Skotlantia ennen skotteja ja kelttejä asuttaneiden piktien itäisen kuningaskunnan pääkaupunkinakin mainittu linnoitus jäi 1800-luvulla Burgheadin pikkukaupungin alle. Nyt arkeologit ovat uudelleen aloittaneet 1000:n vuoden takaisen linnoituksen tutkimisen.
Piktit käyttivät nykyisen skottilaisen pikkukaupungin paikkaa 500-800 jKr. linnoitettuna tukikohtana. Vaikka paikallinen muistitieto linnoituksesta oli säilynyt, paikalle rakennettiin kaupunki 1800-luvulla. Sitä rakennettaessa ei juurikaan kirjattu muistiin maasta löydettyjä asioita, mutta tietojen mukaan kaupungin katuja rakennettaessa löytyi 30 kuvitettua kiveä. Näistä vain kuusi on säilynyt, tunnetuin on "Burgheadin härkä".
Piktien läsnäolo Britteinsaarilla ajoitetaan viimeistään rautakaudella alkaneeksi. Kelttiläiset, kuten myöhemmät britit, skotit ja iirtiläiset saapuivat Manner-Euroopasta vasta 700-luvulla eKr.. Sitä ennen Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa asui muita. Näistä asukkaista vain pikteistä on tarkempaa tietoa.
Roomalaiset lähteet mainitsevat useita britti-heimoja ja toisia heimoja, jotka roomalaisten mukaan eivät olleet brittejä: Pictit ja atticotit. Jälkimmäisistä ei tiedetä juuri mitään.
Roomalaiset huomasivat piktien samankaltaisuuden Iberiassa tapaamiinsa kansoihin, ja mm. Ranskan länsirannikon, Akvitanian, akvitaaneihin. Näiden oletetaan puhuneen baskia muistuttavaa kieltä, mutta piktien kielestä ollaan huonommin perille. Ainoita asioita, mitä siitä voidaan sanoa, on ettei se ollut kelttiläinen eikä ilmeisesti indoeurooppalainenkaan.
Piktin kielestä on säilynyt muutama nimi, paikan nimi, lyhyitä kirjoituksen pätkiä ja saarilla puhutussa keltinkielessä (gael, kymri, korni, manx, -Ranskassa yhä käytössä oleva bretoni on myös saarikelttiä.) olevat jotkut piirteet, joita ei ole mantereella puhutussa keltissä, ja jotka on siis voitu omaksua vasta kelttien ylitettyä Kanaalin.
Piktit omaksuivat jossakin vaiheessa "Irlantilaisen kirkon" opettaman kristinuskon. Kun kristinusko hävisi mm. Englannista barbaaristen anglosaksien tunkeuduttua maahan, Irlanti säilytti brittiläisroomalaisen kulttuurinsa, ja kristinuskonkin vaikka yhteydet katkesivat kirkon keskuksiin. Piktit siis ottivat tämän irlantilaistuneen uskonnon vastaan.
Piktien asuttama nykyinen Skotlanti jakautui seitsemään kuningaskuntaan, joista Fidach on saattanut käyttää Burgheadin paikalla ollutta linnoitusta tukikohtanaan.
Linnoitettujen tukikohtien merkitys varhaiskeskiaikaisen Euroopan periferioissa, kuten Suomessa ja Skotlannissa, on ollut enemmän roomalaisten Galliassa tapaamien mäkilinnojen kaltainen, kuin populaarihistoriassa ja saduissa vilisevien aatelislinnojen: Näissä tukikohdissa ei yleensä asuttu, vaan sodan tai ryöstöretken uhatessa niihin sijoitettiin siviilit (=naiset, lapset, etc.) asekuntoisten miesten voidessa keskittyä vihollisen torjumiseen. Burgheadista löydetyn linnoitteen formaatti sopii tähän kaavaan.
Esiroomalaisessa Galliassa, varhaiskeskiajan Skotlannissa, Skandinaviassa, Baltiasssa ja Suomessa linnoitukset näyttivät juuri tuolta, millaiseksi tutkijat ovat Burgheadissa olleen pikti-linnan rekonstruoineet.
Burgheadin linnan pohjapiirroksessa kiinnittyy huomio kaksiosaiseen pihaan: Alempi ja suurempi piha on voinut sopia karjan ja hevosten säilyttämiseen, kun väki linnaa ylläpitävistä kylistä on joutunut pakenemaan vihollista linnaan. Varsinaisen linnan etuvarustukset luovat klassisia #tappokujia: Vihollinen joutuu niihin päästyään ylhäältä ja molemmilta puolilta tulevan nuolien yms. ikävien esineiden sateeseen. Burgheadissa tappokujia on ollut peräti kolme peräkkäistä. Esihistoriallinen linnoitustaito ei ole ollut alkeellista lainkaan.
1800-luvulla tehty Burgheadin uuden sataman rakentaminen tuhosi pahasti jo silloin yli 1000 vuotta vanhaa linnoitusta, jota pidetään Britannian suurimpana rautakauden linnoituksena. Yllä piirros vuodelta 1793, alla nykyinen Burghead.
Pikteistä enemmän Nykysuomen vanhemmassa julkaisussa:
Foxnews: Dark Ages fort built by mysterious 'painted people' found in Scotland.
http://www.nykysuomi.com/index.php/2016/09/17/euroopasta-on-kadonnut-kokonaisia-kansoja-piktit-roomalaisten-voittajat/
