Mainos:

Pääkaupunkiseudulta yhteinen, varsin kriittinen maakunta/SoTe-kanta- ”paljon vahingollisia vaikutuksia…”

Julkaistu 16.5.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Pääkaupunkiseutu, eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat julkaisseet yhteisen kannanoton SoTe-uudistukseen. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti allekirjoittamisesta eilen, äänten ollessa hyvin selvät yhteiseen mielipiteeseen yhtymisestä.

Äänestyksessä 79 valtuutettua ääntesi puolesta, 3 vastaa, 1 tyhjää ja 2 oli poissa. Käsitellyn aikana valtuutettu Pekka Puska teki valtuutettu Sampo Terhon kannattamana vastaehdotuksen, joka hylättiin äänestyksessä. Sampo Terho jätti eriavän mielipiteen päätöksestä.

Tiivistelmä kannanotosta:

"Maakunta- ja sote-uudistuksella on paljon vahingollisia vaikutuksia kasvavien
kaupunkien taloudelle, palveluille ja investointikyvylle, eikä se
ota huomioon pääkaupunkiseudun erityispiirteitä. Helsingin, Espoon,
Vantaan ja Kauniaisten kaupunginvaltuustot toteavat yhteisenä lausuntonaan,
että eduskunnan käsiteltävänä oleva maakunta- ja sote-uudistus
ei riittävästi toteuta sille asetettuja tavoitteita, eikä ehdotuskokonaisuutta
tule esitetyssä muodossa hyväksyä... "

"Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat tuoneet sote- ja maakuntauudistuksen haasteita ja vakavia puutteita esille lukuisissa lausunnoissaan.
Näkemyksiä ei ole juuri huomioitu uudistuksen valmistelussa... Uudistuksen kokonaisuudesta ei ole ollut lainkaan
mahdollisuutta lausua. Nyt pääkaupunkiseudun kaupungit antavat yhteisen
lausuntonsa."

"Lainsäädännön valmistelua on
leimannut vaikutusarviointien puutteellisuus. Erityisesti taloudellisiin
vaikutuksiin ja asiakkaiden palvelujen sujuvuuteen liittyviin riskeihin on
kiinnitetty liian vähän huomiota. Koska vaikutusarvioinnit pohjautuvat
puutteelliseen tutkimustietoon ja pienimuotoisiin kokeiluihin, ne eivät
anna todellista kuvaa uudistuksen kokonaisvaikutuksista suurissa kaupungeissa
ja pääkaupunkiseudulla."

Mainos:

"Uudistuksen valmistelussa on keskitytty etsimään yhtä ratkaisumallia,
riippumatta maan eri osien hyvin erilaisista olosuhteista, tarpeista, vahvuuksista
ja haasteista. Pääosin maaseutu- ja haja-asutusalueiden tarpeisiin
pohjautuva ratkaisu ei vastaa pääkaupunkiseudun erityispiirteisiin
tai kasvaville kaupungeille tyypillisiin haasteisiin. Alueiden erojen
huomioiminen olisi kaikkien etu. Se parantaisi palvelujen saatavuutta
yhdenvertaisesti ja mahdollistaisi toimivat ratkaisut paikallisesti."

"Pääkaupunkiseudun erityispiirteitä, kuten muuta maata merkittävästi
voimakkaampaa maahanmuuttoa, muusta maasta poikkeavaa elinkeinorakennetta
ja kansainvälisyyttä, ei huomioida uudistuksessa lainkaan.
Lisäksi sosiaaliset haasteet, kuten asunnottomuus, segregaatio
ja pitkäaikaistyöttömien määrä ja erityinen profiili, vaativat pääkaupunkiseudulla
erilaisia joustavia ratkaisuja ja muuta maata tiiviimpää yhteistyötä
kuntien eri toimintojen välillä."

"Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn ja elinvoiman turvaaminen on koko
Suomen etu.
Uudistus muuttaa merkittävästi kaupunkien taloudellista tilannetta. Uudistuksen
myötä talouden näkymä muuttuu kaupungeille epävarmaksi,
sillä tulorahoituksen kehitykseen ei ole 2020-luvun alun jälkeen näkyvyyttä.
Erityisiä huolenaiheita ovat myös kaupunkien investointikyky,
Uuttamaata koskevat rahoituksen epäkohdat sekä jo toteutetun sotekehitystyön
huomiotta jättäminen."

Koko kannanotto löytyy täältä.

SoTe-uudistus on tarkoitus toteuttaa maakuntauudistuksen yhteydessä ensi syksyksi kaavailtujen vaalien jälkeen. Hanke on ollut kovassa vastatuulessa eduskunnassa ja jopa hallituksen enemmistö on vain hiuksen hienosti uudistuksen kannalla.

Lähde: hel.fi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Hygge
Hygge
8

Sipilä ja kumppanit vaan sählää.
Mitään järkevää eivät saa aikaan.
Maailman parhaan taxijärjestelmänkin pilasivat.
Syksyllä riittää otsikoita hämäristä takseista, kiskurihinnoista, veronkirrosta ja alipakattujen kuskien ahdingosta,

Röhkäle
Röhkäle
8

Hähhähhäääää! ” muuta maata voimakkaampaa maahanmuuttoa”
Ihan vitun oikein että pääkaupunki seudun suvakkiasukkaat ovat saaneet sitä mitä tilasivat!
Nyt sitten ei olekaan enää kivaa kun todellisuus on tullut iholle. Eikö suvakkien sykkivän märkä unelma ollutkaan sitä mitä meillä on unelma-konsertin biletyksessä ihquteltiin poski poskea vasten?
Kannattiko neuloa villasukkia ja leipoa pullaa kurkunleikkaajille ja genitaalien silpojille?
Ainoa ryhmä mikä on tyytyväinen ovat anarkistit, koska he haluavat kantaväestön ja kansallisvaltio Suomen täystuhoa.

Kalergi-suunnitelma
Kalergi-suunnitelma
8

Kalergi-suunnitelmaa toteuttavat Brysselin lahjomat maanpetturit vallankahvassa haluavat myös kantaväestön ja kansallisvaltio Suomen täystuhoa.

juha.
juha.
8

Todennäköisesti mutakuonot jäävät jotenkin nyt jalkoihin ja kanta-asukkaat saattavat voittaa. Tai ei sittenkään.
Jos haluaa harrastaa iltansa ratoksi raskasta huumoria, voi vain ajatella mitä tapahtuisi vatuloivalta Sipilän hallitukselta, jos tuosta ”kunniattomien paskiaisten” keltaisesta sukupolvesta koottaisiin teloitusryhmä. Olen varma, että ruumihia tulisi rumasti, mutta se, keitä he loppujen lopuksi ovat, Se olisi suorastaan kutkuttava dilemma.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.