Pohjoismaat alkavat tehdä tiiviimpää yhteistyötä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Pohjoismaiset yhteistyöministerit päättivät alkuvuoden kokouksessaan perustaa yhteisen maahanmuuttajien kotouttamisohjelman. Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa ohjelman, joka on suuruudeltaan noin kaksi miljoonaa euroa (15 MDKK) vuonna 2017.
On tärkeää tuoda yhteen ne monet toimijat, jotka työskentelevät kotouttamisen kanssa.
Tarkoitus on myös jakaa tietoa maiden kesken, perustaa Osaamiskeskus, joka toimisi ideapankkina ja edistäisi verkostoitumista myös jo olemassa olevan kotouttamisen pohjoismaisen yhteistyöryhmän kanssa.
Mikä siis on pohjoismaiden neuvosto:
Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin. Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii yhteispohjoismaisiin ratkaisuihin, joilla on selkeitä myönteisiä vaikutuksia maiden kansalaisille.
Norden sivuilta nevoston jäsenet
22.8.2016 suurlähettiläspäiviltä ministeri Anne Bernerin puheesta leikkaus asiaan liittyen:
Suomi on voinut osoittaa vastuuta ja johtajuutta pohjoismaille erittäin haastavassa maahanmuutto- ja pakolaistilanteessa. Pääministeri Sipilä kutsui alkukeväästä pohjoismaiset kollegansa ylimääräiseen tapaamiseen pakolaistilanteen johdosta. Pohjoismainen solidaarisuus ja yhteistyö on kestänyt sen paineen, jonka väliaikaiset rajavalvontatoimet Pohjoismaiden välillä aiheuttivat. Pohjoismainen yhteinen näkemys Schengen-tien ja EU-foorumin ensisijaisuudesta on saatu pidettyä ja vahvistettua.
Pohjoismaiden ministerineuvosto on aloittanut käytännöllisen ja konkreettisen kotouttamisen alan asiantuntija- ja tukiohjelman perustamisen. Ohjelma tulee edistämään parhaiden käytäntöjen ja tietojen vaihtamista pohjoismaiden välillä kotoutushaasteissa. Samanaikaisesti pohjoismainen yhteistyö radikalismin ja väkivaltaisen ekstremismin vastaisessa toiminnassa myös kehittyy.
Kuka on Anne Berner?
sveitsiläis-suomalainen yritysjohtaja
Liikenne ja viestintäministeri
sukunsa yrityksen Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja.
julkisuudessa Uusi lastensairaala 2017 -hankkeen vetäjänä ja Uuden lastensairaalan tuki -säätiönhallituksen puheenjohtajana.
Naton kannattaja, oikeistolaisen Libera-ajatuspajan hallituksen entinen puheenjohtaja, kokoomuksen entinen vaalirahoittaja.
Ministerin yritykselle huikeat vuokrarahat lastensairaalasta
Liikenne- ja viestintäministerin yritys saa 3,5 miljoonaa euroa vuodessa vuokrina lastensairaalasta.
Liikenne ja viestintäministeri on Vallila Interiorin omistajia ja toiminut yrityksen toimitusjohtajana, samassa osoitteessa toimii myös lastensairaalalta vuokratuloja saava yritys.
Mielenkiintoista Bernerissä on myös se, että pääsi nousemaan neljässä kuukaudessa yrittäjästä Juha Sipilän luottoministeriksi.
Ylen henkilökuvasta ilmi käy kuinka Berner on vain piipahtamassa eduskunnassa:
Deadline: Neljä vuotta, tulos ja ulos
Anne Berner ei ryhdy sisustamaan työhuonettaan, koska on päättänyt olla läpikulkumatkalla.
– Tällä työllä on aloituspäivä ja päättymispäivä. Olen yrittäjä, joka hoitaa nyt luottamustehtävää. Haluaisin pystyä palaamaan elinkeinoelämään pystypäin.
Myös SDP on ruotinut Berneriä kovin sanoin:
SDP:n kansanedustaja Timo Harakka muistuttaa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vaati vielä kolme vuotta sitten veroparatiiseja lopetettavaksi, mutta nyt Sipilä hyväksyy liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) toiminnan veroparatiisiyhtiön hallituksen jäsenenä. Takki on kääntynyt, sanoo Harakka.
Kuva: yle
Berneriä on myös epäilty Finavia kohussa:
VTV on selvittänyt sitä, toimiko Berner valtion edun mukaisesti valtionyhtiö Finavian omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä, kun hän esti vuoden 2015 lopulla Finaviaa nostamasta vahingonkorvauskannetta yhtiön vuosina 2009 – 2011 tekemistä tappiollisista johdannaiskaupoista. Kaupoista tulleet tappiot olivat 34 miljoonaa euroa.
Paljon jää kysymyksiä auki kuka ja millä asialla Anne Berner on? Yrittäjä, mukana monessa hallituksessa, jatkuvien kohujen keskellä, mutta silti suosiossa? Ja vielä mikä on Anne Bernerin osuus tässä pohjoimaiden liitossa, taasko uusi kohu tulossa?
Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.
Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.
Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.
Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.
Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.
Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.
Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.
Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.
Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä
Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.
Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.
Julkinen raha ja vastuu
Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.
Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?
Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus
Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.
Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.
Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän
Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.
Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.
Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.
Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.
Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa
Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.
Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.
Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.
Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.
Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.
Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.
