https://nykysuomi.com/paatos-kreikalle-annettavasta-seuraavasta-lainaerasta-tehtiin-myos-velkaehtojen-huojennukset-harkinnassa/

EU

Päätös Kreikalle annettavasta seuraavasta lainaerästä tehtiin – Myös velkaehtojen huojennukset harkinnassa

Julkaistu 16.6.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Euroryhmä pääsi torstaina 15. kesäkuuta Luxemburgissa sopuun Kreikan lainaohjelman toisesta väliarviosta. Periaatepäätös mahdollistaa seuraavan lainaerän maksamisen sen jälkeen, kun Kreikka on toteuttanut niin sanotut ennakolliset toimet.

Ennakolliset toimet koskevat muun muassa työ- ja hyödykemarkkinoiden avaamista, tilastoviranomaisten itsenäisyyttä sekä pankkien järjestämättömien luottojen hallintaa. Lisäksi Kreikka on tehnyt tuloverotukseen ja eläkejärjestelmään uudistuksia, jotka tulevat voimaan lainaohjelman päättymisen jälkeen.

Kokouksessa sovittiin, että Kreikka laatii kasvu- ja investointistrategian, joka muun muassa edistää investointeja.

Euroryhmä sopi seuraavan lainaerän suuruudeksi 8,5 miljardia euroa. Se on osa Kreikan kolmatta lainaohjelmaa, josta euroryhmä sopi elokuussa 2015. Lainaohjelma on kooltaan enintään 86 miljardia euroa. Kreikka on tähän mennessä saanut lainaohjelmasta 31,7 miljardia euroa, josta se on maksanut takaisin 2 miljardia euroa.

Muodollisen päätöksen lainaerästä tekee Euroopan vakausmekanismin (EVM) johtokunta.

Velkaehtojen huojennuksia harkitaan

Euroryhmä linjasi, millaisia huojennuksia Kreikan lainaehtoihin voidaan harkita, kun Kreikka on saattanut ohjelmansa päätökseen. Linjaukset täsmentävät mahdollisia huojennuksia, joista euroryhmä sopi toukokuussa 2016. Euroryhmä on jo aiemmin linjannut, ettei lainapääomaa leikata.

Lisäksi kokouksessa sovittiin alustavasti Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) osallistumisesta ohjelmaan. IMF:n johtokunnan odotetaan tekevän asiasta periaatepäätöksen heinäkuussa. Ohjelman rahoittamisesta IMF päättää myöhemmin. Edellytyksenä rahoitukselle on, että ohjelma etenee sovitusti ja Kreikan velkaehtojen huojennuksista sovitaan.

”Olen todella tyytyväinen saavutettuun sopuun. Suomalaisten vastuut eivät kasva, eikä Kreikan lainapääomaa leikata. Kreikka on tehnyt lähes kaikki 140 toimea, joita euromaat ovat vaatineet. Paljon on vielä tehtävää, mutta Kreikka on oikealla polulla”, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo, joka edusti Suomea kokouksessa.

Lähde: Valtiovarainministeriö

https://nykysuomi.com/yhdysvallat-ja-saudi-arabia-tekivat-iskuja-irakin-maaperalla/

Ulkomaat

Yhdysvallat ja Saudi-Arabia tekivät iskuja Irakin maaperällä

Julkaistu tänään 13:11 – Kirjoittaja Toimitus

WASHINGTON (Xinhua) -- Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian joukot toteuttivat tiistaina täsmäiskuja Iran-mielisiä militantteja vastaan Irakissa sen jälkeen, kun Yhdysvaltain joukkoihin ja Saudi-Arabian energiainfrastruktuuriin oli kohdistunut lennokki-iskuja, Yhdysvaltain keskusoikeuden esikunta (CENTCOM) ilmoitti.

”Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian hävittäjät iskivät useisiin terroristien logistiikka- ja asekohteisiin Itä-Irakissa voimakkaana vastauksena yli 30:een IRGC:n ohjaamaan lennokki-iskuun viimeisen 72 tunnin aikana”, esikunta totesi X-viestissään viitaten Iranin vallankumouskaartiin (IRGC).

”Oikeudettomat hyökkäykset Yhdysvaltain joukkoja vastaan eivät onnistuneet”, se sanoi.

Huomauttaen, että Iran-mieliset milisiit Irakissa ovat tehneet yli 600 hyökkäysyritystä Yhdysvaltain kansalaisia ja laitoksia vastaan helmikuun ja huhtikuun välisenä aikana, esikunta varoitti, että IRGC:n ja sen ”asiamiesten” on lopetettava tällaiset hyökkäykset tai kohdattava Yhdysvaltojen sotilaallisia jatkotoimia.

Pian lausunnon julkaisun jälkeen Irakin puolisotilaallisten Popular Mobilization Forces -joukkojen päämajaan osui räjähdys mediaraporttien mukaan.

Tiistain iskut tapahtuivat keskellä kiristynyttä tilannetta, joka on seurannut kuukausia kestäneitä Yhdysvaltojen ja Iranin välisiä vihamielisyyksiä, joiden aikana on raportoitu väitetyistä irakilaishyökkäyksistä Yhdysvaltain joukkoja vastaan maassa ja muualla alueella.

https://nykysuomi.com/iran-oman-ja-saudi-arabia-edistavat-diplomatiaa-hormuzinsalmen-turvaamiseksi/

Ulkomaat

Iran, Oman ja Saudi-Arabia edistävät diplomatiaa Hormuzinsalmen turvaamiseksi

Julkaistu eilen 15:23 – Kirjoittaja Toimitus

TEHERAN (Xinhua) -- Iran, Oman ja Saudi-Arabia ovat kehottaneet tehostamaan yhteisiä diplomaattisia toimia Hormuzinsalmen turvallisuuden takaamiseksi, Iranin ulkoministeriö ilmoitti tiistaina.

Asia nostettiin esiin maanantai-iltana käydyissä erillisissä puhelinkeskusteluissa Iranin ulkoministeri Seyed Abbas Araghchin sekä hänen omanilaisen ja saudiarabialaisen virkaveljensä, Sayyid Badr bin Hamad Al Busaidin ja prinssi Faisal bin Farhan Al Saudin välillä, ministeriö totesi tiedotteessaan.

Kolme ministeriö korostivat tarvetta lisätä yhteistyötä ja edistää yhteisiä diplomaattisia ponnisteluja alueellisen vakauden varmistamiseksi ja "Yhdysvaltojen aggressioiden seurauksena Hormuzinsalmelle aiheutetun turvattomuuden poistamiseksi", tiedotteessa sanottiin.

Keskustelut käytiin sen jälkeen, kun Iran ja Oman olivat keskustelleet Teheranissa perjantaina ja lauantaina turvallisesta merenkulusta salmen läpi. Osapuolet vaihtoivat näkemyksiä laivaliikenteen hallinnan periaatteista ja mekanismeista kunnioittaen samalla rannikkovaltioiden suvereeneja oikeuksia, Iranin ulkoministeriön tiedottaja Esmaeil Baghaei sanoi sunnuntaina.

Yhdysvaltain armeija teki useita iskuaaltoja Irania vastaan viime päivinä, mihin Teheran vastasi ohjus- ja lennokkihyökkäyksillä Yhdysvaltain tukikohtiin ja laitoksiin alueella. Yhteenotot ovat sittemmin laantuneet.

https://nykysuomi.com/ruotsin-merituulivoimahankkeet-saattavat-vaatia-miljardeja-euroja-vuotuisia-tukia/

Ulkomaat

Ruotsin merituulivoimahankkeet saattavat vaatia miljardeja euroja vuotuisia tukia

Julkaistu eilen 14:10 – Kirjoittaja Toimitus

Kuusi ruotsalaista merituulivoimahanketta saattavat vaatia noin 5,7 miljardia euroa (63 miljardia kruunua) valtion tukea vuosittain, arvioi Norjan teknillis-luonnontieteellisen yliopiston (NTNU) professori Jonas Kristiansen Nøland. Hän viittaa suureen kuiluun ennustettujen tuotantokustannusten ja nykyisten sähkön hintojen välillä.

Ruotsalaisessa talouslehti Affärsvärldenissä julkaistussa kolumnissaan Nøland kirjoitti, että kuusi tähän mennessä Ruotsissa hyväksyttyä merituulivoimalaitosta saattavat vaatia jatkuvia tukia, jos ne rakennetaan hänen laskelmissaan käytetyillä kustannus- ja sähkön hintatasoilla.

Hänen arvionsa 5,7 miljardista eurosta (63 miljardia kruunua) vuodessa vastaa noin 1 140 euroa (12 600 kruunua) jokaista ruotsalaista kotitaloutta kohden, jos tuki rahoitettaisiin valtion budjetista. Nøland arvioi myös, että hankkeiden kokonaisinvestoinnit voisivat nousta 90,5 miljardiin euroon (1 biljoona kruunua).

Kelluvat perustukset nostavat kustannuksia

Kaksi Ruotsin valtion energiayhtiö Vattenfallin suunnittelemaa hanketta, Vidar ja Poseidon, on tarkoitus toteuttaa kokonaan tai osittain kelluvilla perustuksilla. Nøland kuvailee tätä kalleimmaksi merituulivoiman muodoksi.

Hän viittaa Yhdistyneen kuningaskunnan viimeisimpään huutokauppakierrokseen, jossa kelluva merituulivoima sai sopimushintoja, jotka ylittivät 0,27 euroa (3 kruunua) kilowattitunnilta vuoden 2026 hintatasossa. Nølandin mukaan DNV on arvioinut vastaavia kustannustasoja Norjassa.

Tämä on professorin mukaan huomattavasti korkeampi kuin tuulivoimantuottajien saatavilla olevat markkinahinnat. Vattenfallin toimitusjohtaja Anna Borg on myös aiemmin todennut, ettei merituulivoima ole tällä hetkellä kaupallisesti kannattavaa markkinaehtoisesti.

Vertailu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan

Nøland huomauttaa, että Ruotsilla on rajallinen kokemus merituulivoimasta verrattuna Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Vuoden 2025 lopussa Ruotsilla oli 0,2 gigawattia asennettua merituulivoimakapasiteettia, kun taas Yhdistyneellä kuningaskunnalla sitä oli 17 gigawattia, hänen esittämiensä lukujen mukaan.

Yhdistyneen kuningaskunnan suuremmat markkinat eivät ole automaattisesti johtaneet alhaisempiin kustannuksiin, Nøland väittää. Hän kirjoittaa, että jopa suuret brittiläiset hankkeet ovat kohdanneet taloudellisia vaikeuksia ja päättelee, että valtion tulisi olla varovainen pitkäaikaisten tukisitoumusten suhteen.

Keskustelu Ruotsin merituulivoimasta on usein keskittynyt konflikteihin asevoimien ja kalastusintressien kanssa. Nølandin mukaan keskeinen kysymys on sen sijaan hankkeiden sosioekonominen kestävyys.

https://nykysuomi.com/lecornu-yhdeksan-kymmenesta-maastopalosta-on-ihmisen-aiheuttamia/

Ulkomaat

Lecornu: Yhdeksän kymmenestä maastopalosta on ihmisen aiheuttamia

Julkaistu eilen 12:43 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdeksän kymmenestä Ranskan maastopalosta on ihmisen aiheuttamia, sanoo pääministeri Sébastien Lecornu. Heinäkuun 6. päivän jälkeen 162 ihmistä on pidätetty epäiltynä tahallisesta palojen sytyttämisestä maan maastopalokauden aikana.

Lecornun huomautukset tekevät eron siihen, pidetäänkö paloja pelkästään sääilmiönä vai kysytäänkö, mikä ne todellisuudessa sytyttää. Omni-lehden mukaan maastopalokauden alkamisen jälkeen on rekisteröity yli 13 500 paloa.

Lecornu sanoi, että yhdeksän kymmenestä palosta on ihmisen aiheuttamia. Useimmat ovat seurausta huolimattomuudesta, kuten poisheitetyistä tupakan natsoista, grillauksesta tai ilman riittäviä varotoimia tehdyistä töistä. Jotkut tapaukset ovat kuitenkin rikoksia.

162 pidätystä epäillyistä tahallisista sytytyksistä

Nämä 162 pidätystä koskevat henkilöitä, joita epäillään maastopalojen tahallisesta sytyttämisestä. Lecornu kertoi ranskalaiselle BFMTV-kanavalle, että maastopalon tahallisesta sytyttämisestä voi seurata jopa 15 vuoden vankeustuomio.

Väite siitä, että inhimillinen toiminta on syttymisten keskeinen syy, on merkittävä keskustelussa, jossa suuret palot yhdistetään usein suoraan ilmastonmuutokseen. Lecornun luvut eivät tarkoita, että säällä, kuivuudella tai tuulella ei olisi merkitystä jo syttyneen palon etenemiselle. Ne kuitenkin osoittavat hallituksen mukaan, että syttymisellä on useimmissa tapauksissa konkreettisempi selitys: huolimattomuus tai tahallinen toiminta.