Suomi on ollut Naton jäsenmaa noin vuoden ajan. Vähitellen on alkanut kertyä tietoa siitä, millainen Nato-maa me olemme.
Alkuvaiheen kokemukset viittaavat siihen, että Suomi on samaistunut lähinnä Naton sotaisimpiin jäsenvaltioihin, Baltian maihin ja Puolaan. Tätä on ollut vaikea ymmärtää. Historiallisten kokemustemme vuoksi olemme erottautuneet selvästi Baltian maista. Asemamme on samankaltainen lähinnä muiden Pohjoismaiden kanssa.
Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Neuvostoliitto miehitti Baltian maat ja liitti ne itseensä. Neuvostokauden perintönä Virossa ja Latviassa on suuri venäläisvähemmistö.
Venäjän hyökättyä helmikuussa 2022 Ukrainaan Suomen valtiollinen ja sotilasjohto korostivat, että Suomeen ei silloin eikä näköpiirissä olleessa tulevaisuudessakaan kohdistunut mitään sotilaallista uhkaa. Suomi kuitenkin hakeutui Naton jäseneksi.
Keskusteluissa oli usein esillä ajatus, että pyrkisimme olemaan samankaltainen jäsenmaa kuin Norja, joka oli rajannut omaa osallistumistaan sotilasliiton toimintaan ja joka oli jäsenyydestään huolimatta toiminut aktiivisena rauhanvälittäjänä.
Norjan kanssa meillä on Nato-maista eniten yhteistä. Olemme arktisen pohjoisen maita, joilla on yhteisiä etuja valvottavanaan. Molemmilla on yhteinen pitkä raja Venäjän kanssa - Suomella maaraja, Norjalla maarajan lisäksi pitkä meriraja.
Norjalla on koko Nato-jäsenyytensä ajan ollut yhteistyölle tiukkoja kansallisia rajoituksia. Se ei ole rauhan aikana hyväksynyt alueelleen pysyviä tukikohtia eikä ydinaseita. Suomen valtiollinen johto on puolestaan korostanut, että meillä ei yhteistyölle ole mitään rajoituksia. Ydinaseiden suhteen päätösvalta on kuitenkin eduskunnalla.
Vaikka maamme ei kuulunut Natoon, Suomi ryhtyi ensimmäisten maiden joukossa toimittamaan Ukrainaan tappavaa aseistusta, raskastakin. Tämä liittyi Suomen pyrkimykseen päästä Naton jäseneksi. Britit ja amerikkalaiset olivat ilmoittaneet, että jäsenyys tätä edellytti.
Nato-maa Norja ei Ukrainaa aluksi pitkään aikaan lainkaan aseistanut. Se muutti politiikkaansa vasta viime vuodenvaihteessa.
Norja ei ole yhtenä vauraimmista Nato-maista täyttänyt sitoumustaan käyttää vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan sotilasmenoihin.
Myös rajanaapuruutta Venäjän kanssa Suomi on hoitanut pikemminkin balttilaiseen kuin norjalaiseen tyyliin.
Tällä hetkellä Suomen ja Venäjän välinen raja on kokonaan suljettuna. Tämä vaikeuttaa sekä suomalaisten että venäläisten elämää molemmin puolin rajaa. Kaikkinainen yhteydenpito ja yhteistoiminta yli rajan on käynyt mahdottomaksi.
Rajan sulkeutumisesta ovat joutuneet kärsimään myös ne sadat lapset, jotka ovat tulleet yli rajan käymään koulua Suomen puolella. Äskettäin televisiossa esitettiin uutisjuttu, jossa kerrottiin, kuinka hankalaa on yhteydenpito kotiin, kun on matkustettava Norjan kautta.
Nyt vihdoin olisi keskusteltava siitä, millaista tulisi Nato-Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan olla. Suomen tulisi keskittyä oman maamme puolustamiseen. Tässä meille riittää tehtävää. Tämän yli meneviä sotilaallisia velvoitteita meidän olisi otettava kantaaksemme mahdollisimman vähän.
