Mainos:

Paavo Arhinmäki: Hallitusohjelman asuntopoliittisen kirjaukset ovat täysin pimeitä

Julkaistu 24.8.2023 – Kirjoittaja Toimitus
Hallitusohjelman asuntopoliittisen kirjaukset ovat täysin pimeitä tässä suhdannetilanteessa. Jos hallitus toteuttaa lasit sumeana ideologiapäissään hallitusohjelmaan kirjattua asuntopolitiikkaa, merkitsee se työttömyyttä ja talouden hiipumista.
Asumistuen leikkaukset iskevät todella rajusti pienituloisiin, eteenkin työssäkäyviin pienipalkkaisiin. Työssäkäyvän yksinhuoltajan asumistuki voi laskea jopa 400-600 euroa kuukaudessa. Pienipalkkaisilla ei ole varaa käydä enää töissä.
Hallitusohjelman kirjaukset lopettaa asumisoikeustuotannon tuki kokonaan, ja merkittävästi leikata säännellyn kohtuuhintaisen vuokra-asuntorakentamisen tukea, synnyttää työttömyyttä ja heikentää taloutta. Nyt ja tulevaisuudessa.
Tällä hetkellä kovan rahan asuntotuotanto on käytännössä jäätynyt. Tuhannet ja tuhannet rakennustyöläiset jäävät työttömäksi, jos rakentaminen pysähtyy. Ja tämä vaikuttaa laajemmin talouteen.
Hallitus suunnittelee ajavansa säännellyn kohtuuhintaisen asuntotuotannon alas tilanteessa, jossa sitä juuri talouden näkökulmasta erityisesti pitäisi tehdä.
Rakentamisen nousukaudella kohtuuhintaisiin asuntorakentamishankkeisiin ei ole tullut edes tarjouksia. Nyt niitä tulisi, ja ne työllistäisi muuten työttömäksi jääviä.
Hallitusohjelman linjauksilla on vaikutus myös pidemmälle tulevaisuuteen. Jos nyt ajetaan alas säännelty asuntotuotanto, ja aiheutetaan sillä työttömyyttä ja talouden hiipumista, viedään myös talouden kestävän kasvun mahdollisuuksia tulevaisuudesta.
Asumisen kohtuuttoman korkea hinta on jo nyt isoin yksittäinen ongelma suurissa kaupungeissa, erityisesti Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla.
Jos säännelty kohtuuhintainen asuntotuotanto loppuu, tulee Helsingistä entistä enemmän vain hyvätuloisten kaupunki. Jo nyt on vaikea löytää moniin tehtäviin työntekijöitä, jatkossa tämä vaikeutuisi entisestään.
Katseet kääntyvät kohti asuntopolitiikasta vastaavaa ministeriä Kai Mykkänen. Hän espoolaisena ymmärtää asiasta toivottavasti enemmän kuin ne perussuomalaiset ja kokoomuslaiset, jotka ovat silmittömässä markkinauskossaan kirjoittanut turmiollisia linjauksia hallitusohjelmaan.
Lähde: Paavo Arhinmäki facebook
Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Puolueeton
Puolueeton
3 years ago

Yksikään puolue ei esitä sanaakaan velkaantumisen todellisista syistä ja kinaa vain keskenään tavoitteiden hyvyydestä ja pahuudesta

Jostain on pakko säästää, koska velaksi eläminen antaa suuren vallan rahanjaosta määrääville. On selvää, säästäminen aiheuttaa aina pulaa rahan käyttöön. On siten harkittava tarkkaan, missä ollaan tehty väärin ja mihin kuluu liikaa rahaa.
1900 luvun alussa brittiläinen talousprofessori arveli, että vuosisadan lopulla energian käyttö ja tekniikka on niin kehittynyttä, että jokaiselle kansalaiselle riittää, kun tekee 15 tuntia viikossa töitä ja silti elintaso paranee. No tekniikka on kehittynyt edelleen, mutta siitä huolimatta tarvitaan yli kaksinkertainen määrä työtä mukavaan elämiseen. Miksi professori erehtyi pahasti?
Hän ei osannut kuvitella, että hallintovirkailijoiden määrä kasvoi moninkertaiseksi ja näiden toimet jopa vähentävät työn tuottavuutta. Siinä se on ongelma johon tulisi puuttua. Hallinto on luonut byrokratian ja valtavan määrä turhaa työtä tekeviä. Suomen hallituksen ei tulisi nytkään aiheuttaa vahinkoa köyhimmällä väestölle vaan vähentää byrokratiaa ja turhaa työtä tekevien määrää.

juha II
juha II
3 years ago

Vaikka MATUT vievät lukaalit (pääasiassa) niin kautta euroopan ja tietenkin naapurimaassamnme Ruotsissa tulevat perseidenpyyhkijät menevät huippuajoilla ”paalupaikolle” mitä tulee asuntojen saatavuuteen kaupungeissa! Lisäksi tulee muistaa EU, YK, NATO, Ukraina ym. rahojen kylvökohteet muutamia pääprioriteettejä mainitakseni. Eurooppa tulee ensi talvena olemaan todella kusessa, koska energialähteet ovat pelkän ilmastopolitiikan kannalta katsottuna mitä parhaimmassa tämmissä! Kun lämpö ja ruokakin alkaa loppumaan hyllyltä. Tietää se melkoista persekipua valkoisille eurooppalaisille, sillä he ovat ravintoketjussa kaikkein huonoimmassa asemassa, sillä ”valkoista ylivaltaa” mukaillen ”mustat donkkaavat tykimmin”!!!

Puolueeton
Puolueeton
3 years ago

Kannattaa katso taulukkoa https://vm.fi/budjetin-taulukot terveen järjen kanssa. Valtion varainministeriö ottaa budjetista 34,6 miljardia, mutta ei kerrota mihin rahat jaetaan. Luultavasti rahoista suurin osa kuluu hallintoon ja menee täysin hukkaan aiheuttaen vain haittaa kansalaisille. Lainaus https://vm.fi/ministerio
”Strategiset tehtävämme ovat:
Huolehdimme julkisen talouden vakaudesta ja rakennamme julkista hallintoa entistä tehokkaammaksi, vaikuttavammaksi ja uudistumiskykyisemmäksi.
Rakennamme edellytyksiä kestävälle talouskasvulle.
Rakennamme ihmislähtöistä digitalisaatiota ja tiedon parempaa hyödyntämistä yhteiskunnassa.
Luomme pelisääntöjä, jotka pitävät yllä luottamusta rahoitusmarkkinoiden vakaaseen, tehokkaaseen ja tasapuoliseen toimintaan. ”
Sosiaali ja terveysministeriö käyttää 16,1 miljardia. Siinä tietty suurin osa kuluu kansalaisten terveyden huoltoon, mutta todennäköisesti tästäkin katoaa selllaisten virkamiesten palkkoihin miljardeja, joiden potkiminen viroistaan voisi vain lisätä kansalaisten terveyttä.

Puolueeton
Puolueeton
3 years ago

Miten pääministeripuolueet saavat rahoja kulumaan
Kokoomus 2011-2015 (Katainen, Stubb) velkaa tuli 34,5 miljardia
Keskusta (Sipilä) 2015-2019 velkaa lisää 10,9 miljardia
SDP (Marin) 2019-2023 velkaa lisää 56 miljardia.
Kokoomus (Orpo) 2023- ???
Historiaa: Paasikiven-Kekkosen aikana 30 vuodessa (1945-1975) sotakulut vähenivät 70 miljardia nykyrahassa (BKT verrattuna) ja velkaa oli enää 5 miljardia. Johtajien valinnasta näköjään riippuu valtion talouden kehittyminen. Kokoomus ja SDP ovat 12 vuodessa hävittäneet valtion rahoja yli 90 miljardia.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.