https://nykysuomi.com/panttivanki-hilversumissa-3fm-radioasemalla-vapautettu-veitsimies-vangittu/
Hilversumissa Hollannissa 3FM-radioasemalla ollut panttivankitilanne on selvitetty: Veitsellä aseistautunut mies on poliisin hallussa.
https://nykysuomi.com/entisen-ministerin-studio-teljetkaa-brittilaiset-jotka-sanovat-ei-sodalle/
Äänet, jotka kiistävät Venäjän uhan, saattavat vaatia telkeämistä telkien taakse. Näin totesi Paul Richards, Fabian Societyn rahastonhoitaja ja Labour-puolueen entinen erityisavustaja, Jacob Rees-moggin paneelissa GB News -kanavalla. Samana iltana juontaja itse vaati, että brittien on palautettava velvollisuudentunto ja ”stiff upper lip” -asenne.
Segmentti esitettiin 21. syyskuuta 2026 Rees-Moggin ohjelmassa State of the Nation. Punaisessa solmiossa esiintynyt Richards puhui siitä, mitä hänen mukaansa vaadittaisiin, jos Britannia joutuisi sotaan Venäjän kanssa. Kyse ei ollut vakoojista tai sabotoijista, vaan ihmisistä, jotka tekevät erilaisen arvion uhasta.
— Meidän olisi lukittava joitakin ihmisiä telkien taakse. Joitakin ”Venäjä-mielisiä” ääniä. Niitä, jotka sanovat, ettei uhkaa ole olemassa. Meidän olisi ryhdyttävä näihin toimenpiteisiin, sanoo Paul Richards.
Samassa argumentoinnissa hän puhui niistä, jotka eivät halua lähteä sotaan, ja siitä, että myös asevelvollisuutta tarvittaisiin. Andy Burnham on toiminut Britannian pääministerinä tämän vuoden heinäkuun 20. päivästä lähtien. Richardsin vetämä raja ei siis kulje rikoksen kohdalla, vaan mielipiteessä uhasta ja haluttomuudessa palvella.
Richards ei ole mikään satunnainen vieras keskustelussa. Labourin alainen ajatushautomo Fabian Society toteaa itse, että hän on seuran rahastonhoitaja, entinen kansallinen puheenjohtaja, erityisavustaja ja useiden seuran pamflettien kirjoittaja. Juuri tämä ääni Rees-Moggin studiossa luettelee, ketkä tulisi teljetä vankilaan.
Seura perustettiin vuonna 1884, ja se otti tunnuksekseen suden lampaan vaatteissa. Ajatuksena oli sijoittaa omia ihmisiä hallitukseen, yliopistoihin, mediaan ja virkamieskuntaan, kunnes instituutiot itse toteuttaisivat sen, mitä fabiaanit halusivat. Se oli mukana perustamassa London School of Economicsia ja Labour-puoluetta.
Avaa julkaisu X:ssä
Juontaja ei tyytynyt vain moderoimaan keskustelua. Syyskuun 21. päivänä Jacob Rees-Mogg julkaisi noin kahdeksan minuutin videon otsikolla ”Meidän on palautettava velvollisuudentunto ja Stiff Upper Lip”. Velvollisuus ja tuo stoinen itsehillintä on siis palautettava maassa, jossa yksi hänen omista panelisteistaan haluaa samaan aikaan lukita eri mieltä olevat vankilaan.
Avaa julkaisu X:ssä
Rees-Mogg ei ole mikään tavallinen TV-kasvo. Hän istui alahuoneessa vuosina 2010–2024 ja toimi muun muassa alahuoneen johtajana sekä Brexit-asioista vastaavana ministerinä. Hän kuuluu poliittiseen luokkaan, joka on sukupolvien ajan lähettänyt muita rintamalle.
Seuraavana päivänä, 22. syyskuuta, hän kirjoitti erillisessä postauksessa: ”Englantilaiset ovat sekarotuinen kansa (mongrel people), eivät arjalainen herrarotu.” Postaus kohtasi ankaraa kritiikkiä.
Sama mies, joka haluaa elvyttää velvollisuudentunnon, leimasi englantilaiset seuraavana päivänä sekarotuiseksi kansaksi. Heidän odotetaan seisovan kansakunnan puolella, vaikka hän itse kutsuu heitä sekarotuisiksi.
Kukaan paneelissa ei ole The Nordic Timesin läpikäymässä materiaalissa selittänyt, mihin raja vedettäisiin. Kuka päättää, kuka on ”Venäjä-mielinen” ääni? Riittääkö uhka-arvion kyseenalaistaminen TV-keskustelussa, työpaikalla tai verkkopostauksessa?
Selvää on, että ehdotukset kulkevat yhteen suuntaan. Tavallisten brittien odotetaan pukevan univormun ylleen, purevan hammasta tai pysyvän hiljaa. Vaatimusten esittäjät tekevät niin TV-sohvalta, solmio kaulassa ja lähetysajan turvin, eikä kukaan heistä vaarannu tulevansa kutsutuksi ensimmäisenä.”
https://nykysuomi.com/liettua-otti-askeleen-kohti-ydinaseiden-sallimista/
Liettuan parlamentti on ottanut ensimmäisen kolmesta askeleesta poistaakseen maan perustuslaillisen kiellon koskien ydinaseita ja ulkomaisia sotilastukikohtia. Kielto on edelleen voimassa, ja ehdotus on hyväksyttävä vielä kahdesti.
Tiistaina 99 kansanedustajaa äänesti ehdotuksen puolesta keskustelun jälkeen, 13 äänesti vastaan ja viisi pidättyi äänestämästä Seimasin mukaan. Perustuslain muutos vaatii vähintään 94 ääntä parlamentin 141 jäseneltä jokaisessa hyväksymisäänestyksessä.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juozas Olekas sanoi äänestyksen jälkeen, että ensimmäinen varsinainen hyväksymisäänestys on määrä pitää 6. lokakuuta ja toinen voitaisiin järjestää 12. tammikuuta. Hän kuvaili tammikuun päivämäärää toiveeksi, ei lukkoon lyödyksi päätökseksi uutistoimisto ELTA:n mukaan.
Liettuan perustuslain 137 artiklassa todetaan, ettei Liettuan alueelle saa sijoittaa joukkotuhoaseita eikä ulkomaisia sotilastukikohtia. Ehdotus poistaisi tämän säännöksen. Muutos ei itsessään toisi ydinaseita maahan, vaan se poistaisi perustuslaillisen esteen.
Presidentti Gitanas Nausėda on tukenut tätä linjaa kesästä lähtien. Heinäkuun alussa hän kertoi Reutersille, että geopoliittinen tilanne on heikentynyt ja että perustuslaki kirjoitettiin erilaisissa olosuhteissa. Samalla hän totesi, ettei Liettualla ole välittömiä suunnitelmia ydinaseiden varastoimiseksi ja että maa pysyy ydinsulkusopimuksen osapuolena.
Vastustajia salissa oli vähän. Karolis Neimantas Nemuno aušra -puolueesta sanoi, että NATOn ydinasesuoja on riittävä ja huomautti, että lähimmät ydinaseet ovat jo Saksassa.
Venäjä on varoittanut seurauksista, jos kielto todella kumotaan. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi syyskuussa Meduzan mukaan, että Liettua joutuisi Venäjän ydinaseiden kohteeksi, jos maa sijoittaisi ydinarsenaalin alueelleen.
NATOn ydinasepelotteen jakaminen tarkoittaa jo nykyisellään sitä, että Yhdysvaltain ydinaseita sijaitsee Belgiassa, Saksassa, Italiassa, Alankomaissa ja Turkissa. Liettua rajautuu Venäjän Kaliningradin eksklaaviin. Maahan on suunniteltu myös saksalaisen prikaatin pysyvää sijoittamista vuodesta 2027 alkaen, vaikka perustuslaki kieltää edelleen ulkomaiset sotilastukikohdat, Reutersin mukaan.
Suomi ilmoitti maaliskuussa haluavansa kumota vastaavan kiellon. Tiistain äänestys ei muuta tilannetta paikan päällä välittömästi. Se osoittaa, kuinka pitkälle Seimasin enemmistö on jo valmis menemään.
https://nykysuomi.com/trump-uhkaa-irania-tuholla-ykn-puhujakorokkeelta/
Tiistaina Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esitti Iranille uhkavaatimuksen YK:n puhujakorokkeelta New Yorkissa: sopimus, joka sallii maan jälleenrakennuksen, tai se, että hän "tuhoaa islamilaisen tasavallan". Samalla hän ennusti, että ratkaisu syntyy vasta Yhdysvaltain marraskuun välivaalien jälkeen. Hänen oma selityksensä päivän yhteydenpidosta Teheraniin ehti myös muuttua ennen illan päättymistä.
Trump käytti 37-minuuttisen puheensa yleiskokouksessa puolustaakseen sotaa Irania vastaan, jonka Yhdysvallat ja Israel aloittivat helmikuussa. Presidentin mukaan sota on estänyt Teherania hankkimasta ydinaseita. Hän kehotti myös muita maita liittymään Yhdysvaltojen rintamaan Iranin eristämiseksi taloudellisesti.
Puheen keskiössä oli valinta, jonka Trump kuvaili olevan hänen omissa käsissään: pitäisikö Yhdysvaltojen hyökätä Iraniin uudelleen vai pyrkiä rauhansopimukseen.
— Minulla on suuri päätös tehtävänä, Trump sanoi yleiskokouksen edessä.
Tämän jälkeen hän kysyi, pitäisikö Iranin kanssa tehdä sopimus, joka antaisi maan "rakentaa itsensä uudelleen ja luoda paljon suuremman maan kuin se on koskaan ollut". Vaihtoehtona oli, että hän "tuhoaa islamilaisen tasavallan, ja tekee sen nopeasti", jotta Iran ei enää koskaan saisi tilaisuutta "tappaa ja tuhota ihmisiä ja maita".
Sitten hän tiukensi sävyään entisestään. "Ajanko heidät helvettiin ilman mahdollisuutta selviytyä ja ilman toivoa tulevasta suuruudesta tai sukupolvista?" Trump sanoi.
Samalla hengenvedolla hän antoi uhkaukselle eräänlaisen aikataulun. "Mutta uskon, että teemme sopimuksen heti vaalien jälkeen, koska heille ei ole loogista olla tekemättä sitä", hän sanoi. Yhdysvaltain välivaalit pidetään 3. marraskuuta.
Puheen jälkeen Trump kertoi toimittajille, että Amerikan edustajat olivat pitäneet kolmituntisen, erittäin hyvän tapaamisen Iranin valtuuskunnan kanssa tiistaina. Hän kuvaili tapaamista erittäin tuottavaksi.
Myöhemmin presidentti kuitenkin vaikutti perääntyvän tästä selityksestä. Hän täsmensi, että erityisedustajat Steve Witkoff ja Jared Kushner olivat tavanneet välittäjiä, eivät suoraan Iranin edustajia.
— Stevellä ja Jaredilla oli tänään erittäin tuottava tapaaminen Iranin välittäjien, vain välittäjien, kanssa, Trump sanoi.
Teheranista tuli kaksi lisälausuntoa, ja ne osoittivat eri suuntiin. Iranin valtiontelevisio raportoi ulkoministeri Abbas Araghchin tavanneen Witkoffin. Iranin tiedottaja Esmail Baghaei sanoi puolestaan, että neuvottelut oli käyty qatarilaisen välittäjän kautta.
Näin ollen tiistaina ei ollut mahdollista varmistaa, olivatko osapuolet istuneet samassa huoneessa lainkaan. Tämä tapahtui samana päivänä, kun Trump YK:n puhujakorokkeelta kuvaili tuhoa yhtenä kahdesta mahdollisesta lopputuloksesta.
Trump esitti Iranin vastaisen sodan todisteena siitä, että hänen linjansa toimii. Yhdysvallat ja Israel aloittivat hyökkäyksen helmikuussa, ja presidentin mukaan juuri kyseinen kampanja tarkoittaa, ettei Teheranilla ole tänään ydinaseita.
Kehotus yleiskokoukselle ei siksi kuulostanut vetoomukselta tulitauon puolesta, vaan vaatimukselta, että muut valtiot asettuvat Yhdysvaltojen tueksi Iranin taloudellisessa eristämisessä. Marraskuun 3. päivän välivaaleihin asti paineen on hänen mukaansa pysyttävä yllä.
Samalla viesti sisälsi selvän ristiriidan. Sama maa, jonka Trump haluaa muun maailman kuristavan taloudellisesti, voisi hänen puheessaan antaman lupauksen mukaan tulla "paljon suuremmaksi maaksi kuin se on koskaan ollut" – jos Teheran suostuu sopimukseen Amerikan ehdoilla.
Hänen hahmottelemansa valinta ei siis ollut sodan ja rauhan välillä laajassa merkityksessä, vaan Washingtonin ehdoilla tapahtuvan jälleenrakennuksen ja sen välillä, mitä hän itse kuvaili islamilaisen tasavallan tuhoamiseksi, ja sen tekemiseksi nopeasti.
Trump otti esille myös Ukrainan sodan ja lupasi nopeita tuloksia.
— Työskentelemme erittäin tiiviisti Venäjän ja Ukrainan johtajien kanssa, ja aiomme saada sen tehdyksi. Se tapahtuu uskoakseni nopeammin kuin ihmiset ymmärtävätkään, hän sanoi.
Amerikan omalla lähialueella sävy oli yhtä kova kuin Irania kohtaan. "Tarvittaessa käytämme vertaansa vailla olevaa sotilaallista voimaamme turvataksemme Yhdysvaltain elintärkeät kansalliset edut", Trump sanoi läntisestä pallonpuoliskosta. Hän osoitti myös Yhdysvaltojen toimet Venezuelassa todisteena siitä, ettei Washington enää aio sallia maahan kohdistuvien uhkien "saavan jalansijaa missään päin läntistä pallonpuoliskoa".
Yhdysvallat on myös allekirjoittanut Tanskan ja Grönlannin kanssa sopimuksen, joka vahvistaa Yhdysvaltain sotilaallista läsnäoloa.
Uhkavaatimukselle Irania vastaan on näin ollen annettu suuntaa-antava päivämäärä: 3. marraskuuta jälkeen. Siihen asti Trump haluaa muun maailman auttavan Iranin talouden eristämisessä, kun taas hänen lähettiläänsä jatkavat neuvotteluja Teheranin tai Teheranin välittäjien kanssa, riippuen siitä, mikä versio pitää paikkansa.
https://nykysuomi.com/sopimus-ilman-paattymispaivaa-usa-saa-laskeutua-mihin-tahansa-gronlannissa/
Yhdysvallat, Tanska ja Grönlanti allekirjoittivat tiistaina New Yorkissa puolustussopimuksen, jolla ei ole päättymispäivää. Yhdysvaltain sotilaskoneet saavat laskeutua mihin tahansa saarella, ja Kööpenhamina sekä Nuuk sitoutuvat varmistamaan, että tuleva itsenäinen Grönlanti pysyy Natossa ja ottaa kantaakseen Tanskan oikeudet ja velvollisuudet sopimuksen mukaisesti.
Sopimus on solmittu Yhdysvaltoja edustavan hallituksen ja Tanskan kuningaskunnan hallituksen välillä ”yhdessä” Grönlannin hallituksen kanssa. Se muuttaa ja täydentää 27. huhtikuuta 1951 solmittua puolustussopimusta, joka on säännellyt Yhdysvaltojen sotilaallista läsnäoloa Grönlannissa yli seitsemän vuosikymmenen ajan. Valkoisen talon julkaisema englanninkielinen teksti on määräävä, mikäli kieliversiot ovat ristiriidassa keskenään.
Johdanto-osassa todetaan jo tarkoitus: vahvistaa puolustusjärjestelyjä ja ”vahvistaa niiden pysyvää luonnetta”. Siinä tunnustetaan myös osapuolten yhteinen etu sallia Yhdysvaltain armeijalle pääsy Grönlannin alueelle siinä määrin kuin on tarpeen Nato-alueen, Grönlannin ja Amerikan mantereen puolustamiseksi, mukaan lukien Golden Dome -puolustusjärjestelmän perustamisen kautta.
Tammikuussa The Nordic Times uutisoi Donald Trumpin haluavan pysyvän hallinnan Grönlannista. Hallinta ei ole sopimuksen käyttämä sana. Artikla XI on kuitenkin otsikoitu ”Sopimuksen pysyvä luonne”, ja siinä määrätään, että sopimuksella ei ole päättymispäivää ja sitä voidaan muuttaa vain, jos kaikki osapuolet ovat siitä yksimielisiä.
Yhdysvallat voi modernisoida ja laajentaa Pituffik Space Basea, entistä Thulen tukikohtaa, ja voi perustaa ylimääräisen puolustusalueen Narsarsuaqiin etelässä ja Mestersvigiin itärannikolla. Jo tammikuussa liikkui tietoja kahdesta paikasta uusille amerikkalaistukikohdille saarella. Lisää voidaan lisätä: mikä tahansa osapuoli voi ehdottaa uutta puolustusaluetta, jonka vuonna 1991 perustettu pysyvä komitea ottaa käsittelyyn.
Artiklan VI mukaan Yhdysvaltain valtion alukset, lentokoneet, yksiköt ja ajoneuvot saavat liikkua vapaasti puolusalueiden välillä maalla, merellä ja ilmassa. Amerikkalaiset lentokoneet saavat lentää ja laskeutua mille tahansa Grönlannin alueelle, mukaan lukien aluemerelle, ja Yhdysvaltain valtion alukset saavat liikkua pinnan alla aluemerellä ”ilman rajoituksia” lukuun ottamatta niitä, joista osapuolet sopivat.
Artiklan IX mukaan mikään Naton ulkopuolinen valtio ei saa perustaa omia sotilaslaitoksia Grönlantiin tai ylläpitää siellä kestävää sotilaallista läsnäoloa, elleivät osapuolet toisin sovi.
Artikla X koskee taloutta. Valtiot tai sijoittajat maista, jotka eivät ole Naton jäseniä, Nato-kumppaneita eivätkä EU-maita, eivät saa pitää hallussaan määräysvaltaa, merkittävää vaikutusvaltaa tai pääsyä ei-julkisiin tietoihin ”erityisen herkillä aloilla tai toiminnoissa” Grönlannissa. Käsite kattaa muun muassa, mutta ei rajoittuen, kriittisen infrastruktuurin ja luonnonvarojen hyödyntämisen. Poikkeukset edellyttävät osapuolten sopivan siitä, että toiminta ei aiheuta uhkaa. Grönlannin on sovellettava sääntöä investointien seurantalakiensa kautta yhteistyössä Tanskan viranomaisten kanssa, joiden puolestaan on kuultava Yhdysvaltain viranomaisia.
Sopimuksen johdanto-osassa vahvistetaan Tanskan kuningaskunnan suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus ja tunnustetaan, että grönlantilaiset muodostavat kansan, jolla on kansainvälisen oikeuden mukainen itsemääräämisoikeus. Siinä todetaan myös, että itsenäistymismenettelystä säädetään vuoden 2009 Grönlannin itsehallintolaissa.
Artikla XI asettaa tälle oikeudelle ehtoja. Jos Grönlanti valitsee itsenäisyyden, Tanskan ja Grönlannin hallitusten on ”yhdessä varmistettava”, että uusi valtio suostuu pysymään Natossa, tarvittaessa jäsenyyttä hakemalla, ja että se itsenäistymispäivästä lähtien ottaa kantaakseen kaikki Tanskan oikeudet ja velvollisuudet sopimuksen ja aiempien puolustusjärjestelyjen mukaisesti. Grönlannin valtiota, jota ei ole vielä olemassa, luvataan siis jo etukäteen Natolle ja Yhdysvaltojen tukikohtaoikeuksille.
Keskiviikkona kommentaattori Arnaud Bertrand julkaisi X-alustalla ketjun, jossa hän kuvailee sopimusta huomattavasti ankarammin sanakääntein kuin sen allekirjoittaneet hallitukset. Hänen tulkintansa on analyysi, ei tekstin virallinen tulkinta.
Avaa julkaisu X:ssä
Bertrandin mukaan sopimuksessa ei ole kyse tukikohdista vuoden 1951 merkityksessä, vaan siitä, että Yhdysvallat saa ”laillisen hallinnan Grönlannin koko tulevaisuudesta”. Hän pitää itsenäisyyslauseketta räjähdysherkimpänä ja päättelee, että Grönlanti ei voi käytännössä koskaan tulla suvereeniksi, koska Yhdysvallat saisi hänen tulkintansa mukaan laillisen perusteen pysäyttää itsenäistyminen, joka ei täytä ehtoja. Investointikiellosta hän kirjoittaa, että Grönlannin taloudellinen suvereniteetti on mennyttä ja Yhdysvallat saa veto-oikeuden siihen, kuka investoi.
Sopimus ei anna Yhdysvalloille mitään nimenomaista veto-oikeutta itsenäisyyteen; velvoite on asetettu Kööpenhaminalle ja Nuukille. Investointien osalta tekstissä sanotaan, että ”osapuolten” on sovittava poikkeuksista, mutta koska Yhdysvallat on yksi osapuolista, poikkeusta ei voida tehdä ilman amerikkalaisten suostumusta.
Bertrand näkee sopimuksen kahden vuoden painostuksen päätepisteenä. Hänen mukaansa Tanska on allekirjoittanut Grönlannin tulevaisuuden pois ”välttääkseen jotain pahempaa”. Ketju päättyy toteamukseen, että sopimus ”saattaa olla” suurin aluevaltaus sitten toisen maailmansodan ilman invaasiota, ja että Grönlanti ei ole oikeastaan osapuoli muutoin kuin Tanskan jatkeena.
Kuvan toinen puoli on sopimuksen omassa tekstissä ja hallituksilla. Valkoisen talon julkaisema versio määrittelee Grönlannin hallituksen yhdeksi kolmesta osapuolesta, vahvistaa Tanskan suvereniteetin ja grönlantilaisten itsemääräämisoikeuden ja viittaa olemassa olevaan polkuun kohti itsenäisyyttä.
Pääministerin kanslian ennen allekirjoittamista julkaisemassa lehdistötiedotteessa Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kutsui sitä sopimukseksi, joka vahvistaa turvallisuutta Arktiksella ja Pohjois-Atlantilla ja joka samalla tunnustaa ”valtakunnan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden sekä Grönlannin kansan itsemääräämisoikeuden”. Tammikuussa hän sanoi Tanskan puolustavan Grönlantia jopa Yhdysvaltoja vastaan. Nyt hänen hallituksensa seisoo sopimuksen takana, joka antaa Yhdysvaltain sotilaskoneille laskeutumisoikeuden koko saarella.
Grönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsen antoi samassa lehdistötiedotteessa kuvan, joka on suorassa ristiriidassa Bertrandin kuvauksen kanssa Grönlannista pelkkänä jatkeena. Sopimus ”tunnustaa Grönlannin edut ja paikkamme kansainvälisessä yhteistyössä”, hän sanoi ja piti rohkaisevana sitä, että saaren turvallisuutta vahvistetaan.
Sopimus ei ole vielä voimassa. Se tulee voimaan päivänä, jona Yhdysvalloille ilmoitetaan diplomaattisella nootilla, että Tanska yhdessä Grönlannin kanssa on saattanut päätökseen tarvittavat parlamentaariset menettelyt. Kun nootti on lähetetty, mitään päättymispäivää ei ole odotettavissa, ja jokainen muutos vaatii Washingtonin allekirjoituksen.
