Osaavat reserviläiset ovat tärkeä osa kyberpuolustusta

Julkaistu 27.4.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia
Puolustusvoimat tarvitsee kyberpuolustuskyvyn kehittämiseen osaavia reserviläisiä. Reserviläisiä on harjoitutettu tällä viikolla Locked Shields 2018 -kyberpuolustusharjoituksessa.

"Harjoitus on sujunut suhteellisen hyvin ja ennen kaikkea kiireisesti - hektinen tilanne vaikuttaa esimerkiksi tiedonkulkuun. Harjoitus on myös vastannut yllättävän hyvin mielikuvaa ja odotuksia, mutta tiesimme jossain määrin mitä odottaa", kertovat kansallisen tiimin Panu Moilanen ja Hilkka Grahn kokemuksistaan Locked Shields 2018 -harjoituksesta.

Puolustusvoimat asetti harjoitukseen Suomen ja Ruotsin yhteisen osaston lisäksi pääosin reserviläisistä koostuvan kansallisen harjoitusjoukon. Tiimissä on myös puolustusvoimien yhteistyökumppaneiden kyberosaajia Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kyberturvallisuuden erikoiskurssin kautta.

Harjoitus tukee sekä puolustusvoimien, että kumppanien osaamisen kehittämistä. Mukana on Suomen kyberturvallisuuden kärkiosaajia.

Harjoitukseen osallistuminen tuntuu merkitykselliseltä

Motivoitunut ja monipuolinen reservi on tärkeä osa kyberpuolustusta sekä yhteiskunnan turvallisuutta. Puolustusvoimat tarvitsee joukkoihinsa myös alalle suuntautuneita naisia.

"Valtaosa alalla on edelleen miehiä, mutta sen kolmen vuoden ajan mitä olen ollut opiskelijavalinnoissa mukana, naisten osuuden kasvu on ollut nähtävissä", kertoo yksi kyberturvallisuuden parissa työskentelevistä naisista, Jyväskylän yliopistolla opettajana toimiva Hilkka Grahn.

Hilkka on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana Locked Shieldsissä. Harjoituksessa ja yleisesti yhteiskunnan turvaamisessa kyberhyökkäyksiä vastaan tarvitaan muitakin kuin teknisiä kyberosaajia.

"Osaan kysyä teknisiltä henkilöiltä oikeanlaisia tarkentavia kysymyksiä, joiden avulla pystyn kääntämään teknistä kieltä yleiskieleksi. Minulla pysyy langat käsissä ja tilanne hallussa. Olen myös hyvä organisoimaan ja priorisoimaan," Hilkka kertoo kysyttäessä mitä osaamista hän voi tuoda puolustusvoimille.

Teknisillä termeillä on lempinimet

Hilkka kuuluu harjoituksessa raportointitiimiin, joka tuottaa tilannekuvaa. Tiimi tuottaa teknisten asiantuntijoiden työn pohjalta tietoa ja raportteja päättäjille päätöksenteon tueksi.

"Tehtävämme on tärkeä; tuotamme tietoa, jonka perusteella harjoituksen kuvitteellinen yhteiskunta pystyy toimimaan", Hilkka avaa tehtäväänsä.

"Olen harjoituksen aikana oppinut paljon uusia teknisiä termejä ja etenkin sen, että niillä kaikilla on lempinimi. On myös mahtavaa katsella äärettömän teknisesti taitavia henkilöitä työskentelemässä".

Hilkka kokee harjoituksen merkitykselliseksi oman työnsä kannalta.

"Opin ymmärtämään tekniikkaa ja ylipäätään kyberkenttää entistä enemmän. Saan lisätietoa alan toimijoista, pääsen näkemään uusia kasvoja, syventämään yhteistyötä ja ylittämään organisaatiorajoja. Haluan tietää mitä eri toimijoita kuuluu alalle ja mitä valtuuksia eri toimijoilla on. Tämä tilaisuus on ainutlaatuinen, kaikki eivät pääse mukaan. Tuntuu mahdottoman hienolta päästä yliopiston työntekijänä osallistumaan tällaiseen kansainväliseen harjoitukseen. Myös se on hienoa, että ei ole käynyt armeijaa, mutta pääsee silti mukaan - voi olla osana kyberpuolustusta ja näkee puolustusvoimien maailmaa."

Kyberala haastaa jatkuvaan oppimiseen

Yliopiston henkilöstön osallistuminen harjoitukseen on tärkeää myös sen kannalta, että kyberturvallisuuden koulutusta pystytään kehittämään. Näin puolustusvoimien ja muiden organisaatioiden kyberosastoille koulutetaan parhaita osaajia. Kyberpuolustus ja -turvallisuus on ammattina merkityksellinen ja se haastaa myös jatkuvaan oppimiseen.

"Puolustusvoimat on jatkuvasti ajan tasalla alalla ja opiskelijat ovat huomanneet puolustusvoimien avoinna olevat paikat. Suuressa yleisössä puolustusvoimien kybertoiminta herättää mystiikkaa ja tämä saa myös kiinnostumaan tehtävistä", Hilkka toteaa.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan lehtori Panu Moilanen vastaa alan opetussuunnitelmien kehittämisestä; "Olemalla mukana harjoituksissa näen mitä kannattaa opettaa syvällisemmin ja mitä maininnan tasolla. Ala kiinnostaa - hakijamäärät ovat kasvaneet jopa 75% viime vuosina "

"Vastuullani on kyberturvallisuuden maisteriohjelma operatiivisella tasolla, informaatiovaikuttamisen opintokokonaisuus sekä sidosryhmäyhteistyö. Olen mukana myös MPK:n kyberturvallisuuden koulutuksen kehittämisryhmässä. Kyberturvallisuusala ja työni on äärettömän mielenkiintoista, saa tehdä koko ajan uutta."

Pelaaminen tempaa reserviläisen mukaansa

Panu oli jo viime vuonna mukana harjoituksessa, jolloin reserviläisjoukkue perustettiin ensimmäistä kertaa. Hän on tänä vuonna Hilkan tavoin raportointitiimissä. Tietojärjestelmätieteen, markkinoinnin ja viestinnän osaamisellaan hän tuo arvokasta kokemusta puolustusvoimille harjoitukseen.

"Ymmärrän useista teknisistäkin asioista miten ne toimivat ja mitä seurauksia niillä on. Kun osaaminen ei rajoitu vaan bittitasolle, pystyn kääntämään kyberkieltä ymmärrettäväksi ja harjoitustehtäväni mukaisesti raportoimaan kybertilannekuvasta kuvitteellisille päättäjille."

Mitä Panu sitten itse hyötyy harjoituksesta?

"Toki harjoitus kehittää ja syventää myös omaa osaamistani ja saan uusia kokemuksia. Näen tekniikkaa lähempää ja osallistuminen on myös yhteiskunnallisesti tärkeää. Harjoituksessa mukana olo on äärimmäisen hauskaa, ei tunnu siltä että tehdään töitä! Pelin pelaaminen on tosi mukaansatempaavaa. Meidän porukka on tosi hyvä ja osaava, en ole vielä keksinyt mitään huonoja puolia".

LS18 harjoituksessa ja MPK:n toiminnassa mukana olemalla, Panu pystyy vahvistamaan kansallisia verkostojaan.

Kyberpuolustus tarvitsee sekä naisia että miehiä

Reserviläiset ja MPK:n kurssilaiset eivät ole paljoa tarvinneet motivointia puolustusvoimien puolelta osallistumiseensa. Kyberpuolustus ja oman osaamisen kehittäminen siinä koetaan tärkeäksi.

"Jo siitä motivoituu, että kutsutaan joukkueeseen mukaan", Panu ja Hilkka toteavat.

Panun mukaan alalla näkyy, että kyberturvallisuus kiinnostaa naisia yhä enemmän. Alalla naiset ja miehet ovat tasavertaisia - naisia löytyy niin äärimmäisistä bittitehtävistä kuin viestinnällistä osaamista ja havainnointia vaativista tehtävistä.

"Kyberturvallisuudessa tarvitaan erilaisia näkökulmia ja tapoja havainnoida, naiset ja miehet saattavat kiinnittää eri asioihin huomiota. Esimerkiksi Hilkka on rohkeasti heittäytynyt kyberalalle ja opetellut termejä. Hienoa, että hän pääsee mukaan harjoitukseen ja saa avartavia kokemuksia. Kognitiotieteilijänä hänellä on paljon tukea annettavana alalle myös tulevaisuudessa", Panu kehuu työkaveriaan.

Lue lisää Locked Shieldistä tästä tiedotteesta sekä NATON kyberosaamiskeskuksen sivuilta.

Lähde: Puolustusvoimat

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle