Mainos:

Poliisijärjestöjen liitto: Poliisin pitää saada poistaa omat rikoksensa haalarikamerasta

Julkaistu 11.5.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Poliisihallitus asetti lokakuussa 2016 työryhmän, joka selvitti miten ja millä ehdoin poliisien haalariin voisi kiinnittää kameran. Kamerat ovat olleen koekäytössä Helsingin poliisilaitoksella.

Suomen Poliisijärjestöjen liitto vaatii, että poliisit saisivat oikeuden poistaa haalarikameran nauhoilta itse tekemänsä rikkeet.

Liitto vaati jo aiemmin, että haalarikameroiden koekäyttöä lykätään, jotta ”oikeusturvakysymykset ja itsekriminointisuojaan liittyvät seikat” saadaan ratkaistua. Kokeilua kuitenkin jatkettiin.

Poliisihallituksen huhtikuun lopussa valmistuneen raportin mukaan kameroiden hyödyt ovat kiistattomat, jos niitä käytetään oikein.

Mainos:

Raportissa otetaan esille Cambridgen yliopiston tutkimus, jossa selvisi, että tapahtumien tallentaminen vaikuttaa niin poliisien kuin kansalaistenkin käytökseen. Poliisin toiminnasta tehdyt valitukset vähenivät 93 prosentilla.

Raportin ilmestymisen jälkeen Suomen Poliisijärjestöjen liiton järjestöpäällikkö Mika Nygård kertoi Turun Sanomissa olevansa huolissaan itsekriminointisuojasta.

Suomen Kuvalehdelle Nygård perusteli sitä, miksi poliisilla tulisi olla oikeus poistaa omia rikkeitään tallenteilta. ”Kukaan ei ole velvollinen todistamaan itseään vastaan. Itsekriminointisuoja koskee kaikkia ihmisiä, myös poliiseja,” Nygård linjaa.

Kysyttäessä sitä, oikeuttaako itsekriminointisuoja kuitenkaan tuhoamaan todisteita, Nygård vastaa:

”Rikoksesta epäilty ei voi syyllistyä todisteiden hävittämiseen. Eihän ketään ole ikinä tuomittu oman rikoksensa todisteiden hävittämisestä. Siinä mennään sen itsekriminointisuojan piiriin. Eihän rikollinenkaan ole velvollinen toimittamaan todistusmate­riaalia poliisille. Itsekriminointisuoja koskee kaikkia ihmisiä. Ei sitä voi poissulkea poliisilta.”

Suomen Kuvalehti kysyi Nygårdilta, eikö kameran ole tarkoitus tukea rikosten selvittämistä, ja miksi tämä ei koske poliisin tekemiä rikoksia.

”Totta kai on tarkoitus tukea. Kyse on siitä, että on hyvin tarkkaan säädelty, missä kameralla saa kuvata. Yksityisellä alueella ei saa, se on sala­katselua. Jos poliisi unohtaa kameran hetkeksi päälle mennessään esimerkiksi taloyhtiön rappuun, olisi kohtuutonta, ettei hän saisi poistaa pätkää. Kenenkään yksityisyys ei siitä kärsi, kenenkään oikeuksia ei loukata”, Nygård kommentoi.

Kameroiden on tarkoitus parantaa oikeusturvaa. Kysyttäessä, miten rikkeiden poistaminen tallenteilta parantaa kansalaisten oikeusturvaa, Nygård vastasi: ”Partiokaveri on se oikeusturva. Jos kansalainen väittää, että jotain rikollista on tapahtunut, niin partiokaveria kuullaan todistajana tutkinnassa. Kyllähän hän joutuu todistamaan sillä velvollisuudella, mikä todistajalla on.”

”Varmaan periaatteessa poliisi voi poistaa isompiakin rikkeitä nauhalta. Mutta poliisilla on moraali ja etiikka. Ja miksi poliisi ylipäätään kuvaisi omia rikollisia tekojaan? Poliisi tekee päätöksen ­siitä, mitä kuvaa ja mitä ei kuvaa. On aika luonnollista, että hän päättää myös sen, mikä mate­riaali menee eteenpäin”, Nygård kertoo.

Poliisihallituksen raportissa todetaan: ”Kameroiden käytön tarkoituksena ei ole valvoa virkamiesten omaa toimintaa. Siihen ei ole perusteltua tarvetta, eikä lainmukaisia edellytyksiäkään. Sen sijaan kameroiden käytöllä voidaan yleisesti olettaa olevan myönteinen vaikutus yksittäisten poliisimiesten toimintaan ja käyttäytymiseen.”

Sisäministeriön poliisiosaston johtaja Kauko Aaltomaa kommentoi Suomen Kuvalehdelle, ettei ymmärrä, miten itsekriminointisuoja ylipäätään liittyy asiaan: ”En ymmärrä, miten voisi olla mahdollista, että poliisi kerää materiaalia ja sitten poistaa siitä itseään koskevaa materiaalia.”

Lähde: SK

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

”Poliisilla on moraali ja etiikka” -uskoo ken haluaa-

Spasiipa
Spasiipa
9 years ago

Kamerat ovat valtion omaisuutta sisältöineen ja todistusaineistoa. Itsekriminalisointisuoja ei tarkoita oikeutta tuhota valtion hallussa olevaa todistusaineistoa. Jos tarkottaisi,tulisi sama sallia koko kansalle yhdenvertaisuusperiaatteen perusteella.

Risto Jääskeläinen
9 years ago

Kyllähän tuosta herää kysymys, että aikooko poliisi tehdä rikoksen? Jos ei aio, aineiston hävittämisoikeuskin on aiheeton. Jos muu ei auta, voitaisiin lainsäädäntöä korjata tältä osin, niin ettei itsekriminointisuoja koskisi viranomaisen valvontakameraa.
Eikö tuo sama vaatimus muuten koskiskikin valvontakameroita ja vartioita? Jos vartija menisi potkimaan huvikseen asiakasta, hänellä olisi oikeus myös poistaa valvontakameran tallenne, koska itsekriminointisuoja.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu tänään 16:10 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.

Harvinainen Muumimuki myytiin ennätyssummalla

Julkaistu 24.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Testiversio "Diving with Seashells" valmistettiin kymmenen kappaletta ja jaettiin Arabian tehtaan henkilökunnalle.

Harvinainen Muumimuki on myyty 46 023 eurolla. Muumimukit rahaksi -verkkokaupan mukaan kyseessä on korkein tunnettu summa, joka Muumimukista on koskaan maksettu.

Kauppa kertoi keskiviikkona, että huutokauppa alkoi viime vuoden lopulla ja viisi huutajaa tarjosi yli 40 000 euroa. Ostaja on liikkeen mukaan pitkäaikainen keräilijä Pohjoismaista. Kauppa viimeisteltiin huhtikuussa.

Muki on nimeltään Uimahyppy simpukoilla, ruotsiksi Simhopp med snäckskal. Tavallinen Uimahyppy-muki oli sarjan ensimmäinen kesämuki ja se ilmestyi vuonna 2006. Simpukkaversio oli Arabian koesarja, joka ei koskaan tullut myyntiin. Se annettiin tehtaan henkilökunnalle. Kauppa arvioi, että mukeja on jäljellä noin kymmenen kappaletta.

Ennätys on kaupan oma, ei riippumaton rekisteri

Muumimukit rahaksi -yrityksen toimitusjohtaja Rasmus Rantanen kertoi ruotsinkieliselle Ylelle odottaneensa ennätystä, sillä vastaava muki myytiin edellisen kerran julkisesti viisi vuotta sitten noin 23 000 euron vastaavalla summalla ruotsalaisessa huutokaupassa.

Mainos:

Hän myöntää myös, että vielä korkeampi summa on saatettu maksaa yksityisesti. Piirit ovat kuitenkin pienet, ja hänen mukaansa tällainen kauppa olisi todennäköisesti tullut tietoon.

Kauppa viittaa myös vuoden 2004 Fazer-mukiin, jota valmistettiin 400 numeroitua kappaletta, toisena erittäin arvostettuna painoksena. Kauppa arvioi sen arvoksi 15 000 euroa.

Google ostaa puolet suomalaisen ydinvoimalan sähköstä vuoteen 2049 asti

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 18.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Google on allekirjoittanut sähkön ostopöytäkirjan, joka kattaa puolet Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Arkistokuva vuodelta 2020.

Google kertoo investoivansa vähintään 13 miljardia euroa suomalaisiin datakeskuksiin vuosina 2027 ja 2028 – yhtiön mukaan kyseessä on sen suurin yksittäinen investointi Euroopassa. Samalla Google on allekirjoittanut Fortumin kanssa sähkönostosopimuksen, joka varaa vuodesta 2030 vuoteen 2049 asti jopa puolet Suomen Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista.

Ilmoitus tehtiin 9. syyskuuta. 13 miljardia euroa on Googlen oma kaksivuotinen investointikehys, ei laskelma täysin uusista projekteista.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui päätöstä osoitukseksi Suomen vahvuuksista ja sanoi lehdistötilaisuudessa:

— Tämä tarkoittaa työpaikkoja, paljon työpaikkoja suomalaisille ympäri Suomen. Investointien odotetaan tuovan kunnille merkittäviä verotuloja.

Mainos:

Puolet voimalasta varattu – uusi ydinvoima vasta paperilla

Paketin konkreettinen osa on sähkö. Google ja Fortum ovat allekirjoittaneet 22-vuotisen sopimuksen, joka kattaa 50 prosenttia Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Kyse on verkossa jo olevasta energiasta, ei uudesta voimalasta. Reaktorit otettiin käyttöön vuosina 1977 ja 1980, ja ne vastaavat noin 10 prosentista Suomen sähkönntuotannosta. Puolet tästä on noin 4 terawattituntia vuodessa – suunnilleen saman verran kuin kaksi miljoonaa pientä kerrostaloasuntoa kuluttaa vuodessa.

Fortumilla on jo käynnissä miljardiohjelma voimalan toiminnan jatkamiseksi vuoteen 2050 asti. Noin 700 miljoonaa euroa odottaa vielä investointipäätöksiä. Googlen sopimuksen on Fortumin mukaan tarkoitus tuoda jatkamiseen tarvittavaa tulovirran varmuutta. Sitä vastoin uusi ydinvoima Loviisassa on vasta selvityskumppanuus, ei rakentamispäätös.

Google arvioi rakennusvaiheen tukevan yli 37 000 työpaikkaa Suomessa. Luku on yhtiön ennuste koko toimitusketjulle ja paikallisille kerrannaisvaikutuksille – ei Googlen omia palkkauksia. Seuraavat ratkaisevat päätökset tehdään Fortumin hallituksessa niiden satojen miljoonien eurojen osalta, joita ei ole vielä hyväksytty.

EU-pankki sijoittaa jopa 40 miljoonaa euroa ydinlämpöön Suomessa

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 16.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva Steady Energyn LDR-50:stä, reaktorista, joka on suunniteltu rakennettavaksi maan alle ja toimittamaan lämpöä kaukolämpöverkkoihin.

EU:n oma pankki, Euroopan investointipankki (EIP), sijoittaa jopa 40 miljoonaa euroa suomalaiseen Steady Energy -yhtiöön. Rahalla edistetään pientä modulaarista reaktoria (SMR), joka ei tuota lainkaan sähköä, vaan ainoastaan kuumaa vettä kaukolämpöverkkoihin – kyseessä on pankin historian ensimmäinen sijoitus SMR-teknologiaan.

Ilmoitus tehtiin 15. syyskuuta, ja summa on osa laajempaa rahoituspakettia, jossa on mukana institutionaalisia, strategisia ja yksityisiä sijoittajia. EIP:n lehdistötiedotteen mukaan varat käytetään tutkimukseen ja kehitykseen, testaukseen sekä lisensointiin Suomessa vuosina 2026–2028 – työhön, joka edeltää ensimmäistä kaupallista laitosta. Yhtään reaktoria ei ole vielä toiminnassa.

Rahoitus on etuoikeutettu vakuudeton laina, joka voidaan vaihtaa osakkeiksi, jos yhtiö listautuu pörssiin. Pankki kuvailee sitä pitkäaikaiseksi kärsivälliseksi pääomaksi – käytännössä asemana, joka antaa EIP:lle mahdollisuuden tulla osakkeenomistajaksi, jos hanke onnistuu. Toimintaa tukee EU:n InvestEU-ohjelma.

Lämpöä sähkön sijaan

Steady Energyn LDR-50-reaktorikonseptin teho on 50 MW, ja se käyttää vettä sekä hidastimena että jäähdytysaineena, mikä on sama perusteknologia kuin nykyisissä kevytvesireaktoreissa. Ero on paineessa ja lopputuotteessa: matalamman paineen muotoilu tuottaa ensisijaisena tuotteenaan lämpöä, joka voidaan syöttää suoraan kaukolämpöjärjestelmiin – putkistoihin, jotka jakelevat kuumaa vettä koteihin, toimistoihin ja muihin rakennuksiin.

Mainos:

Koska lämpöä ei tarvitse ensin muuntaa sähköksi, huomattavasti suurempi osa reaktorin lämpötehosta voidaan hyödyntää EIP:n mukaan. Laitos on myös tarkoitus rakentaa maan alle, minkä pankki sanoo parantavan turvallisuutta ja suojausta.

Yhtiön toimitusjohtaja viittaa siihen, missä suurin osa energian kysynnästä todellisuudessa on.

— Yli 40 prosenttia lopullisesta energian kysynnästä on lämpöä. Suurin osa kuluttamastamme lämmöstä tulee fossiilisista polttoaineista., sanoo Tommi Nyman.

Hän sanoo yhtiön ratkaisun mahdollistavan "riippuvuutemme vähentämisen tuontipolttoaineista entisestään".

VTT:n spin-offista suunniteltuun listautumiseen

Steady Energy eriytettiin Suomen valtion tutkimuslaitos VTT:stä vuonna 2023. Helsinkiin rakennetaan parhaillaan ei-ydinkäyttöistä pilottilaitosta, jossa keskeisiä turvajärjestelmiä testataan ennen lisensointiprosessia.

EIP:n mukaan 3North Partners ja Steady Energy ovat ilmoittaneet suunnitellusta fuusiosta, jonka myötä yhdistynyt yhtiö listautuisi Nasdaq First North -markkinapaikalle Suomessa.

World Nuclear News raportoi, että yhtiö on allekirjoittanut sopimuksia 15 reaktorista Suomessa ja tavoittelee ensimmäisen rakentamisen aloittamista vuonna 2029. Vuonna 2025 Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) totesi alustavassa konseptiarviossaan, että ratkaisut voitaisiin suunnitella täyttämään turvallisuusvaatimukset. Arvio ei ollut varsinainen lupa.