Poika pesi rahaa ja isä osti ökytalon, häkki heilahti ”lottoajille”

Julkaistu 6.11.2017 – Kirjoittaja Toimitus

44-vuotias Kashaf Ali Khan ja pojan isä 81-vuotias Malik Abdullah Farooq, tuomittiin Birminghamin oikeudessa rahanpesusta.

Kaksikolla on pitkä historia rahanpesussa. Ensimmäiset tuomiot Khanille tippui vuonna 2010, jollain oikeus määräsi sakkoja 175 000 puntaa. Sakot maksettiin 12 kuukauden aikana käteisellä pois, vaikkei pojalla ollut minkäänlaisia tuloja.

Vuonna 2014 isä ja poika pidätettiin mustanpörssin velkakirjojen ostosta. Tutkimukset jatkuivat pitkään ja nyt poika sai 22 kuukauden tuomion rahanpesusta. Osa tuomiosta tuli isän ostamasta 412 000 punnan talosta. Isän tiedot rekisteröitiin kirjoihin ja kansiin, mutta tuomiota ei tullut.

Pojalle ja isällä oli selitys valmiina, he olivat voittaneet Pakistanilaisessa lotossa rahaa.

Kuitenkin viranomaistutkimukset osoittivat, että heidän olisi pitänyt voittaa yli 40 viikkoa putkeen, jotta olisivat voittaneet kyseisen summan.

Tarkemmat tutkimukset osoittivat, että parivaljakko osti Pakistanissa mustan pörssin lottokuponkeja.

Pakistanissa lottovoittaja joutuu odottamaan voittoaan useita viikkoja ja moni päätyy rahapulassa myymään voittonsa alihintaan mustaan pörssiin. Täältä rahanpesijät ostavat rikoksilla saaduilla rahoilla alihintaan lippuja ja vaihtavat niitä sitten voittosummaan.

Lähde: desiblitz.com

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Kiina tiukentaa Yhdysvaltoihin suuntautuvien lennonvarmistukseen liittyvien tuotteiden vientivalvontaa

Julkaistu tänään 17:46 – Kirjoittaja Toimitus

PEKING (Xinhua) -- Kiina on päättänyt tiukentaa Yhdysvaltoihin suuntautuvaa lennokkeihin liittyvien kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa, kauppaministeriö ilmoitti keskiviikkona.

Toimenpide tehtiin kansallisen turvallisuuden ja etujen turvaamiseksi sekä kansainvälisten velvoitteiden, mukaan lukien leviämisen estämisen, täyttämiseksi, ministeriö totesi.

Lennokkien, niiden keskeisten komponenttien ja niihin liittyvän teknologian vientiin, joka sisältyy maan kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaluetteloon, sovelletaan tiukkaa tapauskohtaista tarkastelua, kun ne on suunnattu Yhdysvaltoihin. Tällainen vienti ei ole oikeutettu vientilupien helpottamistoimenpiteisiin.

Ilmoitus astuu voimaan 5. elokuuta.

Norjalainen tekoälykeskus solmi 4,1 miljardin euron sopimuksen

Julkaistu tänään 14:30 – Kirjoittaja Toimitus

Norjan Tydalissa sijaitseva datakeskus on allekirjoittanut 16 vuoden sopimuksen tekoälykapasiteetista, jonka arvon kerrotaan olevan noin 4,7 miljardia dollaria (4,1 miljardia euroa). Laitos tarjoaa laskentatehoa toistaiseksi nimeämättömälle yhdysvaltalaiselle tekoälylaboratoriolle.

Sopimus allekirjoitettiin Nasdaq-listatun Bitdeerin omistaman Tydal Data Centerin ja Volta Infrastructuren tytäryhtiön Volta Tydalin välillä.

Bitdeerin lehdistötiedotteen mukaan sopimus edustaa 4,7 miljardin dollarin (4,1 miljardin euron) sopimustuloja 16 vuoden aikana. Datakeskus sijaitsee Trøndelagissa, Keski-Norjassa.

Norjalainen talouslehti E24 uutisoi, että sopimusta voidaan jatkaa vielä kahdeksalla vuodella, minkä yhtiö sanoo nostavan sen kokonaisarvoa merkittävästi.

Sopimuksen mukainen kapasiteetti on 121 megawattia IT-laitteille, ja kokonaisasennettu teho on noin 133 megawattia.

Volta kertoo varustavansa laitoksen Nvidian näytönohjaimilla ja vuokraavansa laskentakapasiteettia suurelle yhdysvaltalaiselle tekoälylaboratoriolle, jonka nimeä ei ole julkistettu.

Laajennus kahdessa vaiheessa

Tydal Data Centeriä käytettiin aiemmin kryptovaluutan louhintaan, mutta nyt se muutetaan tekoälytoimintoja varten.

Ensimmäisen vaiheen on määrä valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä ja toisen vaiheen vuoden 2027 ensimmäisellä neljänneksellä, E24 kertoo.

Yhtiön mukaan laitoksella on tällä hetkellä noin 50 vakituista työntekijää, ja se odottaa luvun nousevan noin sataan, kun laajennus on valmis.

Tydal korostaa verkkosivuillaan paikallista vesivoimaa, luonnollista jäähdytystä ja useita kuituyhteyksiä toimintansa etuina.

Laskentatehosta tulee strategista infrastruktuuria

Sopimus on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka kilpailu tekoälykapasiteetista on siirtymässä kielimalleista ja ohjelmistoista sähköön, näytönohjaimiin ja datakeskuksiin.

Norjalaiselle kunnalle investointi tuo sekä työpaikkoja että investointeja, mutta myös pitkäaikaisen tarpeen verkkokapasiteetille ja muulle infrastruktuurille.

Loppuasiakasta ei ole paljastettu. Jää siksi nähtäväksi, kuinka suuri paikallinen taloudellinen vaikutus on ja kuinka nopeasti suunnitellut rakennusvaiheet saadaan päätökseen.

Sopimuksen koko kuitenkin asettaa Tydalin tekoälyteollisuuden nyt tarvitsemien fyysisten infrastruktuurien suurempien pohjoismaisten investointien joukkoon.

Raportit: Yhdysvaltain armeijan ATACMS- ja PrSM-varastot hupenevat

Julkaistu tänään 12:53 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain armeijan raportoidaan kuluttaneen suurimman osan ATACMS- ja PrSM-ohjuksistaan Iranin vastaisen sodan aikana. Inventaariotietoihin perehtyneiden lähteiden mukaan varastot ovat pahasti koetuksella, mikä rajoittaa armeijan toimintavapautta uusissa kriiseissä.

Reutersin mukaan Yhdysvaltain armeija on kuluttanut suurimman osan maailmanlaajuisesta maasta laukaistavien ATACMS- ja PrSM-tarkkuusohjusten varastostaan.

Kaksi inventaariotietoihin perehtynyttä henkilöä kertoo uutistoimistolle, että lähes kaikki kyseisen tyyppiset ohjukset on käytetty viisi kuukautta kestäneen sodan aikana.

ATACMS on armeijan pitkän kantaman ohjus, jota laukaistaan muun muassa HIMARS-laveteilta. PrSM on sen pidemmän kantaman seuraaja. Aseet mahdollistavat iskut etäältä ja vähentävät tarvetta lähettää miehitettyjä taistelukoneita ilmatorjunnalla suojattuja kohteita vastaan.

Jäljellä olevien ohjusten määriä ei ole julkistettu, mutta Reuters kuvailee myös, kuinka Yhdysvaltain keskusoikeuden esikunta, CENTCOM, on täydentänyt varastojaan ohjuksilla muista Yhdysvaltain varastoista eri puolilta maailmaa.

Täydennykset osoittavat, että tiedot eivät kata koko Yhdysvaltain pitkän kantaman asearsenaalia, mutta armeijan ATACMS- ja PrSM-varastot ovat joutuneet kovaan paineeseen.

M142 HIMARS laukaisee raketin Nordic Strike -harjoituksessa.
M142 HIMARS laukaisee raketin Nordic Strike -harjoituksessa. Kuva: US Army

Useat ohjusvarastot paineen alla

Myös muiden ohjusvarastojen raportoidaan hupenevan.

Reuters raportoi, että hieman alle puolet Yhdysvaltain Tomahawk-ohjusvarastosta on käytetty sodan alkamisen jälkeen, mutta toteaa, ettei lukua ole voitu vahvistaa riippumattomasti.

Strategisten ja kansainvälisten tutkimusten keskus CSIS arvioi kuitenkin, että Yhdysvalloilla on yhä tarpeeksi ohjuksia taisteluiden jatkamiseen Lähi-idässä.

Pienentyneet varastot voivat silti rajoittaa Yhdysvaltain liikkumavaraa suuremmassa konfliktissa, esimerkiksi Tyynenmeren alueella.

Pentagon kuitenkin kiistää kuvan ehtyneestä arsenaalista. Puolustusministeriön edustaja Sean Parnell sanoo Yhdysvalloilla olevan suorituskykyä presidentin operaatioihin ja laaja arsenaali, joka on tarkoitettu suojelemaan maan etuja.

Kuolleeksi luullun koralliriutan havaittiin kuhisevan elämää

Julkaistu tänään 09:15 – Kirjoittaja Toimitus

Yli puolen vuosisadan ajan Beninin edustalla Länsi-Afrikassa sijaitsevaa koralliesiintymää pidettiin kuolleena. Nyt vedenalaiset kamerat ovat paljastaneet jotain aivan muuta.

1960-luvulla tutkijat kartoittivat merenpohjaa Beninin ja Togon edustalla etsiessään lupaavia kalastusalueita. Tutkimusten aikana he tallensivat korallivallin 52–56 metrin syvyydessä, mutta olettivat sen olevan kuollut.

Kysymys korallivallin tilasta jäi vaille vastausta yli 60 vuodeksi. Kun kansainvälinen tutkimusryhmä käynnisti uuden projektin vuonna 2025, sen tavoitteena oli selvittää, esiintyykö Beninin mannerjalustalla eläviä mesofoottisia koralliyhteisöjä, ja luoda ensisijainen kuva elinympäristöstä.

Uutta tutkimusta johti Coffi Gérard Franck Zinzindohoué Beninin kalastus- ja valtameritutkimuslaitoksesta (IRHOB) Cotonousta. Ryhmään kuului myös tutkijoita saksalaisesta Alfred Wegener -instituutista, GEOMAR Helmholtz-keskuksesta, Porton yliopistosta ja National Geographic Societystä.

Kenttätutkimus ei ollut helppo. Se oli sekoitus pitkiä päiviä merellä, teknisiä ongelmia ja suurta epävarmuutta. Sitten näimme kaikuluotaimessa rakenteita, jotka vaikuttivat riutan tunnusmerkeiltä, mikä antoi meille toivoa siitä, että olimme lähellä, Zinzindohoué kertoo.

Tutkimusryhmä palasi alueelle sivukeilakaikuluotaimen ja vedenalaisten kameroiden kanssa. Tulokset, jotka julkaistiin Frontiers in Marine Science -lehdessä, osoittavat eläviä koralliyhteisöjä kallioisella merenpohjalla noin 54 metrin syvyydessä.

Tutkijat kartoittivat rajoitetun osan alueesta vuoden 2025 aikana. Kaikuluotainmittaukset kattoivat noin seitsemän kilometriä idästä länteen ja osoittivat kaksi vyöhykettä, joissa oli kovempia pohjarakenteita. Valituista kohdista otetut kamerakuvat dokumentoivat elinympäristön koralleja ja kaloja.

Seuraavaksi tutkimme rakenteita vedenalaisella dronella ja Deep Sea Camera -järjestelmällä. Se oli meille suuri hetki, sillä yhtäkkiä saatoimme todella nähdä merenpohjan. Muistan yhä nuo ensimmäiset kuvat. Se oli sekoitus innostusta ja epäuskoa, sillä kaiken tämän ajan, jonka olimme tätä riuttaa miettineet, edessämme oli vihdoin jotain todellista, sanoo Zinzindohoué.

Monia kysymyksiä on yhä avoinna

Elinympäristö ei ole tyypillinen, yhtenäinen koralliriutta. Sen sijaan tutkijat kuvailevat sitä mesofoottiseksi korallipuutarhaksi: laikuttaisiksi yhteisöiksi, jotka koostuvat pääasiassa pehmytkoralleista vähävaloisessa merenpohjassa.

Kuvissa näkyy koralleja ja kahdeksan kalalajia, mutta fyysisiä näytteitä ei ole vielä kerätty. Siksi ei ole mahdollista vahvistaa, olivatko korallit elossa jo 1960-luvulla vai onko elinympäristö toipunut sen jälkeen.

Löytö on ensimmäinen visuaalinen vahvistus elävästä mesofoottisesta koralliyhteisöstä Guineanlahden mannerjalustalla. Tutkijat haluavat nyt selvittää, jatkuuko vanha korallivalli pidemmälle rannikkoa pitkin ja odottavatko muut unohdetut elinympäristöt löytämistään.

Minulle jännittävin osa on riutan historian ymmärtäminen ja se, mitä se voi kertoa meille tämän alueen valtameren muuttumisesta ajan myötä. Tuntuu siltä, että olemme vasta alkaneet lukea arkistoa, joka on ollut siellä hyvin pitkään, sanoo Zinzindohoué.