Paavo Väyrynen: Rikosilmoitus kadonneista kannattajakorteista – ehdokkuus vielä mahdollinen?

Julkaistu 27.12.2023 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 5 minuuttia

Paavo Väyrynen kertoo asiasta facebookissa ja julkaisee rikosilmoituksen sisällön.

Paavo Väyrynen:
KESKEISET SELVITETTÄVÄT ASIAT:
1.1. Kuka tai mikä taho vaihtoi Suomen linja ry:n tilaaman vastauslähetyspalvelun lähetyksien vastaanoton osoitetietoja? Meille osoitettu kannattajakortteja sisältänyt posti on näiden uusien osoitetietojen perusteella ohjautunut Viroon ja luovutettu siellä vastaanottajalle.
liitteenä pikalähetyksen seurantatiedot Suomen ja Viron Postin järjestelmistä.
1.2. Kuka tai mikä taho on kyseisessä osoitteessa vastaanottajana Virossa?
1.3. Onko vastauslähetysosoitteeseemme lähetettyjä kirjeitä osoitettu myös muualle ja kuinka paljon?

2. Onko Postin henkilöstön joukossa joku tai joitakuita, jotka ovat ohjanneet vastauslähetyksiä vääriin osoitteisiin?

3. Onko Postin vastauslähetysten järjestelmä hakkeroitu? Jos näin on tapahtunut, on selvitettävä, kuka tai ketkä tämän hybridioperaation toteuttivat.
4. Tietysti muutkin mahdolliset vaihtoehdot korttien katoamiseen on selvitettävä.

Kysymys on vakavasta asiasta, laittomasta vaikuttamisesta Suomen valtiollisen elämän tärkeimpään vaaliin.

Nämä epäilyt Poliisin tulee nopeasti selvittää. TAUSTATIETOA

Käytimme postin vastauslähetyspalvelua presidenttiehdokkaan kannattajakorttien keräämiseen vuoden 2024 vaaleja varten, vaikka kokemukset kuusi vuotta sitten eivät olleet kaikilta osin olleet rohkaisevia.
Tuolloin saatiin tietää, että jokin määrä lähetyksistä oli tahallaan hävitetty.
Kiusantekoakin esiintyi. Tyhjiä tai hävyttömyyksiä sisältäneitä kuoria oli lähetetty satamäärin.

Kielteisistä kokemuksista huolimatta vastauslähetyksillä oli tuolloin ratkaiseva merkitys tarvittavan korttimäärän keräämisessä.

Vaikka epäilimme vastauslähetysjärjestelmän käyttöä, meidän oli siihen pakko jälleen turvautua. Aitona kansanliikkeenä meillä ei ollut puoluetta eikä uskonnollisia järjestöjä keräyksen suorittamiseen.
Netissä tehtyä omakätistä allekirjoitusta ei kannatuskortteihin hyväksytty.

Valitsijayhdistyksen puolesta vastauslähetyssopimuksen Postin kanssa teki Suomen linja ry, joka toimii ehdokkaamme Paavo Väyrysen tukiyhdistyksenä.

Aluksi vastauslähetykset toimitettiin Suomen linja ry:lle Keminmaan osoitteeseen.
Joulukuun 4. päivänä saimme Postin kanssa sovituksi, että saatoimme noutaa vastauslähetyksemme arkipäivisin Helsingin Postikeskuksesta. Tämä antoi meille lisäaikaa korttien keräämiseen.

Postilta saimme sähköpostitse lupauksen, että sen verkkoon Helsingissä jätettyjen vastauslähetysten pitäisi pääsääntöisesti olla haettavissa seuraavana aamuna.

Myöhemmin saimme puhelimitse tiedon, että tuon aikataulun pitäisi toimia koko maan osalta.
Sen jälkeen, kun vastauslähetykset ryhdyttiin luovuttamaan meille Helsingissä, lähetettiin Pohjanrantaan normaalina postina saapuneet kortit meille määräajoin.

Niiden perille saamisessa oli ongelmia.

Meillä on vahva epäily, että tuntuva määrä kannattajakortteja katosi Postin kuljetuksissa.
Tälläkin kertaa osa korteista ilmeisesti hävisi samaan tapaan kuin kuusi vuotta sitten.

Tällä ei kuitenkaan ollut käytännön merkitystä.

Sen sijaan suuria määriä kortteja näyttää kadonneen juuri niinä päivinä, joilla oli ratkaiseva merkitys ehdokkuuden toteutumiseen.

On ilmeistä, että kannattajakortteja katosi jo 12. joulukuuta, jolloin ensimmäinen määräaika korttien luovuttamiseen umpeutui.

Joulukuun 12. päivänä saapuneiden korttien määrä oli yllättävän pieni.

Viikonlopun aikana kannattajakortteja oli jaettu Helsingin seudulle paikallislehtien ilmoituksissa, ja korttikeräystä oli mainostettu kautta maan.

Pohjanrannasta vastauslähetyksenä 11.12. postitetut kortit tulivat perille vasta 16. joulukuuta, vaikka meille oli luvattu, että ne olisivat perillä seuraavana päivänä.
Joulukuun 12. päivänä kävi ilmi, että keräysaikaa onkin 20.12. saakka.

Tuohon mennessä kerätyt kortit luovutettiin tarkastettaviksi, ja keräys jatkui.

Perjantaina 15.12. toimitimme vaalipiirilautakunnan tarkistettaviksi yli 2000 korttia. Ne oli postitettu tiistaina ja keskiviikkona.

Torstaina 14.12. oli ollut Postin työntekijöiden lakko, jolloin postilaatikoita ei ollut tyhjennetty.

Maanantaiaamuna saimme näin ollen haltuumme ne kortit, jotka oli postitettu sekä torstaina että perjantaina. Niitä oli runsaat 2500 kappaletta.

Korttien määrä oli lopputulosta ajatellen lupaava. Nämä ja aikaisemmin samalla viikolla kertyneet kortit saatiin kokoon ilman ilmoituskampanjaa.

Tiistaiaamuna odotimme kortteja, jotka oli postitettu viikonlopun aikana ja maanantaina. Odotuksemme olivat korkealla.

Perjantaina ja lauantaina oli lähes kaikissa maakuntalehdissä julkaistu lehti-ilmoituksia, joilla keräystä oli pyritty vauhdittamaan.

Ilmoitukset oli julkaistu myös molemmissa iltapäivälehdissä. Ilta-Sanomien ilmoitus julkaistiin lehden viikonloppunumerossa, Iltalehden perjantaina.

Odotimme, että kortteja tulisi sekä tiistaina että keskiviikkona tuhatmäärin.

Tiistaina kortteja tuli kuitenkin vain viitisen sataa. Oletimme, että postinkulku oli jouluruuhkan vuoksi viivästynyt.

Odotimme, että keskiviikkona kortteja saadaan valtava määrä. Tämän varmistamiseksi tiistaina oli Helsingin Sanomissa julkaistu vielä näyttävä ilmoitus.

Keskiviikkona kortteja kuitenkin saapui jopa vähemmän kuin tiistaina.
Pohjanrantaan saapuneet ja sieltä edelleen lähetetyt kortitkaan eivät tulleet ajoissa perille.

Pohjanrantaan tulleet kortit oli postitettu pikapakettina vastauslähetysosoitteeseen maanantaina 18. ja tiistaina 19. joulukuuta.

Postin kuljetettavaksi tuli näin vastauslähetyksenä pikapaketit, jotka olivat kirjallisessa seurannassa. Muiden vastauspostilähetysten kulkua ei voitu mitenkään valvoa.

Tiistaina 19.12. odotimme erityisesti Pohjanrannasta maanantaina postitettuja kortteja. Ne eivät tulleet perille.

Myöhemmin kävi ilmi, että ne eivät olleet tulleet lainkaan Postikeskuksen vastauslähetyspalveluun, vaan ne oli palautettu Pohjanrantaan 21.12.

Tiistaina postitettu pikapaketti puolestaan joutui jostakin syytä Viroon, mistä se palautettiin Pohjanrantaan 22.12.

Keminmaalta Oulun kautta Viroon päätyneen paketin kohtalo on synnyttänyt epäilyn, että muitakin vastauslähetyksiä on saattanut joutua muualle kuin Postikeskukseen. Niiden osalta ei ole ollut mitään seurantaa.

Kaiken tapahtuneen perusteella on syntynyt epäily, että niitä vastauslähetyksiä, joiden oli määrä olla perillä Postikeskuksessa 19. ja 20. joulukuuta, oli ohjattu jonnekin muualle – ehkä ulkomaille. On todennäköistä, että näin oli tehty myös niille vastauslähetyksille, joiden piti olla perillä 12. joulukuuta.

On vahvat perusteet epäillä, että kortit ohjattiin rikollisella menettelyllä jonnekin muualle kuin Helsingin Postikeskuksen vastauslähetyspalveluun.

Tähän on kaksi mahdollisuutta.

Postin henkilöstön joukossa on saattanut olla joku tai joitakuita, jotka ovat ohjanneet vastauslähetyksiä vääriin osoitteisiin.

Toinen mahdollisuus on, että Postin vastauslähetysten järjestelmä oli hakkeroitu. Jos näin on tapahtunut, olisi selvitettävä, kuka tai ketkä olivat tämän hybridioperaation takana.
Tietysti muutkin mahdolliset vaihtoehdot korttien katoamiseen on selvitettävä.

Kysymys on vakavasta asiasta, laittomasta vaikuttamisesta Suomen valtiollisen elämän tärkeimpään vaaliin.

Nämä epäilyt Poliisin tulee nopeasti selvittää.
Jos käy ilmi, että valitsijayhdistyksemme ehdokkaan Paavo Väyrysen pääsy ehdokaslistalle estettiin rikollisin keinoin, Helsingin vaalipiirilautakunnan tulisi ottaa hänen ehdokkuutensa uuteen käsittelyyn.

Tähän on vielä mahdollisuus sen vuoksi, että varsinainen vaalitoiminta alkaa vasta vuodenvaihteen jälkeen.

Paavo Väyrysen valitsijayhdistyksen puolesta
Eero Paavola
Vaaliasiamies
Seppo Hauta-aho
Paavo Väyrysen kampanja-avustaja

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.