Mainos:

Osaavat reserviläiset ovat tärkeä osa kyberpuolustusta

Julkaistu 27.4.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Puolustusvoimat tarvitsee kyberpuolustuskyvyn kehittämiseen osaavia reserviläisiä. Reserviläisiä on harjoitutettu tällä viikolla Locked Shields 2018 -kyberpuolustusharjoituksessa.

"Harjoitus on sujunut suhteellisen hyvin ja ennen kaikkea kiireisesti - hektinen tilanne vaikuttaa esimerkiksi tiedonkulkuun. Harjoitus on myös vastannut yllättävän hyvin mielikuvaa ja odotuksia, mutta tiesimme jossain määrin mitä odottaa", kertovat kansallisen tiimin Panu Moilanen ja Hilkka Grahn kokemuksistaan Locked Shields 2018 -harjoituksesta.

Puolustusvoimat asetti harjoitukseen Suomen ja Ruotsin yhteisen osaston lisäksi pääosin reserviläisistä koostuvan kansallisen harjoitusjoukon. Tiimissä on myös puolustusvoimien yhteistyökumppaneiden kyberosaajia Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kyberturvallisuuden erikoiskurssin kautta.

Harjoitus tukee sekä puolustusvoimien, että kumppanien osaamisen kehittämistä. Mukana on Suomen kyberturvallisuuden kärkiosaajia.

Harjoitukseen osallistuminen tuntuu merkitykselliseltä

Motivoitunut ja monipuolinen reservi on tärkeä osa kyberpuolustusta sekä yhteiskunnan turvallisuutta. Puolustusvoimat tarvitsee joukkoihinsa myös alalle suuntautuneita naisia.

Mainos:

"Valtaosa alalla on edelleen miehiä, mutta sen kolmen vuoden ajan mitä olen ollut opiskelijavalinnoissa mukana, naisten osuuden kasvu on ollut nähtävissä", kertoo yksi kyberturvallisuuden parissa työskentelevistä naisista, Jyväskylän yliopistolla opettajana toimiva Hilkka Grahn.

Hilkka on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana Locked Shieldsissä. Harjoituksessa ja yleisesti yhteiskunnan turvaamisessa kyberhyökkäyksiä vastaan tarvitaan muitakin kuin teknisiä kyberosaajia.

"Osaan kysyä teknisiltä henkilöiltä oikeanlaisia tarkentavia kysymyksiä, joiden avulla pystyn kääntämään teknistä kieltä yleiskieleksi. Minulla pysyy langat käsissä ja tilanne hallussa. Olen myös hyvä organisoimaan ja priorisoimaan," Hilkka kertoo kysyttäessä mitä osaamista hän voi tuoda puolustusvoimille.

Teknisillä termeillä on lempinimet

Hilkka kuuluu harjoituksessa raportointitiimiin, joka tuottaa tilannekuvaa. Tiimi tuottaa teknisten asiantuntijoiden työn pohjalta tietoa ja raportteja päättäjille päätöksenteon tueksi.

"Tehtävämme on tärkeä; tuotamme tietoa, jonka perusteella harjoituksen kuvitteellinen yhteiskunta pystyy toimimaan", Hilkka avaa tehtäväänsä.

"Olen harjoituksen aikana oppinut paljon uusia teknisiä termejä ja etenkin sen, että niillä kaikilla on lempinimi. On myös mahtavaa katsella äärettömän teknisesti taitavia henkilöitä työskentelemässä".

Hilkka kokee harjoituksen merkitykselliseksi oman työnsä kannalta.

"Opin ymmärtämään tekniikkaa ja ylipäätään kyberkenttää entistä enemmän. Saan lisätietoa alan toimijoista, pääsen näkemään uusia kasvoja, syventämään yhteistyötä ja ylittämään organisaatiorajoja. Haluan tietää mitä eri toimijoita kuuluu alalle ja mitä valtuuksia eri toimijoilla on. Tämä tilaisuus on ainutlaatuinen, kaikki eivät pääse mukaan. Tuntuu mahdottoman hienolta päästä yliopiston työntekijänä osallistumaan tällaiseen kansainväliseen harjoitukseen. Myös se on hienoa, että ei ole käynyt armeijaa, mutta pääsee silti mukaan - voi olla osana kyberpuolustusta ja näkee puolustusvoimien maailmaa."

Kyberala haastaa jatkuvaan oppimiseen

Yliopiston henkilöstön osallistuminen harjoitukseen on tärkeää myös sen kannalta, että kyberturvallisuuden koulutusta pystytään kehittämään. Näin puolustusvoimien ja muiden organisaatioiden kyberosastoille koulutetaan parhaita osaajia. Kyberpuolustus ja -turvallisuus on ammattina merkityksellinen ja se haastaa myös jatkuvaan oppimiseen.

"Puolustusvoimat on jatkuvasti ajan tasalla alalla ja opiskelijat ovat huomanneet puolustusvoimien avoinna olevat paikat. Suuressa yleisössä puolustusvoimien kybertoiminta herättää mystiikkaa ja tämä saa myös kiinnostumaan tehtävistä", Hilkka toteaa.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan lehtori Panu Moilanen vastaa alan opetussuunnitelmien kehittämisestä; "Olemalla mukana harjoituksissa näen mitä kannattaa opettaa syvällisemmin ja mitä maininnan tasolla. Ala kiinnostaa - hakijamäärät ovat kasvaneet jopa 75% viime vuosina "

"Vastuullani on kyberturvallisuuden maisteriohjelma operatiivisella tasolla, informaatiovaikuttamisen opintokokonaisuus sekä sidosryhmäyhteistyö. Olen mukana myös MPK:n kyberturvallisuuden koulutuksen kehittämisryhmässä. Kyberturvallisuusala ja työni on äärettömän mielenkiintoista, saa tehdä koko ajan uutta."

Pelaaminen tempaa reserviläisen mukaansa

Panu oli jo viime vuonna mukana harjoituksessa, jolloin reserviläisjoukkue perustettiin ensimmäistä kertaa. Hän on tänä vuonna Hilkan tavoin raportointitiimissä. Tietojärjestelmätieteen, markkinoinnin ja viestinnän osaamisellaan hän tuo arvokasta kokemusta puolustusvoimille harjoitukseen.

"Ymmärrän useista teknisistäkin asioista miten ne toimivat ja mitä seurauksia niillä on. Kun osaaminen ei rajoitu vaan bittitasolle, pystyn kääntämään kyberkieltä ymmärrettäväksi ja harjoitustehtäväni mukaisesti raportoimaan kybertilannekuvasta kuvitteellisille päättäjille."

Mitä Panu sitten itse hyötyy harjoituksesta?

"Toki harjoitus kehittää ja syventää myös omaa osaamistani ja saan uusia kokemuksia. Näen tekniikkaa lähempää ja osallistuminen on myös yhteiskunnallisesti tärkeää. Harjoituksessa mukana olo on äärimmäisen hauskaa, ei tunnu siltä että tehdään töitä! Pelin pelaaminen on tosi mukaansatempaavaa. Meidän porukka on tosi hyvä ja osaava, en ole vielä keksinyt mitään huonoja puolia".

LS18 harjoituksessa ja MPK:n toiminnassa mukana olemalla, Panu pystyy vahvistamaan kansallisia verkostojaan.

Kyberpuolustus tarvitsee sekä naisia että miehiä

Reserviläiset ja MPK:n kurssilaiset eivät ole paljoa tarvinneet motivointia puolustusvoimien puolelta osallistumiseensa. Kyberpuolustus ja oman osaamisen kehittäminen siinä koetaan tärkeäksi.

"Jo siitä motivoituu, että kutsutaan joukkueeseen mukaan", Panu ja Hilkka toteavat.

Panun mukaan alalla näkyy, että kyberturvallisuus kiinnostaa naisia yhä enemmän. Alalla naiset ja miehet ovat tasavertaisia - naisia löytyy niin äärimmäisistä bittitehtävistä kuin viestinnällistä osaamista ja havainnointia vaativista tehtävistä.

"Kyberturvallisuudessa tarvitaan erilaisia näkökulmia ja tapoja havainnoida, naiset ja miehet saattavat kiinnittää eri asioihin huomiota. Esimerkiksi Hilkka on rohkeasti heittäytynyt kyberalalle ja opetellut termejä. Hienoa, että hän pääsee mukaan harjoitukseen ja saa avartavia kokemuksia. Kognitiotieteilijänä hänellä on paljon tukea annettavana alalle myös tulevaisuudessa", Panu kehuu työkaveriaan.

Lue lisää Locked Shieldistä tästä tiedotteesta sekä NATON kyberosaamiskeskuksen sivuilta.

Lähde: Puolustusvoimat

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juuda
juuda
8 years ago

No eihän se nyt armeijassa mitään uutta ole. Kaukomatkojen kyberexpertit käyttivät ennen pervitiniä, nyt sen sukulaisia.

Valkoinen hetero
8 years ago

Heh heh . Kyber sitä , kyber tätä. Maa , joka ei pysty rajojaan valvomaan ja kontroloimaan ketä tänne tulee(kaikki tulijat tervetuloa) , ei tarvitse mitään puolustusta. Viides kolonna on jo rajojen sisäpuolella.”Pahimmat vihollisemme ovat omassa keskuudessamme ne, jotka itsekkäistä syistä ovat valmiit uhraamaan kansakunnan elinedut ja ne, jotka jatkuvasti ja toistuvasti julistavat totuutena sitä, minkä tietävät valheeksi. -Risto Ryti”

Kolmen Markan Mies
8 years ago

> Harjoitus on myös vastannut yllättävän hyvin
> mielikuvaa ja odotuksia, mutta tiesimme jossain
> määrin mitä odottaa

Sota on luovaa toimintaa, jossa säännöt ja lait hylätään.

Se mitä me ennakkoon odotamme ja mihin varaudumme, on yleensä vihollisen tiedossa.

juha.
juha.
8 years ago

Turhaa hössötystä. Muoti-ilmiö, jolla ei ole Suomen kannalta mitään merkitystä, sillä Suomen kaltaisella kansantaloudella ja maalla ei ole resursseja samanlaisiin panostuksiin suurvaltojen kanssa, jotka pystyvät teilaamaan toisensa kivikaudelle alta aikayksikön.

huugo
huugo
8 years ago

Puolustusvoimien uusi sukupolvi on pelannut tietokonepelejä vähän liikaa. Kannattaisi tulla välillä ihan reaalimaailmaan, se ehkä selvittäisi päätä ja paluuta fantasiamaailmasta. Ja larpata voi vapaa-ajalla.

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Voi vittujen kevät!
Toisaalta ei yllätä kun everstiluutnantti Torsti Sirenin kaltaiset yksisoluiset eliöt hääräävät kapiaisina mädättäen maanpuolustushenkeä idioottimaisilla ulostuloillaan.

Miksi muuten eduskunta salli Tarja Halosen kaudella massiivisen jalkaväen aseiden ja materiaalin massiivisen hävittämisen? Ei ollut ainoatakaan isänmaataan rakastavaa upseeria, joka olisi järjestänyt asekätkennän.
Puolustusvoimissa on ainoastaan Sirenin kaltaisia pyrkyreitä, jotka luikkivat tosipaikassa Uuteen-Seelantiin piiloon.

"Charlie"
"Charlie"
8 years ago
Reply to  Röhkäle

Tykkejä, kranaatinheittimiä, panssarivaunuja sun muuta kalustoa meni sulattoihin hädintuskin romuraudan hinnalla.
Pidin toimintaa jo silloin maanpetoksellisena, kalustoa olisi voitu jakaa maanpuolustusjärjestöille opetuskäyttöön ja ammattikouluihin korjauksen opetteluun vaikka ei olisikaan ollut toleransseiltaan 1-luokkaa tai ampumakunnossa, osa kuntiin puolustusvoimien ja veteraanien muistomerkeiksi.
Kaikkia olisi voitu käyttää kriisin aikana edes valemaaleina ja säästää verta ja kalustoa!

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.