Osaavat reserviläiset ovat tärkeä osa kyberpuolustusta

Julkaistu 27.4.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia
Puolustusvoimat tarvitsee kyberpuolustuskyvyn kehittämiseen osaavia reserviläisiä. Reserviläisiä on harjoitutettu tällä viikolla Locked Shields 2018 -kyberpuolustusharjoituksessa.

"Harjoitus on sujunut suhteellisen hyvin ja ennen kaikkea kiireisesti - hektinen tilanne vaikuttaa esimerkiksi tiedonkulkuun. Harjoitus on myös vastannut yllättävän hyvin mielikuvaa ja odotuksia, mutta tiesimme jossain määrin mitä odottaa", kertovat kansallisen tiimin Panu Moilanen ja Hilkka Grahn kokemuksistaan Locked Shields 2018 -harjoituksesta.

Puolustusvoimat asetti harjoitukseen Suomen ja Ruotsin yhteisen osaston lisäksi pääosin reserviläisistä koostuvan kansallisen harjoitusjoukon. Tiimissä on myös puolustusvoimien yhteistyökumppaneiden kyberosaajia Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kyberturvallisuuden erikoiskurssin kautta.

Harjoitus tukee sekä puolustusvoimien, että kumppanien osaamisen kehittämistä. Mukana on Suomen kyberturvallisuuden kärkiosaajia.

Harjoitukseen osallistuminen tuntuu merkitykselliseltä

Motivoitunut ja monipuolinen reservi on tärkeä osa kyberpuolustusta sekä yhteiskunnan turvallisuutta. Puolustusvoimat tarvitsee joukkoihinsa myös alalle suuntautuneita naisia.

"Valtaosa alalla on edelleen miehiä, mutta sen kolmen vuoden ajan mitä olen ollut opiskelijavalinnoissa mukana, naisten osuuden kasvu on ollut nähtävissä", kertoo yksi kyberturvallisuuden parissa työskentelevistä naisista, Jyväskylän yliopistolla opettajana toimiva Hilkka Grahn.

Hilkka on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana Locked Shieldsissä. Harjoituksessa ja yleisesti yhteiskunnan turvaamisessa kyberhyökkäyksiä vastaan tarvitaan muitakin kuin teknisiä kyberosaajia.

"Osaan kysyä teknisiltä henkilöiltä oikeanlaisia tarkentavia kysymyksiä, joiden avulla pystyn kääntämään teknistä kieltä yleiskieleksi. Minulla pysyy langat käsissä ja tilanne hallussa. Olen myös hyvä organisoimaan ja priorisoimaan," Hilkka kertoo kysyttäessä mitä osaamista hän voi tuoda puolustusvoimille.

Teknisillä termeillä on lempinimet

Hilkka kuuluu harjoituksessa raportointitiimiin, joka tuottaa tilannekuvaa. Tiimi tuottaa teknisten asiantuntijoiden työn pohjalta tietoa ja raportteja päättäjille päätöksenteon tueksi.

"Tehtävämme on tärkeä; tuotamme tietoa, jonka perusteella harjoituksen kuvitteellinen yhteiskunta pystyy toimimaan", Hilkka avaa tehtäväänsä.

"Olen harjoituksen aikana oppinut paljon uusia teknisiä termejä ja etenkin sen, että niillä kaikilla on lempinimi. On myös mahtavaa katsella äärettömän teknisesti taitavia henkilöitä työskentelemässä".

Hilkka kokee harjoituksen merkitykselliseksi oman työnsä kannalta.

"Opin ymmärtämään tekniikkaa ja ylipäätään kyberkenttää entistä enemmän. Saan lisätietoa alan toimijoista, pääsen näkemään uusia kasvoja, syventämään yhteistyötä ja ylittämään organisaatiorajoja. Haluan tietää mitä eri toimijoita kuuluu alalle ja mitä valtuuksia eri toimijoilla on. Tämä tilaisuus on ainutlaatuinen, kaikki eivät pääse mukaan. Tuntuu mahdottoman hienolta päästä yliopiston työntekijänä osallistumaan tällaiseen kansainväliseen harjoitukseen. Myös se on hienoa, että ei ole käynyt armeijaa, mutta pääsee silti mukaan - voi olla osana kyberpuolustusta ja näkee puolustusvoimien maailmaa."

Kyberala haastaa jatkuvaan oppimiseen

Yliopiston henkilöstön osallistuminen harjoitukseen on tärkeää myös sen kannalta, että kyberturvallisuuden koulutusta pystytään kehittämään. Näin puolustusvoimien ja muiden organisaatioiden kyberosastoille koulutetaan parhaita osaajia. Kyberpuolustus ja -turvallisuus on ammattina merkityksellinen ja se haastaa myös jatkuvaan oppimiseen.

"Puolustusvoimat on jatkuvasti ajan tasalla alalla ja opiskelijat ovat huomanneet puolustusvoimien avoinna olevat paikat. Suuressa yleisössä puolustusvoimien kybertoiminta herättää mystiikkaa ja tämä saa myös kiinnostumaan tehtävistä", Hilkka toteaa.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan lehtori Panu Moilanen vastaa alan opetussuunnitelmien kehittämisestä; "Olemalla mukana harjoituksissa näen mitä kannattaa opettaa syvällisemmin ja mitä maininnan tasolla. Ala kiinnostaa - hakijamäärät ovat kasvaneet jopa 75% viime vuosina "

"Vastuullani on kyberturvallisuuden maisteriohjelma operatiivisella tasolla, informaatiovaikuttamisen opintokokonaisuus sekä sidosryhmäyhteistyö. Olen mukana myös MPK:n kyberturvallisuuden koulutuksen kehittämisryhmässä. Kyberturvallisuusala ja työni on äärettömän mielenkiintoista, saa tehdä koko ajan uutta."

Pelaaminen tempaa reserviläisen mukaansa

Panu oli jo viime vuonna mukana harjoituksessa, jolloin reserviläisjoukkue perustettiin ensimmäistä kertaa. Hän on tänä vuonna Hilkan tavoin raportointitiimissä. Tietojärjestelmätieteen, markkinoinnin ja viestinnän osaamisellaan hän tuo arvokasta kokemusta puolustusvoimille harjoitukseen.

"Ymmärrän useista teknisistäkin asioista miten ne toimivat ja mitä seurauksia niillä on. Kun osaaminen ei rajoitu vaan bittitasolle, pystyn kääntämään kyberkieltä ymmärrettäväksi ja harjoitustehtäväni mukaisesti raportoimaan kybertilannekuvasta kuvitteellisille päättäjille."

Mitä Panu sitten itse hyötyy harjoituksesta?

"Toki harjoitus kehittää ja syventää myös omaa osaamistani ja saan uusia kokemuksia. Näen tekniikkaa lähempää ja osallistuminen on myös yhteiskunnallisesti tärkeää. Harjoituksessa mukana olo on äärimmäisen hauskaa, ei tunnu siltä että tehdään töitä! Pelin pelaaminen on tosi mukaansatempaavaa. Meidän porukka on tosi hyvä ja osaava, en ole vielä keksinyt mitään huonoja puolia".

LS18 harjoituksessa ja MPK:n toiminnassa mukana olemalla, Panu pystyy vahvistamaan kansallisia verkostojaan.

Kyberpuolustus tarvitsee sekä naisia että miehiä

Reserviläiset ja MPK:n kurssilaiset eivät ole paljoa tarvinneet motivointia puolustusvoimien puolelta osallistumiseensa. Kyberpuolustus ja oman osaamisen kehittäminen siinä koetaan tärkeäksi.

"Jo siitä motivoituu, että kutsutaan joukkueeseen mukaan", Panu ja Hilkka toteavat.

Panun mukaan alalla näkyy, että kyberturvallisuus kiinnostaa naisia yhä enemmän. Alalla naiset ja miehet ovat tasavertaisia - naisia löytyy niin äärimmäisistä bittitehtävistä kuin viestinnällistä osaamista ja havainnointia vaativista tehtävistä.

"Kyberturvallisuudessa tarvitaan erilaisia näkökulmia ja tapoja havainnoida, naiset ja miehet saattavat kiinnittää eri asioihin huomiota. Esimerkiksi Hilkka on rohkeasti heittäytynyt kyberalalle ja opetellut termejä. Hienoa, että hän pääsee mukaan harjoitukseen ja saa avartavia kokemuksia. Kognitiotieteilijänä hänellä on paljon tukea annettavana alalle myös tulevaisuudessa", Panu kehuu työkaveriaan.

Lue lisää Locked Shieldistä tästä tiedotteesta sekä NATON kyberosaamiskeskuksen sivuilta.

Lähde: Puolustusvoimat

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.