35-vuotias Teemu Torssonen on ilmoittautunut Perussuomalaisten puheenjohtakisaan mukaan.

Teemu Torssonen kertoo itsestänsä: Opiskelen tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa kauppatieteitä pääaineenani johtaminen. Käytännössä yritysjohtamista olen voinut toteuttaa toimessani Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n hallituksessa. Aiemmin olen opiskellut filosofiaa yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Minulla on myös sähköasentajan koulutus ja olen työskennellyt kaapeliasentajana. Minulla on myös harrastusmielessä toiminimiyritys, jonka toimintaan liittyvät sähköiset markkinapaikat.

Yhteiskunnallisista asiosta olen ollut kiinnostunut 15 vuoden ajan. Vuonna 2015 kirjoitin kirjan Miksi minusta tuli kansallismielinen. Yhteiskunnalis-filosofisessa kirjassa kuvaan lukijoille sitä ajatuksellista ja mielipiteellistä tietä miksi olen tullut kansallismieliseksi. Kirjani on saanut positiivisen vastaanoton.

Minulle tärkeitä poliittisia teemoja ovat EU-politiikka ja maahanmuuttopolitiikka. On todella hyvä että Suomessa on viritteillä Fixit, eli kansanäänestys Suomen EU-jäsenyydestä. Mielestäni Suomen tulisi erota Euroopan unionista ja palauttaa näin oma suvereniteettinsa. Maahanmuuttopolitiikkaa tulee järkevöittää niin että ihmisoikeudet ja Suomen oikeudet kansalliseen olemiseen ja sisäiseen turvallisuuteen liittyen toteutuvat.

Perussuomalaiset äänestävät  puheenjohtajasta puoluekokouksessa 2017.

Teemu Torssonen vastaa:

Perussuomalaisten kannatus gallupeissa on pohjamudissa, mikä on mennyt vikaan?

Hallitustoiminnassa on mennyt pieleen se, että perussuomalaiset eivät ole toimittaneet äänestäjille sitä mitä perussuomalaisilta on tilattu. Ennen vaaleja perussuomalaiset puheenjohtajan johdolla ilmaisivat että Kreikan kolmatta tukipakettia ei kannateta. Tämä on selkeä linjaus, joka sitten rikottiin.

Perussuomalaiset ovat kansallismielinen puolue ja EU:n vuoksi Suomen itsemääräämisoikeus on heikentynyt. Kansallismielisen puolueen tulisi vaalia ja vaatia politiikallaan Suomen itsemääräämisoikeutta. Tämäkin olisi voinut paremmin toteutua hallitustyöskentelyn aikana.

Maahanmuttopolitiikaan liittyen olisi pitänyt pitää enemmän ääntä epäkohdista, kuten esimerkiksi siitä kuinka vastaanottokeskukset ja tuvapaikanhakijoiden vastaanottaminen järjestetään. Perussuomalaisten olisi pitänyt kova äänisemmin vaatia sitä, että Suomen sisäinen turvallisuus ja suomalaisten turvallisuus ei vaarannu. Turvallisuus kuitenkin heikkeni, kuten esimerkiksi Kajaanin suomalaismiehen ryöstö ja tappo sekä useat seksuaalirikokset osoittavat. Tätä ei kansa perussuomalaisilta tilannut. Jyrkemmin olisi myös pitänyt pitää ääntä Ruotsin vastaisen rajan kautta tulevan maahantulon ottamisessa haltuun, eli rajavalvonnan olisi pitänyt olla tarpeeksi tehokasta.

Ymmärrän toki että perussuomalaiset eivät kaikkea voi itse hallituksessa tehdä, mutta olennaista on tehtiinkö kaikki mitä voitiin? Mielestäni ei, vaan hallituspositio vaikutti negatiivisesti toimintaan. Hallitustaipaleella ja tietysti jo ennen sitä olisi pitänyt vahvistaa yhtenäisyyttä, näin oltaisiin oltu vahvempia ottamaan vastaan hallitusajan haasteet ja näin linja olisi ollut todnennäköisesti parempi.

Keskustelun ja viestinnän tasolla meni myös pieleen. Jos omat tekee virheitä niin ei pidä lähteä heitä potkimaan, vaan miettiä yhdessä miten laitetaan asia kuntoon. Toinen on että liian helposti ollaan lähdetty puolustuskannalle asioissa missä ei ole sellaiseen tarvetta, esim. yliampuva rasismi-keskustelu.

Osa kannatuksen laskusta on myös ”normaalia” hallitusyhteistyöhön liittyvää laskua, liittyen esimerkiksi leikkauspolitiikkaan ja kilpailukykysopimukseen.

Ketä toivoisit mukaan puheenjohtaja kisaan?
Puheenjohtajakisaan toivon mukaan kansallismielisiä henkilöitä, jotka pystyvät johtamaan puoluetta niin että perusuomalainen peruspolitiikka toteutuu.

Mikä olisi oikea kiintiömäärä pakolaisille vuosittain ja miten maailman hädässäolevia voisi parhaiten auttaa?

Kiintiöpakolaisten vastaanottamisella on paljon merkitystä ihmisyksilöiden ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta, vaikka laajemmin ongelmia kiintiöpakolaisten vastaanottaminen ei useinkaan ratkaise.

Sopivaan kiintiöpakolaisten määrään vaikuttaa kuinka paljon vastaanottaminen ja kotiuttaminen (huom. ei kotouttaminen vaan kotiuttaminen) vie Suomen resursseja ja vaarantuuko sisäinen turvallisuus tällaisesta maahanmuutosta. Kiintiöpakolaisten määrää on näin ollen hankala määrittää yleisistä lähtökohdista lähtien. Mikäli akuutti tilanne vaatii, niin kiintiötä voi tilapäisesti nostaa unohtamatta kuitenkaan kansallista etua esim. turvallisuuden mielessä. Tärkeää on myös muistaa, että kiintiöpakolaisuus ei tarkoita automaattista kotouttamista ja kansalaisuuden saamista. Pakolaispolitiikan lähtökohtana on ihmisten auttaminen ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä myös että ihmiset palaavat lähtömaahansa kun konflikti tai muu lähtöön vaikuttanut syy on poistunut. Konfliktin tms. pitkittyessä on aika alkaa miettimään yhteiskuntaan integraatiota, mikäli siihen maahantulija osoittaa kelpoisuutensa ja halukkuutensa.

Mielestäni parhaiten maailman hädänalaisia voi auttaa suuntaamalla apu ihmisten kohdemaahan tai lähialueille. Laajemmin ajateltuna ennaltaehkäisevä työ on olennaista. Valtioita tulisi tukea ja kehittymistä edesauttaa niin, että nämä valtiot kykenevät tarjoamaan elämän perusedellytykset ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Realiteetit ovat kuitenkin mitä ovat, mutta tästäkään huolimatta Suomen ja suomalaisuuden tuhoutumisen ei pidä olla auttamisen hinta.

Pitäisikö Suomen antaa taloudellista kehitysapua?
Suomen ei tulisi antaa rahallista kehitysapua. Kuten edellä mainitsin ennaltaehkäisevästä työstä, niin vastaava idea toimii myös kehitysavun kanssa. Ihmisoikeuksia, koulutusta, demokratiaa, väestönkasvun hillintää, sivistystä ja edistävää kehitysapua tulisi toteuttaa tieto-, taito- ja hyötytavaroiden kautta ja avulla. Perusfilosofiana on ettei anneta rahaa, vaan annetaan esim. koulun rakentamiseen tiedot ja taidot, rakennusaineet sekä oppimisen välineet. Myös korottomat mikrolainat yrittämiseen liittyen ovat hyvä kehitysavun muoto. Se on aktivoiva, ei passivoiva muoto.

Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?

Suomen ei tule liittyä Natoon. Tähän voisi vastata pidemmästikin, mutta järkevintä on säilyttää oma uskottava maanpuolustus ja kartoittaa puolustusyhteistyön mahdollisuuksia Ruotsin kanssa. Tosin uskottava puolustus vaatii vahvat puolustusvoimat. Puolustuvoimien vahvuutta lisää jos puolustusvoimien sotilaat ja Suomen kansalaiset kokevat että valtio edustaa heitä. Maanpuolustushenkinen ihminen ei välttämättä koe monikulttuurista Suomea ja Euroopan unionin liittovaltio-Suomea omakseen ja näin hän ei myöskään koe Suomen puolustusvoimia valtion yhtenä osana omakseen.

Mitä mieltä olet rasismikeskustelusta?
Rasismi-keskustelu on karannut käsistä. Rasismi-käsitteen sisällön vaihtelevaisuus vaikeuttaa ja sotkee keskustelua. Rasismi-käsitettä käytetään keskusteluissa myös lyömäaseena vaientamaan vastakkainen mielipide. Rasismi-keskustelu on myös vallankäyttöä ja tämä tulisi tiedostaa. Näistä ongelmista johtuen rasismi-käsitettä ei tulisi oikeastaan edes käyttää.

Tunnistatko/kohtaatko vihapuhetta somekeskusteluissa?
Myöskään vihapuheenkin määritelmä ei ole aina selvä. Olen kohdannut vihapuhetta somekeskusteluissa eri osapuolten esittämänä.

onko mielestäsi " väkivaltaisia ääriryhmiä" Suomessa?
Kyllä Suomessa on väkivaltaisia ääriryhmiä eri asian tiimoilta. Kuitenkin ryhmät ovat hyvin pieniä ja jos edes varsinaisia ryhmiä.

Mitä muuttaisit Puheenjohtajana Perussuomalaisissa?
Mikäli minulla olisi mahdollisuus niin perussuomalaisten puheenjohtajana muuttaisin perussuomalaisten poliittista linjaa niin, että se vastaa mitä kansalle on luvattu. Voimistaisin myös kansallismielisyyden vaikutusta perussuomalaisessa politiikassa.

Kehittäisin myös johtamista esimerkiksi terävöittämälllä sitä mitä perussuomalaiset ovat ja minne olemme menossa. Muuttaisin strategiaa selvemmäksi ja hyvää johtamista toteuttamalla viestisin muun johdon kanssa strategian kattavasti läpi organisaation, kuten myös viestisin sen minne perussuomalaiset ovat menossa. Muuttaisin myös johtamiskulttuuria osallistavaksi ja yhtenäisyyttä lisääväksi.

Muuttaisin perussuomalaisia vahvemmaksi ja tehokkaammaksi kokonaisuudeksi. Jo pelkästään selvempi tieto siitä mitä perussuomalaiset ovat ja minne olemme menossa loisi yhtenäistävän elementin. Kehittäisin myös sisäistä ja ulkoista viestintää.

Näiden lisäksi puheenjohtajana pyrkisin selvittämään ja tunnistamaan syvällisemmin mistä ongelmat ovat johtuneet sekä korjaamaan ne.
Teemu Torssonen kotisivut