Mainos:

Paavo Väyrynen: Onko Suomi Naton sotaisin jäsenmaa?

Julkaistu 23.3.2024 – Kirjoittaja Toimitus

Suomi on ollut Naton jäsenmaa noin vuoden ajan. Vähitellen on alkanut kertyä tietoa siitä, millainen Nato-maa me olemme.

Alkuvaiheen kokemukset viittaavat siihen, että Suomi on samaistunut lähinnä Naton sotaisimpiin jäsenvaltioihin, Baltian maihin ja Puolaan. Tätä on ollut vaikea ymmärtää. Historiallisten kokemustemme vuoksi olemme erottautuneet selvästi Baltian maista. Asemamme on samankaltainen lähinnä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Neuvostoliitto miehitti Baltian maat ja liitti ne itseensä. Neuvostokauden perintönä Virossa ja Latviassa on suuri venäläisvähemmistö.

Suomea ei miehitetty, ja säilytimme valtiollisen itsenäisyytemme. Sotien jälkeen kykenimme itsenäisyyttämme vahvistamaan ja luomaan itsellemme arvostetun aseman puolueettomana Pohjoismaana.
Neuvostoliiton hajottua meille muodostui hyvät tasavertaiset suhteet sen seuraajavaltion Venäjän kanssa.

Venäjän hyökättyä helmikuussa 2022 Ukrainaan Suomen valtiollinen ja sotilasjohto korostivat, että Suomeen ei silloin eikä näköpiirissä olleessa tulevaisuudessakaan kohdistunut mitään sotilaallista uhkaa. Suomi kuitenkin hakeutui Naton jäseneksi.

Mainos:
Kun Suomi oli liittymässä Natoon, valtiollinen johtomme vakuutti, että jäsenyytemme ei suuntautunut ketään vastaan. Pyrimme vain vahvistamaan omaa turvallisuuttamme.

Keskusteluissa oli usein esillä ajatus, että pyrkisimme olemaan samankaltainen jäsenmaa kuin Norja, joka oli rajannut omaa osallistumistaan sotilasliiton toimintaan ja joka oli jäsenyydestään huolimatta toiminut aktiivisena rauhanvälittäjänä.

Norjan kanssa meillä on Nato-maista eniten yhteistä. Olemme arktisen pohjoisen maita, joilla on yhteisiä etuja valvottavanaan. Molemmilla on yhteinen pitkä raja Venäjän kanssa - Suomella maaraja, Norjalla maarajan lisäksi pitkä meriraja.

Norjalla on koko Nato-jäsenyytensä ajan ollut yhteistyölle tiukkoja kansallisia rajoituksia. Se ei ole rauhan aikana hyväksynyt alueelleen pysyviä tukikohtia eikä ydinaseita. Suomen valtiollinen johto on puolestaan korostanut, että meillä ei yhteistyölle ole mitään rajoituksia. Ydinaseiden suhteen päätösvalta on kuitenkin eduskunnalla.

Vaikka maamme ei kuulunut Natoon, Suomi ryhtyi ensimmäisten maiden joukossa toimittamaan Ukrainaan tappavaa aseistusta, raskastakin. Tämä liittyi Suomen pyrkimykseen päästä Naton jäseneksi. Britit ja amerikkalaiset olivat ilmoittaneet, että jäsenyys tätä edellytti.

Suhteellisesti laskien Suomi on ollut kärkimaita Ukrainan aseistamisessa

Nato-maa Norja ei Ukrainaa aluksi pitkään aikaan lainkaan aseistanut. Se muutti politiikkaansa vasta viime vuodenvaihteessa.

Norja ei ole yhtenä vauraimmista Nato-maista täyttänyt sitoumustaan käyttää vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan sotilasmenoihin.

Köyhempi ja pahasti velkaantunut Suomen valtio on kaikki velvoitteet täyttänyt ja ne myös ylittänyt.
Norjan pidättyvä politiikka ei ole ollut esteenä sille, että sen edustaja on toiminut pitkään Naton pääsihteerinä.

Myös rajanaapuruutta Venäjän kanssa Suomi on hoitanut pikemminkin balttilaiseen kuin norjalaiseen tyyliin.

Tällä hetkellä Suomen ja Venäjän välinen raja on kokonaan suljettuna. Tämä vaikeuttaa sekä suomalaisten että venäläisten elämää molemmin puolin rajaa. Kaikkinainen yhteydenpito ja yhteistoiminta yli rajan on käynyt mahdottomaksi.

Tällä on hyvin kielteisiä vaikutuksia erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen kehitykseen.

Rajan sulkeutumisesta ovat joutuneet kärsimään myös ne sadat lapset, jotka ovat tulleet yli rajan käymään koulua Suomen puolella. Äskettäin televisiossa esitettiin uutisjuttu, jossa kerrottiin, kuinka hankalaa on yhteydenpito kotiin, kun on matkustettava Norjan kautta.

Tähän on tultu, vaikka presidentti Sauli Niinistö toukokuussa 2022 presidentti Vladimir Putinille lupasi, että Suomen Nato-jäsenyydestä huolimatta rajanaapuruuteen liittyvät kysymykset hoidetaan asiallisesti ja ammatillisesti. Ei ole hoidettu. Yhteydenpito poliittisella tasolla on kokonaan katkennut.
Pakotteita Venäjää vastaan on Suomessa toteutettu kaikkein tiukimmin. Niistä ja vastapakotteista olemme kärsineet muita maita enemmän.

Nyt vihdoin olisi keskusteltava siitä, millaista tulisi Nato-Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan olla. Suomen tulisi keskittyä oman maamme puolustamiseen. Tässä meille riittää tehtävää. Tämän yli meneviä sotilaallisia velvoitteita meidän olisi otettava kantaaksemme mahdollisimman vähän.

Natolla ei ole yhteistä ulkopolitiikkaa. Suomellakin tulee olla itsenäinen ulkopolitiikan linja, joka perustuu omiin kansallisiin arvoihimme ja etuihimme, ja jota toteutamme ensi sijassa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa.
Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Tolkku Takaisin
Tolkku Takaisin
2 years ago

Painotan, että Suomen tulee ehdottomasti puuttua aktiivisena osapuolena JOKAIKISEEN maapallolla esiintyvään konfliktiin. Rauhantila Suomessa on turha ja vaarallinen eikä sillä voi tienata. Jatkuva sota päälle vaan ja inhottava rauha pois. Väittääkö joku, että hänellä on täällä maan päällä parempaakin tekemistä kuin sotiminen, tätä edeltävä paskan jauhaminen jostain putinista, sitten raivohulluus ja sen jälkeen sotaan lähtö tai osallisuus vähintäänkin asekaupan maksumiehenä?

Tästä ei seuraa mitään hyvää
Tästä ei seuraa mitään hyvää
2 years ago

Kaikki tämä todistaa, että meillä on ammativalehtelijat eduskunnassa.

Arvis
Arvis
2 years ago

Voi kunpa Paavosta olisi tullut presidentti. Suomella olisi ollut vielä toivoa

Suzie
Suzie
2 years ago

Nykyiset poliittiset broilerit eivät osa mitään muuta kuin papukaijamaisesti toistaa kaikki mikä USA sanoo. Vasallivaltio Suomi

juha II
juha II
2 years ago

On selviö, että ainakin OSA maailmasta HALUAA porskuttaa sotaan rinta rottingilla muiden ollessa vähintäinkin haluttomia ”sodan jumalattaren” hakuun veripeijaisiin. Läntinen maailma on Rooma-rappiossaan kaulaansa myöden ”itsessään” viillellen valtimoitaan itsetuhoisuudessaan. Ja kaiken edellisen keskellä SOTA KIIMA on huipussaan kuin uroilla on kiihkon kuolan valuessa suusta ja joka risukin on vihan purkamisen arvoinen. Kaikki tämä on ristiriitaista käytöstä, sillä läntiset rappio-maat eivät enää omaa niitä ylivoimaisia voimia, joilla nämä ovat vuosisatoja kyykyttäneet muuta maailmaa. Toki kylmän sodan aikana Neuvostoliitto piti puolensa hivertämällä kommunismia Aasiaan ja Afrikkaan, jota vastaan etenkin USA ja Iso-Britannia kankesivat. Muut maailman nykyiset suurvalloiksi kasvaneet valtiot kehitysmaa statuksesta ovat nousujohteisesti kehittyneen vuosi vuodelta kuin yllätyksenä etenkin USA:lle, vaikka sen Pentagonin ja CIA:n viranomaiset ovatkin laatineet vuosittain prognooseja ja erilaisia raportteja. Mutta se EI yksin riitä, koska jos maan sisäpolitiikka on liki eräänlaisessa sisällissodassa ja normi oloissakin tiedustelutieojen on saavutettava presidentin aivot selkeinä tietoina niin, että riielevä esikuntakin saadaan innostumaan asiasta. Esikunta on tietysti sotahaukkoja täynnä, mutta jokaisella on eri ”kanailntu” mielessä, mikä pitäisi ”lokata”. Ja niin kuin aina kaikki on ”rahanarvoista tavaraa” eli likvidoitavan ”litteroista”. Juoruksi mainittakoot, että sotaisan Macronin ”emäntä” onkin isäntä eli transu. Tämä ranskalainen rakkaustarina alkoi ihmetettelyllä suurella ikäerolla kun presidentin vaimo on ns, ”wanhempi nainen”, mutta Ranskassa ollaan niin normijuttu. Mutta sielläkään EI saa ronkkia yksityiskohtia joutumatta poliisiasemalle, sillä ”demokraian puolustaminen” on vakava asia ”pikkurikolliselle”! Suomen tekemä puolustussopimus Ukrainan kanssa tietää jo melkoisella varmuudella jo Ukrqainan maaperällä + Baltian maat ennen kuin 1400 kilometriä rajanaapuruutta edes ehtii kutittamaan. Suomen ulkoministeri ja presidentti + NATO kenraalit tulevat satavarmasti ”ukranisoimaan” suomen, sillä ketkään eivätkä mitkään ole niin INNOKKAITA tapatamaan omaa kansaansa kuin ”suomalaiset” poliitikot. Jotka ovat aina kärkkyneet pienintäkin tunnustusta jonkin ULKOMAAN PELLEN suusta. Ukrainan diktaattori osaa sentään vaatia täppiä ja muita hilloja (ITSELLEEN), mutta kuitenkin. Täällä on varmasti tapatattavien sotilaiden vielä sodantyönsä sivussa hakattava motti halkoja Ameeriikkaan ja EU:hun vietäväksi, sillä jokainen kuti maksaa, Ja niin kuin AINA on ja OLEVA… Suomi maksaa VELKANSA viimeistä penniä myöten!!!

Pekka Vyörynen
Pekka Vyörynen
2 years ago

Paavo on Paavo vaikka voissa paistaisi. Putinin äänitorvi, venäjämielinen.

EU:n toimet koronakriisin aikana – osa 3

Euroopan talouden tuhoaminen

Julkaistu 29.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
EU:n digitaalinen koronatodistus.

Terveyspolitiikassa kansalliset hallitukset ovat säilyttäneet oikeuden toimia monessa suhteessa itsenäisesti. Tästä tuli erityisen merkityksellistä koronakriisin aikana, joka koetteli lähes jokaista EU:n jäsenvaltiota, ja jossa EU:lla oli silti – tai sille annettiin – tärkeitä tehtäviä. Tämän seurauksena EU toimi myös aloilla, joilla sillä ei ollut virallista toimivaltaa.


Tämä on Dan Ahlmarkin EU-aiheisen sarjan 3. osa. Lue edellinen osa.


Yksi alue, jolla EU:lla oli selkeä johtava rooli, oli rokotteiden hyväksymisen ja käytön koordinointi. Tämä tehtävä lankesi Euroopan lääkevirastolle eli EMA:lle. Se kattoi lääkkeiden myyntiluvat, käyttöohjeet, turvallisuusvaatimukset ja paljon muuta. Hallitukset noudattivat pitkälti sen päätöksiä.

Sen jälkeen erityisesti tietyt lääkeyhtiöt ovat kohdanneet kritiikkiä tuotteistaan ja niiden terveysvaikutuksista. Suuri yleisö kyseenalaistaa kyseisten tuotteiden hyväksynnän. On edelleen epäselvää, mitä oikeudellisia seurauksia, jos mitään, yritykset kohtaavat. Ne näyttävät hakeneen hallituksilta alusta alkaen hyväksyntöjä, jotka suojaavat niitä sellaisten tuotteiden markkinoinnin seurauksilta, joita ei ehkä ole testattu perinteisellä tavalla ja joihin siksi liittyy tietty riski.

Mainos:

Pandemian alkuvaiheessa monet EU-maat antoivat unionille tehtäväksi rokotteiden ostamisen ja niiden jakelun koordinoinnin, ja nämä päätökset pantiin täytäntöön. Jotkut maat tekivät omia hankintojaan ja saivat toimituksia ennen yhteisesti sovittuja hankintoja muun muassa julkisten elinten viivästysten ja kokemattomuuden vuoksi. Euroopan komission puheenjohtaja on kohdannut kritiikkiä tietyistä hankinnoista, mutta selvisi toimiaan koskevasta luottamusäänestyksestä Euroopan parlamentissa.

Sulkutilat ja puuttuminen jokapäiväiseen elämään

Jokapäiväiseen elämään suoraan vaikuttavia toimenpiteitä olivat erilaiset sulkutilat, ulkonaliikkumiskiellot, turvavälisäännöt, maskivaatimukset ja niin edelleen. Henkilökohtaiseen itsemääräämisoikeuteen puuttuvien toimenpiteiden joukossa oli vaatimus, että kansalaisten on otettava tietty määrä rokotuksia. Onneksi päätökset näistä toimenpiteistä jätettiin yksittäisille valtioille, ei EU-elimelle. Ruotsi oli tässä suhteessa yksi onnekkaammista maista: vastaava kansanterveysviranomainen kehitti nopeasti jokseenkin realistisen kuvan taudista ja vältti siten joitakin pakollisia toimenpiteitä, joita muiden maiden ihmisten oli siedettävä.

Melko nopeasti kävi selväksi, että iäkkäät olivat tärkein riskiryhmä, kun taas nuorilla vakavan sairauden riski oli paljon pienempi. Lopulta oli selvää, että korkeimman riskin ryhmää lukuun ottamatta kyseessä oli tauti, joka oli jossain määrin tai huomattavasti vakavampi kuin vaikea kausi-influenssa, mutta jonka kuolleisuutta oli suuresti liioiteltu. Nuorten pienemmästä riskistä huolimatta koulut jouduttiin monissa maissa, myös Ruotsissa, pitämään suljettuina pitkiä aikoja. Ottaen huomioon muun muassa monien nuorten voimakkaan sosiaalisen kontaktin ja lähiopetuksen tarpeen, tämä oli todennäköisesti väärä päätös. Yhteiskunnan osien sulkemisia ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kovasti osuneita interventioita voidaan nyt pitää kyseenalaisina. Laajimmat koronatoiimenpiteet voidaan siten haastaa. Protestoineet lääketieteen asiantuntijat kärsivät toisinaan vakavia henkilökohtaisia seurauksia tavoilla, jotka toivat mieleen autoritaariset yhteiskunnat.

EU:n digitaalisen koronatodistuksen kehittäminen todennäköisesti mahdollisti ihmisten sallitun matkustamisen jatkumisen Euroopassa aikaisemmin kuin ilman tällaista dokumentaation koordinointia olisi ollut mahdollista. Samaan aikaan se antoi EU:lle roolin rajatarkastuksissa, ehdoissa, joilla EU-kansalaiset voivat matkustaa, sekä digitaalisissa identiteettijärjestelmissä. EU:n kautta käynnistetyt suuret taloudelliset tukiohjelmat antoivat keskusviranomaisille vaikutusvaltaa ja valvontaa jäsenvaltioiden avustustoimenpiteisiin. Se vahvisti keskushallinnon roolia.

Euroopan valtioiden välinen yhteistyö vahvisti taipumusta sivuuttaa kotimaiset protestit. Päätöksistä, jotka kuuluivat oikeutetusti maan omalle vastuulle, keskusteltiin ensin erilaisilla EU-foorumeilla, ja näistä keskusteluista tuli tärkeä perusta myöhemmille kotimaan politiikan päätöksille. Luonnollisesti tämä teki maiden vastauksista epidemiaan tai pandemiaan samankaltaisempia. Se varmasti vahvisti taipumusta pyyhkiä syrjään kotimainen kritiikki ja protestit koronapolitiikan eri näkökohtia vastaan. Hallitusten näkökulmasta kotimaista poliittista keskustelua muokkasi todennäköisesti hyvinkin vahvasti EU:n eri tasojen keskusteluissa saavutettu konsensus. Vastalauseita esittäneitä kotimaisia demokraattisia ääniä ei siksi kohdeltu tai otettu huomioon samalla tavalla kuin ilman EU:ta olisi tehty.

Yksi epämiellyttävä kokemus oli nähdä pienen osan Ruotsin väestöstä reagoivan aggressiivisesti ihmisiin, jotka protestoivat erilaisia toimenpiteitä vastaan, ja kieltäytyvän sallimasta heille sellaista toiminnan ja ilmaisun vapautta, joka kansalaisilla kuuluisi olla. Uhka heidän terveydelleen näytti tuovan esiin syvästi huolestuttavia autoritaarisia taipumuksia monissa ihmisissä. Samaan aikaan ruotsalaiset poliitikot vastasivat tällaiseen käytökseen vain passiivisuudella eivätkä osoittaneet moraalista rohkeutta.

EU:n sensuuri koronaepidemian aikana

EU valvoo sosiaalisen median alustojen omaa yleisön julkaiseman sisällön tarkastusta. Kuten Yhdysvaltain kongressin tutkinta on osoittanut, EU asettaa kuitenkin yleensä sensuuria, joka menee pidemmälle kuin mitä alustat itse haluavat tai tekevät (1). Tämä koski myös hallitusten koronapolitiikasta käytävää keskustelua, jossa EU esti kyseistä politiikkaa koskevien kriittisten näkemysten julkaisemisen tai pääsyn yleisön tietoon.

Oli luonnollista, että Euroopan koronapolitiikasta esitettiin tänä aikana monia erilaisia näkemyksiä, koska hallitukset vaativat ja toteuttivat kansalaisten elämään vaikuttavia rajuja toimenpiteitä. Vilkas keskustelu oli luonnollista, ja tietysti se saattoi joskus mennä liian pitkälle. Alustat estivät valheita ja villejä teorioita, joita voitiin pitää joko "harhaanjohtavana tietona" tai "disinformaationa". Sekä alustojen sisällöntarkastukset että EU:n valvonta kattavat nämä kaksi kategoriaa. Harhaanjohtava tieto (misinformaatio) on väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, jota levitetään ilman tarkoitusta erehdyttää. Disinformaatio on vakavampaa. EU määrittelee sen seuraavasti: "Disinformaatiolla... tarkoitetaan väärää tai harhaanjohtavaa tietoa (oma korostukseni), jota levitetään tarkoituksellisesti yleisen mielipiteen pettämiseksi ja manipuloimiseksi, erityisesti verkkoviestinnän yhteydessä" (2).

Ongelmana on, että EU, luultavasti siksi, että se on poliittinen organisaatio, joka on syvästi osallisena monissa jäsenvaltioiden koronapolitiikan vaiheissa, oli erittäin herkkä kyseiseen politiikkaan kohdistuvalle kritiikille. Se näyttää harjoittaneen tiivistä, yksityiskohtaista ja tiukkaa sensuuria, joka selvästi ylitti sen, mitä alustat halusivat tehdä. Mutta koska EU saattoi vaatia noudattamista, alustat seurasivat keskussensuurielimen ohjeita.

Tässä tapauksessa, kun otetaan huomioon tiedon puute koronan todellisesta alkuperästä ja vaikutuksista, viranomaisten olisi pitänyt sallia laaja keskustelu kaikista epidemian tai pandemian näkökohdista. Tähän oli painavia syitä. Kukaan ei todellisuudessa tiennyt totuutta millään varmuudella, ja kansalaisen oikeus ilmaista mielipiteensä on perustavanlaatuinen. Silti tuota oikeutta ei usein kunnioitettu. Yksi esimerkki: se, minkä Yhdysvaltain viranomaiset nyt hyväksyvät totuudeksi – eli että virus levisi Yhdysvaltain rahoittamasta laboratoriosta Kiinassa (3) – sensuroitiin vähintäänkin harhaanjohtavana tietona. Lääketieteen asiantuntijat, joilla oli erilaisia, tosiasioihin perustuvia näkemyksiä jyrkistä toimenpiteistä, kuten maskipakosta ja jonojen turvaväleistä, vaiennettiin. Sensuuri tylsytti taloudellisesti tuhoisiin yhteisöjen ja koulujen sulkemisiin kohdistuvan kritiikin.

Verkkosensuurilla on käytössään monia työkaluja. Asiantuntijoiden kriittisiä näkemyksiä rokotteiden vaikutuksista tai ihmisten oikeudesta kieltäytyä rokotuksesta ei välttämättä tarvinnut poistaa kokonaan. Sen sijaan niiden näkyvyyttä verkossa voitiin rajoittaa, mikä vähensi huomattavasti tiedon vaikutusta, tai sisältö voitiin merkitä. Kirjoittajat, jotka saivat maksua alustalta, saattoivat menettää kyseisen tulon tietyn sisällön vuoksi.

Näyttää aivan selvältä, että EU:n sensuurityksikön tulkinta harhaanjohtavasta tiedosta ja siihen liittyvistä kategorioista oli toisinaan ristiriidassa asianomaisten maiden sananvapauslakien kanssa. Käsiteltiinpä sitten lääketieteen asiantuntijoita, jotka olivat vähintään yhtä asiantuntevia kuin hallituksen asiantuntijat, tai suurta yleisöä, joka vain käytti oikeuttaan kritisoida hallituksen politiikkaa, EU meni liian pitkälle vaimentaessaan eriävät äänet. Useat EU:n ja jäsenvaltioiden hallitusten puolustamat kannat ovat myös osoittautuneet vääriksi tai liioitelluiksi. Väitetyt salaliittoteoriat osoittautuvat nykyään usein paikkansapitäväksi tiedoksi. Mutta sensuuripyrkimyksissään EU:lta puuttui arvostelukykyä ottaa huomioon epävarmuus siinä, mitä tiedettiin, sekä ihmisten yleinen oikeus ilmaista näkemyksensä.

 

Dan Ahlmark


Lähteet ja jatkolukemista

3. CIA:n ilmiantaja – hahmottelee COVID-19-peittelyä – The Conservative Treehouse

Harvinainen Muumimuki myytiin ennätyssummalla

Julkaistu 24.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Testiversio "Diving with Seashells" valmistettiin kymmenen kappaletta ja jaettiin Arabian tehtaan henkilökunnalle.

Harvinainen Muumimuki on myyty 46 023 eurolla. Muumimukit rahaksi -verkkokaupan mukaan kyseessä on korkein tunnettu summa, joka Muumimukista on koskaan maksettu.

Kauppa kertoi keskiviikkona, että huutokauppa alkoi viime vuoden lopulla ja viisi huutajaa tarjosi yli 40 000 euroa. Ostaja on liikkeen mukaan pitkäaikainen keräilijä Pohjoismaista. Kauppa viimeisteltiin huhtikuussa.

Muki on nimeltään Uimahyppy simpukoilla, ruotsiksi Simhopp med snäckskal. Tavallinen Uimahyppy-muki oli sarjan ensimmäinen kesämuki ja se ilmestyi vuonna 2006. Simpukkaversio oli Arabian koesarja, joka ei koskaan tullut myyntiin. Se annettiin tehtaan henkilökunnalle. Kauppa arvioi, että mukeja on jäljellä noin kymmenen kappaletta.

Ennätys on kaupan oma, ei riippumaton rekisteri

Muumimukit rahaksi -yrityksen toimitusjohtaja Rasmus Rantanen kertoi ruotsinkieliselle Ylelle odottaneensa ennätystä, sillä vastaava muki myytiin edellisen kerran julkisesti viisi vuotta sitten noin 23 000 euron vastaavalla summalla ruotsalaisessa huutokaupassa.

Mainos:

Hän myöntää myös, että vielä korkeampi summa on saatettu maksaa yksityisesti. Piirit ovat kuitenkin pienet, ja hänen mukaansa tällainen kauppa olisi todennäköisesti tullut tietoon.

Kauppa viittaa myös vuoden 2004 Fazer-mukiin, jota valmistettiin 400 numeroitua kappaletta, toisena erittäin arvostettuna painoksena. Kauppa arvioi sen arvoksi 15 000 euroa.

Google ostaa puolet suomalaisen ydinvoimalan sähköstä vuoteen 2049 asti

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 18.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Google on allekirjoittanut sähkön ostopöytäkirjan, joka kattaa puolet Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Arkistokuva vuodelta 2020.

Google kertoo investoivansa vähintään 13 miljardia euroa suomalaisiin datakeskuksiin vuosina 2027 ja 2028 – yhtiön mukaan kyseessä on sen suurin yksittäinen investointi Euroopassa. Samalla Google on allekirjoittanut Fortumin kanssa sähkönostosopimuksen, joka varaa vuodesta 2030 vuoteen 2049 asti jopa puolet Suomen Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista.

Ilmoitus tehtiin 9. syyskuuta. 13 miljardia euroa on Googlen oma kaksivuotinen investointikehys, ei laskelma täysin uusista projekteista.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui päätöstä osoitukseksi Suomen vahvuuksista ja sanoi lehdistötilaisuudessa:

— Tämä tarkoittaa työpaikkoja, paljon työpaikkoja suomalaisille ympäri Suomen. Investointien odotetaan tuovan kunnille merkittäviä verotuloja.

Mainos:

Puolet voimalasta varattu – uusi ydinvoima vasta paperilla

Paketin konkreettinen osa on sähkö. Google ja Fortum ovat allekirjoittaneet 22-vuotisen sopimuksen, joka kattaa 50 prosenttia Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Kyse on verkossa jo olevasta energiasta, ei uudesta voimalasta. Reaktorit otettiin käyttöön vuosina 1977 ja 1980, ja ne vastaavat noin 10 prosentista Suomen sähkönntuotannosta. Puolet tästä on noin 4 terawattituntia vuodessa – suunnilleen saman verran kuin kaksi miljoonaa pientä kerrostaloasuntoa kuluttaa vuodessa.

Fortumilla on jo käynnissä miljardiohjelma voimalan toiminnan jatkamiseksi vuoteen 2050 asti. Noin 700 miljoonaa euroa odottaa vielä investointipäätöksiä. Googlen sopimuksen on Fortumin mukaan tarkoitus tuoda jatkamiseen tarvittavaa tulovirran varmuutta. Sitä vastoin uusi ydinvoima Loviisassa on vasta selvityskumppanuus, ei rakentamispäätös.

Google arvioi rakennusvaiheen tukevan yli 37 000 työpaikkaa Suomessa. Luku on yhtiön ennuste koko toimitusketjulle ja paikallisille kerrannaisvaikutuksille – ei Googlen omia palkkauksia. Seuraavat ratkaisevat päätökset tehdään Fortumin hallituksessa niiden satojen miljoonien eurojen osalta, joita ei ole vielä hyväksytty.

EU-pankki sijoittaa jopa 40 miljoonaa euroa ydinlämpöön Suomessa

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 16.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva Steady Energyn LDR-50:stä, reaktorista, joka on suunniteltu rakennettavaksi maan alle ja toimittamaan lämpöä kaukolämpöverkkoihin.

EU:n oma pankki, Euroopan investointipankki (EIP), sijoittaa jopa 40 miljoonaa euroa suomalaiseen Steady Energy -yhtiöön. Rahalla edistetään pientä modulaarista reaktoria (SMR), joka ei tuota lainkaan sähköä, vaan ainoastaan kuumaa vettä kaukolämpöverkkoihin – kyseessä on pankin historian ensimmäinen sijoitus SMR-teknologiaan.

Ilmoitus tehtiin 15. syyskuuta, ja summa on osa laajempaa rahoituspakettia, jossa on mukana institutionaalisia, strategisia ja yksityisiä sijoittajia. EIP:n lehdistötiedotteen mukaan varat käytetään tutkimukseen ja kehitykseen, testaukseen sekä lisensointiin Suomessa vuosina 2026–2028 – työhön, joka edeltää ensimmäistä kaupallista laitosta. Yhtään reaktoria ei ole vielä toiminnassa.

Rahoitus on etuoikeutettu vakuudeton laina, joka voidaan vaihtaa osakkeiksi, jos yhtiö listautuu pörssiin. Pankki kuvailee sitä pitkäaikaiseksi kärsivälliseksi pääomaksi – käytännössä asemana, joka antaa EIP:lle mahdollisuuden tulla osakkeenomistajaksi, jos hanke onnistuu. Toimintaa tukee EU:n InvestEU-ohjelma.

Lämpöä sähkön sijaan

Steady Energyn LDR-50-reaktorikonseptin teho on 50 MW, ja se käyttää vettä sekä hidastimena että jäähdytysaineena, mikä on sama perusteknologia kuin nykyisissä kevytvesireaktoreissa. Ero on paineessa ja lopputuotteessa: matalamman paineen muotoilu tuottaa ensisijaisena tuotteenaan lämpöä, joka voidaan syöttää suoraan kaukolämpöjärjestelmiin – putkistoihin, jotka jakelevat kuumaa vettä koteihin, toimistoihin ja muihin rakennuksiin.

Mainos:

Koska lämpöä ei tarvitse ensin muuntaa sähköksi, huomattavasti suurempi osa reaktorin lämpötehosta voidaan hyödyntää EIP:n mukaan. Laitos on myös tarkoitus rakentaa maan alle, minkä pankki sanoo parantavan turvallisuutta ja suojausta.

Yhtiön toimitusjohtaja viittaa siihen, missä suurin osa energian kysynnästä todellisuudessa on.

— Yli 40 prosenttia lopullisesta energian kysynnästä on lämpöä. Suurin osa kuluttamastamme lämmöstä tulee fossiilisista polttoaineista., sanoo Tommi Nyman.

Hän sanoo yhtiön ratkaisun mahdollistavan "riippuvuutemme vähentämisen tuontipolttoaineista entisestään".

VTT:n spin-offista suunniteltuun listautumiseen

Steady Energy eriytettiin Suomen valtion tutkimuslaitos VTT:stä vuonna 2023. Helsinkiin rakennetaan parhaillaan ei-ydinkäyttöistä pilottilaitosta, jossa keskeisiä turvajärjestelmiä testataan ennen lisensointiprosessia.

EIP:n mukaan 3North Partners ja Steady Energy ovat ilmoittaneet suunnitellusta fuusiosta, jonka myötä yhdistynyt yhtiö listautuisi Nasdaq First North -markkinapaikalle Suomessa.

World Nuclear News raportoi, että yhtiö on allekirjoittanut sopimuksia 15 reaktorista Suomessa ja tavoittelee ensimmäisen rakentamisen aloittamista vuonna 2029. Vuonna 2025 Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) totesi alustavassa konseptiarviossaan, että ratkaisut voitaisiin suunnitella täyttämään turvallisuusvaatimukset. Arvio ei ollut varsinainen lupa.