Tilannekuvan muodostamiseksi ja ilmiön torjumiseksi on tiivistetty yhteistyötä poliisilaitoksen sisällä, pääkaupunkiseudun poliisiyksiköiden kesken, kansainvälisesti ja Helsingin kaupungin kanssa.
Ensimmäiset havainnot katujengi-ilmiöstä tehtiin toukokuussa 2021, kun väkivallan kierre kahden eri ryhmän välillä alkoi. Näitä vakavia rikoksia tutkittiin tehokkaasti ja Helsingin poliisi esti lokakuussa 2021 katujengien välisen väkivallanteon Kaivohuoneella. Tämän vuoden toukokuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi ensimmäiset henkilöt kokonaisuuteen liittyen.
– Rikostutkintamme onnistui erinomaisesti ja tilanne rauhoittui. Tilannekuvan muodostaminen nopeasti syntyneestä ja muuttuvasta ilmiöstä ei ole helppoa, joten paransimme tietojenvaihtoa Länsi- ja Itä-Uudenmaan poliisilaitosten sekä Keskusrikospoliisin kanssa. Teemme yhteistyötä myös Pohjoismaiden pääkaupunkien ja Lontoon poliisin kanssa. Suomen kehitys on vielä alkuvaiheessa muihin maihin verrattuna, arvioi poliisikomentaja Lasse Aapio.
Helsingin poliisilaitoksella aloitti lokakuussa uusi koordinaatioryhmä, jonka tarkoituksena on kehittää katujengirikollisuuteen liittyvää havainnointia, tiedonkulkua, tilannekuvaa ja tutkintajärjestelyjä poliisilaitoksen sisällä. Ryhmän puheenjohtaja on rikosylitarkastaja Markku Heinikari. Koordinaatioryhmässä ovat mukana uhkatutkintaryhmä, analyysi- ja tiedusteluryhmä sekä valvonta ja ennalta estävä toiminto.
– Meidän pitää ottaa tämä asia haltuun, kun ilmiö on vasta alkutekijöissään. Tätä ilmiötä ei kukaan pysty yksinään ratkaisemaan – tähän tarvitaan saumatonta ja laajaa yhteistyötä, niin poliisin sisällä kuin myös muiden yhteistyökumppaneiden kanssa!
– Tehtävänämme on pitää Helsinki turvallisena kaupunkina ja asukkaiden turvallisuudentunne korkealla. Me tutkimme vakavat rikokset tehokkaasti ja estämme väkivallan kierteen jatkumisen, olemme näkyvästi läsnä kaupungilla ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi teemme ennalta estävää työtä tämän ja tulevien ilmiöiden torjumiseksi yhdessä Helsingin kaupungin, sen asukkaiden sekä muiden kumppanien kanssa.
Alaikäisten väkivaltarikokset, katujengit ja järjestäytynyt rikollisuus pääosin eri ilmiöitä
Alaikäiset tekevät rikoksia tyypillisesti ryhmässä, mutta se ei poliisin näkökulmasta tarkoita jengiytymistä. Kyseessä ei myöskään ole uusi ilmiö.
Keskusrikospoliisin tekemän selvityksen mukaan alaikäisten väkivaltarikollisuuden kasvu vuosina 2015–2021 ei liity tiettyyn väestöryhmään, alueeseen, ilmiöön tai tapahtumapaikkaan. Kaupunkien vertailussa havaittiin, että rikollisuus on kasvanut selvästi enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kaupungeissa ja pienemmissä kaupunkimaisissa kunnissa kuin pääkaupunkiseudulla.
– Helsingissä nuorten ryöstörikosten määrä on tänä vuonna kasvanut merkittävästi. Alaikäisten ryöstörikoksissa on kuitenkin pääosin kyse eri ilmiöstä kuin katujengiasiassa, jossa keskeiset henkilöt ovat noin parikymppisiä ja rikokset vakavampia.
– Katujengi on useiden henkilöiden muodostama ryhmä, jolla on oma nimi ja identiteetti. Jengiin kuuluvat henkilöt tekevät erilaisia rikoksia yhdessä ja yksin. Tunnistettujen jengien nimet viittaavat usein katuihin tai kaupunginosiin.
Tunnistettujen katujengien välillä on selviä eroja rikollisen toiminnan aktiivisuuden ja rakenteen suhteen. Katujengien ja niihin kuuluvien henkilöiden määrittely ei ole yksinkertaista.
– Katujengissä on yleensä yksi tai useampi johtohahmo sekä ydinryhmä. Jengien keskeiset henkilöt ovat tällä hetkellä suomalaisia parikymppisiä miehiä, joilla maahanmuuttajatausta. Ryhmissä ja niiden vaikutuspiirissä on myös alaikäisiä. Useilla keskeisillä jäsenillä on nuoresta iästä huolimatta pitkä rikoshistoria.
– Suomessa katujengit eivät pidä katuja tai asuinalueita hallussa. Niihin kuuluvilla henkilöillä on kuitenkin laajaa vaikutusvaltaa sosiaalisen median alustoilla, joilla he ruokkivat rikollisen elämäntavan ihannointia ja vastakkainasettelua. Myös gangstarap-musiikkia käytetään uhoamisen ja vastakkainasettelun keinona. Vastakkainasettelut eskaloituvat väkivaltaisina yhteenottoina, joita on nyt jo nähty useita. Motiivit näihin väkivallantekoihin ovat usein vähäpätöisiä. Meillä on paljon kansainvälisiä esimerkkejä siitä, mihin tällaisen ilmiön kehityskulku voi johtaa. Tähän on suhtauduttava vakavasti.
Järjestäytyneellä rikollisuudella tarkoitetaan rikoslain mukaan vähintään kolmesta henkilöstä koostuvaa ryhmää, joka tekee yhteistuumin vakavia rikoksia. Katujengien rakenteet ovat selvästi löyhempiä. Järjestäytyneiden rikollisryhmien jäsenet ovat myös tyypillisesti vanhempia ja rikollisryhmien väkivalta liittyy suoraviivaisemmin rikolliseen bisnekseen. Katujengeillä on kuitenkin todettu yhteyksiä myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Yhteiskunnan tulee yhteistyöllä puuttua katujengi-ilmiön juurisyihin
Sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan rikollisuuden määrä on ollut laskusuuntainen Suomessa viimeiset 30 vuotta. Väheneminen on nähtävissä niin viranomaisten tietoon tulleen rikollisuuden kuin uhritutkimuksin selvitettävän kokonaisrikollisuuden osalta. Rikollisuuden taustatekijöitä sekä tekijöiden että uhrien kohdalla ovat muun muassa syrjäytyminen, päihteiden käyttö ja persoonallisuuden piirteet sekä häiriöt. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat kantaväestöä useammin sekä rikoksesta epäiltynä että joutuvat useammin rikosten uhriksi. Samoin kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret korostuvat rikosten tekijöinä ja uhreina.
– Päättäjien, viranomaisten ja muiden toimijoiden tulee yhteistyössä puuttua myös tämän katujengi-ilmiön juurisyihin. Yksi oleellinen asia on nopeuttaa nuorten rikos- ja oikeusprosessia, mikä helpottaisi rikoskierteen katkaisua ja auttaisi myös rikosten uhreja.
Helsingin poliisi on panostanut voimakkaasti huolta aiheuttavien henkilöiden ja rikoksiin syyllistyneiden nuorten moniammatilliseen arviointiin ja ohjaamiseen oikean tuen piiriin. Helsingin poliisi perusti ennalta estävän toiminnon 2012 ja alaikäisten rikoksia tutkivan nuorisoryhmän vuonna 2018.
– Teemme tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. Koulujen ja lastensuojelun toimivuus sekä asuinalueiden eriytymisen ja syrjäytymisen vähentäminen ovat oleellisia asioita myös tämän ilmiön kannalta.
Yhteistyötä tehdään erityisesti Turvallinen Helsinki -verkoston kautta, jonka tehtävänä on edistää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta Helsingissä. Verkostoon kuuluu viranomaisia ja järjestöjä.
Lisätietoa
