälkeen Poliisihallitus piti kuitenkin selvänä, että artikkelissa esitettyjen konkreettisten väitteiden ja lukuisten esimerkkitapausten vuoksi asia oli syytä saattaa Valtakunnansyyttäjänviraston arvioitavaksi. Poliisihallituksella ei aikaisemmin ollut edellä kerrottua laajemmin tietoa ryhmässä julkaistujen viestien sisällöstä.

Poliisihallitus korostaa, että yksityisyyden suojan vuoksi Poliisihallituksen eikä myöskään minkään poliisiyksikön ei ole ollut mahdollista mennä suljettuun Facebook-ryhmään esimies- tai laillisuusvalvonnan perusteella valvomaan poliisimiesten yksityishenkilöinä käymää vapaa-ajan kirjoittelua. Pakottavan lainsäädännön vuoksi ryhmässä käydyn kirjoittelun aktiivinen valvominen on ollut haastavaa, ellei mahdotonta.

Rasistisen ja muun epäasianmukaisen käytöksen kitkemiseksi Poliisihallitus on jo ennen nyt puheena olevaa tilaisuutta 27.2.2017 ryhtynyt valmistelemaan ns. whistleblower -järjestelmän käyttöönottoa. Järjestelmä mahdollistaa poliisin henkilöstölle mahdollisuuden ilmoittaa nimettömästi hallinnossa havaitsemistaan epäkohdista ja se on tarkoitus pilotoida vielä vuoden 2017 aikana.

Poliisihallituksessa on lisäksi ryhdytty valmistelemaan uutta sosiaalisen median ohjetta, joka aikaisempaa paremmin ohjaa poliisin toimintaa sosiaalisessa mediassa niin virka- kuin vapaa-aikanakin.

Samanaikaisesti Poliisihallitus on parhaillaan päivittämässä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaansa korostamaan entistä selvemmin poliisin arvoja ja kaikenlaisen syrjinnän kieltoa poliisissa.

Poliisihallitus tuomitsee edelleen jyrkästi kaikenlaisen rasismin.

Lähde: Poliisi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.