Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.
Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.
Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.
Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.
Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.
Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.
Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.
Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.
— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.
No joo, jotain hyödyllistä sentään.
Ihmiset jotka asuvat mökeillään ympärivtuosisesti asuvat sielä vaikka kunta ei niin haluaisikaan. TYperää toimintaa kuntien puolelta koska asuinpaikkakunnan mukaan maksetaan verot. Ja koska suurin osa ihmisistä kuitenkin maksaa veroja ”viralliseen asuinkuntaan”, eli poikkeuksetta kaupunkiin, saavat kaupungit ansiotonta tuloa niiden henkilöiden veroista jotka eivät voi toteuttaa unelmaansa
Tuo vähttäiskauppojen koon muutos on tervetullut asia syrjäseuduille. Nyt voidaan rakentaa rnttikulmillekkin sen verran isoja kauppoja jotta niistä saa ruokatarvikkeiden lisäksi vähän rakennustarvikkeita ja muutamia vaateparsia.
Josko näiden lakimuutosten siivittäminä ihmiset ymmärtäisivät muuttaa kaupungeista pois. Kaupunki kun on epäterve asuinympäristö joka on saasteita täynnä. Tosin, nuoret ne haluaa asua kaupuneissa. Se oikeus heille suotakoon. Kyllä ne joskus hoksaa mikä meni pieleen.
Eikö laki vielä aivan äskettäin vaatinut noudattamaan vuoden 2013 vakituisen asunnon tasomääräyksiä? Vai oliko tämä kunnan päätös, olen luultavasti käynyt Tammelan kunnan verkkosivuilla. Nykyasuntojen pitää olla täysiä pullotaloja, eli homevalmius varmistettava. Kuka on lakia nyt höllentänyt? Vanhat säännöt ovat etupäässä peräisin kateellisten poliitikkojen kiusanteosta, veikkaan esim että esim. vasemmistoenemmistöisissä kunnissa on ollut vaikeinta saada lupa virallisesti asua vapaa-ajan asunnollaan, varsinkin jos asunto on järven tai meren rannalla.