Pohjoismaat alkavat tehdä tiiviimpää yhteistyötä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Pohjoismaiset yhteistyöministerit päättivät alkuvuoden kokouksessaan perustaa yhteisen maahanmuuttajien kotouttamisohjelman. Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa ohjelman, joka on suuruudeltaan noin kaksi miljoonaa euroa (15 MDKK) vuonna 2017.
On tärkeää tuoda yhteen ne monet toimijat, jotka työskentelevät kotouttamisen kanssa.
Tarkoitus on myös jakaa tietoa maiden kesken, perustaa Osaamiskeskus, joka toimisi ideapankkina ja edistäisi verkostoitumista myös jo olemassa olevan kotouttamisen pohjoismaisen yhteistyöryhmän kanssa.
Mikä siis on pohjoismaiden neuvosto:
Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin. Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii yhteispohjoismaisiin ratkaisuihin, joilla on selkeitä myönteisiä vaikutuksia maiden kansalaisille.
Norden sivuilta nevoston jäsenet
22.8.2016 suurlähettiläspäiviltä ministeri Anne Bernerin puheesta leikkaus asiaan liittyen:
Mainos:
Suomi on voinut osoittaa vastuuta ja johtajuutta pohjoismaille erittäin haastavassa maahanmuutto- ja pakolaistilanteessa. Pääministeri Sipilä kutsui alkukeväästä pohjoismaiset kollegansa ylimääräiseen tapaamiseen pakolaistilanteen johdosta. Pohjoismainen solidaarisuus ja yhteistyö on kestänyt sen paineen, jonka väliaikaiset rajavalvontatoimet Pohjoismaiden välillä aiheuttivat. Pohjoismainen yhteinen näkemys Schengen-tien ja EU-foorumin ensisijaisuudesta on saatu pidettyä ja vahvistettua.
Pohjoismaiden ministerineuvosto on aloittanut käytännöllisen ja konkreettisen kotouttamisen alan asiantuntija- ja tukiohjelman perustamisen. Ohjelma tulee edistämään parhaiden käytäntöjen ja tietojen vaihtamista pohjoismaiden välillä kotoutushaasteissa. Samanaikaisesti pohjoismainen yhteistyö radikalismin ja väkivaltaisen ekstremismin vastaisessa toiminnassa myös kehittyy.
Kuka on Anne Berner?
sveitsiläis-suomalainen yritysjohtaja
Liikenne ja viestintäministeri
sukunsa yrityksen Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja.
julkisuudessa Uusi lastensairaala 2017 -hankkeen vetäjänä ja Uuden lastensairaalan tuki -säätiönhallituksen puheenjohtajana.
Naton kannattaja, oikeistolaisen Libera-ajatuspajan hallituksen entinen puheenjohtaja, kokoomuksen entinen vaalirahoittaja.
Ministerin yritykselle huikeat vuokrarahat lastensairaalasta
Liikenne- ja viestintäministerin yritys saa 3,5 miljoonaa euroa vuodessa vuokrina lastensairaalasta.
Liikenne ja viestintäministeri on Vallila Interiorin omistajia ja toiminut yrityksen toimitusjohtajana, samassa osoitteessa toimii myös lastensairaalalta vuokratuloja saava yritys.
Mielenkiintoista Bernerissä on myös se, että pääsi nousemaan neljässä kuukaudessa yrittäjästä Juha Sipilän luottoministeriksi.
Ylen henkilökuvasta ilmi käy kuinka Berner on vain piipahtamassa eduskunnassa:
Deadline: Neljä vuotta, tulos ja ulos
Anne Berner ei ryhdy sisustamaan työhuonettaan, koska on päättänyt olla läpikulkumatkalla.
– Tällä työllä on aloituspäivä ja päättymispäivä. Olen yrittäjä, joka hoitaa nyt luottamustehtävää. Haluaisin pystyä palaamaan elinkeinoelämään pystypäin.
Myös SDP on ruotinut Berneriä kovin sanoin:
SDP:n kansanedustaja Timo Harakka muistuttaa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vaati vielä kolme vuotta sitten veroparatiiseja lopetettavaksi, mutta nyt Sipilä hyväksyy liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) toiminnan veroparatiisiyhtiön hallituksen jäsenenä. Takki on kääntynyt, sanoo Harakka.
Kuva: yle
Berneriä on myös epäilty Finavia kohussa:
VTV on selvittänyt sitä, toimiko Berner valtion edun mukaisesti valtionyhtiö Finavian omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä, kun hän esti vuoden 2015 lopulla Finaviaa nostamasta vahingonkorvauskannetta yhtiön vuosina 2009 – 2011 tekemistä tappiollisista johdannaiskaupoista. Kaupoista tulleet tappiot olivat 34 miljoonaa euroa.
Paljon jää kysymyksiä auki kuka ja millä asialla Anne Berner on? Yrittäjä, mukana monessa hallituksessa, jatkuvien kohujen keskellä, mutta silti suosiossa? Ja vielä mikä on Anne Bernerin osuus tässä pohjoimaiden liitossa, taasko uusi kohu tulossa?
Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.
Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.
Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.
Mainos:
Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa
Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.
— Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.
Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.
Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta
Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.
Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.
Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.
Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.
Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.
Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.
Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.
Mainos:
Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.
Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.
Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.
Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.
Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys
Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.
Mainos:
”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,”kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.
Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.
Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Mainos:
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
