Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
No joo, jotain hyödyllistä sentään.
Ihmiset jotka asuvat mökeillään ympärivtuosisesti asuvat sielä vaikka kunta ei niin haluaisikaan. TYperää toimintaa kuntien puolelta koska asuinpaikkakunnan mukaan maksetaan verot. Ja koska suurin osa ihmisistä kuitenkin maksaa veroja ”viralliseen asuinkuntaan”, eli poikkeuksetta kaupunkiin, saavat kaupungit ansiotonta tuloa niiden henkilöiden veroista jotka eivät voi toteuttaa unelmaansa
Tuo vähttäiskauppojen koon muutos on tervetullut asia syrjäseuduille. Nyt voidaan rakentaa rnttikulmillekkin sen verran isoja kauppoja jotta niistä saa ruokatarvikkeiden lisäksi vähän rakennustarvikkeita ja muutamia vaateparsia.
Josko näiden lakimuutosten siivittäminä ihmiset ymmärtäisivät muuttaa kaupungeista pois. Kaupunki kun on epäterve asuinympäristö joka on saasteita täynnä. Tosin, nuoret ne haluaa asua kaupuneissa. Se oikeus heille suotakoon. Kyllä ne joskus hoksaa mikä meni pieleen.
Eikö laki vielä aivan äskettäin vaatinut noudattamaan vuoden 2013 vakituisen asunnon tasomääräyksiä? Vai oliko tämä kunnan päätös, olen luultavasti käynyt Tammelan kunnan verkkosivuilla. Nykyasuntojen pitää olla täysiä pullotaloja, eli homevalmius varmistettava. Kuka on lakia nyt höllentänyt? Vanhat säännöt ovat etupäässä peräisin kateellisten poliitikkojen kiusanteosta, veikkaan esim että esim. vasemmistoenemmistöisissä kunnissa on ollut vaikeinta saada lupa virallisesti asua vapaa-ajan asunnollaan, varsinkin jos asunto on järven tai meren rannalla.