Paavo Väyrynen: Rikosilmoitus kadonneista kannattajakorteista – ehdokkuus vielä mahdollinen?

Julkaistu 27.12.2023 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 5 minuuttia

Paavo Väyrynen kertoo asiasta facebookissa ja julkaisee rikosilmoituksen sisällön.

Paavo Väyrynen:
KESKEISET SELVITETTÄVÄT ASIAT:
1.1. Kuka tai mikä taho vaihtoi Suomen linja ry:n tilaaman vastauslähetyspalvelun lähetyksien vastaanoton osoitetietoja? Meille osoitettu kannattajakortteja sisältänyt posti on näiden uusien osoitetietojen perusteella ohjautunut Viroon ja luovutettu siellä vastaanottajalle.
liitteenä pikalähetyksen seurantatiedot Suomen ja Viron Postin järjestelmistä.
1.2. Kuka tai mikä taho on kyseisessä osoitteessa vastaanottajana Virossa?
1.3. Onko vastauslähetysosoitteeseemme lähetettyjä kirjeitä osoitettu myös muualle ja kuinka paljon?

2. Onko Postin henkilöstön joukossa joku tai joitakuita, jotka ovat ohjanneet vastauslähetyksiä vääriin osoitteisiin?

3. Onko Postin vastauslähetysten järjestelmä hakkeroitu? Jos näin on tapahtunut, on selvitettävä, kuka tai ketkä tämän hybridioperaation toteuttivat.
4. Tietysti muutkin mahdolliset vaihtoehdot korttien katoamiseen on selvitettävä.

Kysymys on vakavasta asiasta, laittomasta vaikuttamisesta Suomen valtiollisen elämän tärkeimpään vaaliin.

Nämä epäilyt Poliisin tulee nopeasti selvittää. TAUSTATIETOA

Käytimme postin vastauslähetyspalvelua presidenttiehdokkaan kannattajakorttien keräämiseen vuoden 2024 vaaleja varten, vaikka kokemukset kuusi vuotta sitten eivät olleet kaikilta osin olleet rohkaisevia.
Tuolloin saatiin tietää, että jokin määrä lähetyksistä oli tahallaan hävitetty.
Kiusantekoakin esiintyi. Tyhjiä tai hävyttömyyksiä sisältäneitä kuoria oli lähetetty satamäärin.

Kielteisistä kokemuksista huolimatta vastauslähetyksillä oli tuolloin ratkaiseva merkitys tarvittavan korttimäärän keräämisessä.

Vaikka epäilimme vastauslähetysjärjestelmän käyttöä, meidän oli siihen pakko jälleen turvautua. Aitona kansanliikkeenä meillä ei ollut puoluetta eikä uskonnollisia järjestöjä keräyksen suorittamiseen.
Netissä tehtyä omakätistä allekirjoitusta ei kannatuskortteihin hyväksytty.

Valitsijayhdistyksen puolesta vastauslähetyssopimuksen Postin kanssa teki Suomen linja ry, joka toimii ehdokkaamme Paavo Väyrysen tukiyhdistyksenä.

Aluksi vastauslähetykset toimitettiin Suomen linja ry:lle Keminmaan osoitteeseen.
Joulukuun 4. päivänä saimme Postin kanssa sovituksi, että saatoimme noutaa vastauslähetyksemme arkipäivisin Helsingin Postikeskuksesta. Tämä antoi meille lisäaikaa korttien keräämiseen.

Postilta saimme sähköpostitse lupauksen, että sen verkkoon Helsingissä jätettyjen vastauslähetysten pitäisi pääsääntöisesti olla haettavissa seuraavana aamuna.

Myöhemmin saimme puhelimitse tiedon, että tuon aikataulun pitäisi toimia koko maan osalta.
Sen jälkeen, kun vastauslähetykset ryhdyttiin luovuttamaan meille Helsingissä, lähetettiin Pohjanrantaan normaalina postina saapuneet kortit meille määräajoin.

Niiden perille saamisessa oli ongelmia.

Meillä on vahva epäily, että tuntuva määrä kannattajakortteja katosi Postin kuljetuksissa.
Tälläkin kertaa osa korteista ilmeisesti hävisi samaan tapaan kuin kuusi vuotta sitten.

Tällä ei kuitenkaan ollut käytännön merkitystä.

Sen sijaan suuria määriä kortteja näyttää kadonneen juuri niinä päivinä, joilla oli ratkaiseva merkitys ehdokkuuden toteutumiseen.

On ilmeistä, että kannattajakortteja katosi jo 12. joulukuuta, jolloin ensimmäinen määräaika korttien luovuttamiseen umpeutui.

Joulukuun 12. päivänä saapuneiden korttien määrä oli yllättävän pieni.

Viikonlopun aikana kannattajakortteja oli jaettu Helsingin seudulle paikallislehtien ilmoituksissa, ja korttikeräystä oli mainostettu kautta maan.

Pohjanrannasta vastauslähetyksenä 11.12. postitetut kortit tulivat perille vasta 16. joulukuuta, vaikka meille oli luvattu, että ne olisivat perillä seuraavana päivänä.
Joulukuun 12. päivänä kävi ilmi, että keräysaikaa onkin 20.12. saakka.

Tuohon mennessä kerätyt kortit luovutettiin tarkastettaviksi, ja keräys jatkui.

Perjantaina 15.12. toimitimme vaalipiirilautakunnan tarkistettaviksi yli 2000 korttia. Ne oli postitettu tiistaina ja keskiviikkona.

Torstaina 14.12. oli ollut Postin työntekijöiden lakko, jolloin postilaatikoita ei ollut tyhjennetty.

Maanantaiaamuna saimme näin ollen haltuumme ne kortit, jotka oli postitettu sekä torstaina että perjantaina. Niitä oli runsaat 2500 kappaletta.

Korttien määrä oli lopputulosta ajatellen lupaava. Nämä ja aikaisemmin samalla viikolla kertyneet kortit saatiin kokoon ilman ilmoituskampanjaa.

Tiistaiaamuna odotimme kortteja, jotka oli postitettu viikonlopun aikana ja maanantaina. Odotuksemme olivat korkealla.

Perjantaina ja lauantaina oli lähes kaikissa maakuntalehdissä julkaistu lehti-ilmoituksia, joilla keräystä oli pyritty vauhdittamaan.

Ilmoitukset oli julkaistu myös molemmissa iltapäivälehdissä. Ilta-Sanomien ilmoitus julkaistiin lehden viikonloppunumerossa, Iltalehden perjantaina.

Odotimme, että kortteja tulisi sekä tiistaina että keskiviikkona tuhatmäärin.

Tiistaina kortteja tuli kuitenkin vain viitisen sataa. Oletimme, että postinkulku oli jouluruuhkan vuoksi viivästynyt.

Odotimme, että keskiviikkona kortteja saadaan valtava määrä. Tämän varmistamiseksi tiistaina oli Helsingin Sanomissa julkaistu vielä näyttävä ilmoitus.

Keskiviikkona kortteja kuitenkin saapui jopa vähemmän kuin tiistaina.
Pohjanrantaan saapuneet ja sieltä edelleen lähetetyt kortitkaan eivät tulleet ajoissa perille.

Pohjanrantaan tulleet kortit oli postitettu pikapakettina vastauslähetysosoitteeseen maanantaina 18. ja tiistaina 19. joulukuuta.

Postin kuljetettavaksi tuli näin vastauslähetyksenä pikapaketit, jotka olivat kirjallisessa seurannassa. Muiden vastauspostilähetysten kulkua ei voitu mitenkään valvoa.

Tiistaina 19.12. odotimme erityisesti Pohjanrannasta maanantaina postitettuja kortteja. Ne eivät tulleet perille.

Myöhemmin kävi ilmi, että ne eivät olleet tulleet lainkaan Postikeskuksen vastauslähetyspalveluun, vaan ne oli palautettu Pohjanrantaan 21.12.

Tiistaina postitettu pikapaketti puolestaan joutui jostakin syytä Viroon, mistä se palautettiin Pohjanrantaan 22.12.

Keminmaalta Oulun kautta Viroon päätyneen paketin kohtalo on synnyttänyt epäilyn, että muitakin vastauslähetyksiä on saattanut joutua muualle kuin Postikeskukseen. Niiden osalta ei ole ollut mitään seurantaa.

Kaiken tapahtuneen perusteella on syntynyt epäily, että niitä vastauslähetyksiä, joiden oli määrä olla perillä Postikeskuksessa 19. ja 20. joulukuuta, oli ohjattu jonnekin muualle – ehkä ulkomaille. On todennäköistä, että näin oli tehty myös niille vastauslähetyksille, joiden piti olla perillä 12. joulukuuta.

On vahvat perusteet epäillä, että kortit ohjattiin rikollisella menettelyllä jonnekin muualle kuin Helsingin Postikeskuksen vastauslähetyspalveluun.

Tähän on kaksi mahdollisuutta.

Postin henkilöstön joukossa on saattanut olla joku tai joitakuita, jotka ovat ohjanneet vastauslähetyksiä vääriin osoitteisiin.

Toinen mahdollisuus on, että Postin vastauslähetysten järjestelmä oli hakkeroitu. Jos näin on tapahtunut, olisi selvitettävä, kuka tai ketkä olivat tämän hybridioperaation takana.
Tietysti muutkin mahdolliset vaihtoehdot korttien katoamiseen on selvitettävä.

Kysymys on vakavasta asiasta, laittomasta vaikuttamisesta Suomen valtiollisen elämän tärkeimpään vaaliin.

Nämä epäilyt Poliisin tulee nopeasti selvittää.
Jos käy ilmi, että valitsijayhdistyksemme ehdokkaan Paavo Väyrysen pääsy ehdokaslistalle estettiin rikollisin keinoin, Helsingin vaalipiirilautakunnan tulisi ottaa hänen ehdokkuutensa uuteen käsittelyyn.

Tähän on vielä mahdollisuus sen vuoksi, että varsinainen vaalitoiminta alkaa vasta vuodenvaihteen jälkeen.

Paavo Väyrysen valitsijayhdistyksen puolesta
Eero Paavola
Vaaliasiamies
Seppo Hauta-aho
Paavo Väyrysen kampanja-avustaja

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu tänään 07:43 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.