Mainos:

Poliisijärjestöjen liitto: Poliisin pitää saada poistaa omat rikoksensa haalarikamerasta

Julkaistu 11.5.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Poliisihallitus asetti lokakuussa 2016 työryhmän, joka selvitti miten ja millä ehdoin poliisien haalariin voisi kiinnittää kameran. Kamerat ovat olleen koekäytössä Helsingin poliisilaitoksella.

Suomen Poliisijärjestöjen liitto vaatii, että poliisit saisivat oikeuden poistaa haalarikameran nauhoilta itse tekemänsä rikkeet.

Liitto vaati jo aiemmin, että haalarikameroiden koekäyttöä lykätään, jotta ”oikeusturvakysymykset ja itsekriminointisuojaan liittyvät seikat” saadaan ratkaistua. Kokeilua kuitenkin jatkettiin.

Poliisihallituksen huhtikuun lopussa valmistuneen raportin mukaan kameroiden hyödyt ovat kiistattomat, jos niitä käytetään oikein.

Mainos:

Raportissa otetaan esille Cambridgen yliopiston tutkimus, jossa selvisi, että tapahtumien tallentaminen vaikuttaa niin poliisien kuin kansalaistenkin käytökseen. Poliisin toiminnasta tehdyt valitukset vähenivät 93 prosentilla.

Raportin ilmestymisen jälkeen Suomen Poliisijärjestöjen liiton järjestöpäällikkö Mika Nygård kertoi Turun Sanomissa olevansa huolissaan itsekriminointisuojasta.

Suomen Kuvalehdelle Nygård perusteli sitä, miksi poliisilla tulisi olla oikeus poistaa omia rikkeitään tallenteilta. ”Kukaan ei ole velvollinen todistamaan itseään vastaan. Itsekriminointisuoja koskee kaikkia ihmisiä, myös poliiseja,” Nygård linjaa.

Kysyttäessä sitä, oikeuttaako itsekriminointisuoja kuitenkaan tuhoamaan todisteita, Nygård vastaa:

”Rikoksesta epäilty ei voi syyllistyä todisteiden hävittämiseen. Eihän ketään ole ikinä tuomittu oman rikoksensa todisteiden hävittämisestä. Siinä mennään sen itsekriminointisuojan piiriin. Eihän rikollinenkaan ole velvollinen toimittamaan todistusmate­riaalia poliisille. Itsekriminointisuoja koskee kaikkia ihmisiä. Ei sitä voi poissulkea poliisilta.”

Suomen Kuvalehti kysyi Nygårdilta, eikö kameran ole tarkoitus tukea rikosten selvittämistä, ja miksi tämä ei koske poliisin tekemiä rikoksia.

”Totta kai on tarkoitus tukea. Kyse on siitä, että on hyvin tarkkaan säädelty, missä kameralla saa kuvata. Yksityisellä alueella ei saa, se on sala­katselua. Jos poliisi unohtaa kameran hetkeksi päälle mennessään esimerkiksi taloyhtiön rappuun, olisi kohtuutonta, ettei hän saisi poistaa pätkää. Kenenkään yksityisyys ei siitä kärsi, kenenkään oikeuksia ei loukata”, Nygård kommentoi.

Kameroiden on tarkoitus parantaa oikeusturvaa. Kysyttäessä, miten rikkeiden poistaminen tallenteilta parantaa kansalaisten oikeusturvaa, Nygård vastasi: ”Partiokaveri on se oikeusturva. Jos kansalainen väittää, että jotain rikollista on tapahtunut, niin partiokaveria kuullaan todistajana tutkinnassa. Kyllähän hän joutuu todistamaan sillä velvollisuudella, mikä todistajalla on.”

”Varmaan periaatteessa poliisi voi poistaa isompiakin rikkeitä nauhalta. Mutta poliisilla on moraali ja etiikka. Ja miksi poliisi ylipäätään kuvaisi omia rikollisia tekojaan? Poliisi tekee päätöksen ­siitä, mitä kuvaa ja mitä ei kuvaa. On aika luonnollista, että hän päättää myös sen, mikä mate­riaali menee eteenpäin”, Nygård kertoo.

Poliisihallituksen raportissa todetaan: ”Kameroiden käytön tarkoituksena ei ole valvoa virkamiesten omaa toimintaa. Siihen ei ole perusteltua tarvetta, eikä lainmukaisia edellytyksiäkään. Sen sijaan kameroiden käytöllä voidaan yleisesti olettaa olevan myönteinen vaikutus yksittäisten poliisimiesten toimintaan ja käyttäytymiseen.”

Sisäministeriön poliisiosaston johtaja Kauko Aaltomaa kommentoi Suomen Kuvalehdelle, ettei ymmärrä, miten itsekriminointisuoja ylipäätään liittyy asiaan: ”En ymmärrä, miten voisi olla mahdollista, että poliisi kerää materiaalia ja sitten poistaa siitä itseään koskevaa materiaalia.”

Lähde: SK

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

”Poliisilla on moraali ja etiikka” -uskoo ken haluaa-

Spasiipa
Spasiipa
9 years ago

Kamerat ovat valtion omaisuutta sisältöineen ja todistusaineistoa. Itsekriminalisointisuoja ei tarkoita oikeutta tuhota valtion hallussa olevaa todistusaineistoa. Jos tarkottaisi,tulisi sama sallia koko kansalle yhdenvertaisuusperiaatteen perusteella.

Risto Jääskeläinen
9 years ago

Kyllähän tuosta herää kysymys, että aikooko poliisi tehdä rikoksen? Jos ei aio, aineiston hävittämisoikeuskin on aiheeton. Jos muu ei auta, voitaisiin lainsäädäntöä korjata tältä osin, niin ettei itsekriminointisuoja koskisi viranomaisen valvontakameraa.
Eikö tuo sama vaatimus muuten koskiskikin valvontakameroita ja vartioita? Jos vartija menisi potkimaan huvikseen asiakasta, hänellä olisi oikeus myös poistaa valvontakameran tallenne, koska itsekriminointisuoja.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu tänään 08:14 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.

Googlen datakeskushanke Suomessa tutkinnassa ympäristövahinkojen vuoksi

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Avohakkuualuetta Laukaalla Hietasyrjänkankaalla, jossa näkyy yksittäisiä säästöpuita, hakkuujätettä ja metsää horisontissa sinisen taivaan alla.
Avohakkuualuetta Laukaassa huhtikuussa 2025. Tämä arkistokuva ei esitä Googlen rakennustyömaata Muhoksella, missä poliisi tutkii epäiltyä ympäristövahinkoa koskien ojitusta ja vesienhallintaa.

Googlen suunnittelema datakeskus Muhoksella on jo herättänyt kritiikkiä laajojen metsänhakkuiden vuoksi. Poliisi tutkii nyt epäiltyä ympäristövahinkoa rakennustyömaalla keskittyen ojitukseen ja vesien hallintaan.

Hankkeen takana oleva yritys on Tuike Finland, Googlen tytäryhtiö. Lokakuun alussa uutisoitiin, että yhtiö oli raivannut metsää ennen rakentamista ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut. Tuike kutsui työtä tuolloin "täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi" metsälakiin viitaten.

Esitutkinta alkoi tällä viikolla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pyynnöstä, poliisi kertoi torstaina. Viisi hanketta koskevaa tutkintapyyntöä käsitellään yhdessä, ja poliisi viittaa "epävarmuustekijöihin ja puutteisiin" ojituksessa ja vesien hallinnassa. Esitutkinnan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, ja siinä selvitetään, onko asiassa tapahtunut rikosta.

Tuike jätti ilmoituksen ojitustyöstä 18. syyskuuta. Tuolloin yhtiö kuvaili noin yhdeksää kilometriä uusia ojia, joista suurin osa oli jo kaivettu. Ilmoitus olisi pitänyt jättää vähintään 60 päivää ennen töiden aloittamista, ELY-keskus kirjoittaa.

Mainos:

Maaperä voi tehdä vedestä hapanta

Rakennustyömaa sijaitsee alueella, jolla on mustaliusketta, rikkiyhdisteitä sisältävää kivilajia. Kun maata kaivetaan ja se altistuu ilmalle, se voi tuottaa happoa, jolloin valumavesi muuttuu happamammaksi ja kuljettaa mukanaan metalleja. Yhtiön omat mittaukset osoittavat jo merkkejä happamoitumisesta.

ELY-keskus pitää kalkitusta ja kalkkisuodatin-altaita riittämättöminä ja sanoo, että ojat edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Yhtiön on toimitettava yksityiskohtainen vesienhallintasuunnitelma 5. marraskuuta mennessä tai se kohtaa toimintamääräyksen sakon uhalla. Työt Muhoksella on keskeytetty lokakuusta lähtien viranomaisen pyynnöstä.

Googlen sävy on muuttunut. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi Ylen haastattelussa ja viittasi yhtiön tulkintaan metsälaista.

— Näyttää siltä, ettemme ole toimineet lainmukaisesti, ja tulemme korjaamaan tämän, hän sanoi.