Pohjoismaat alkavat tehdä tiiviimpää yhteistyötä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Pohjoismaiset yhteistyöministerit päättivät alkuvuoden kokouksessaan perustaa yhteisen maahanmuuttajien kotouttamisohjelman. Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa ohjelman, joka on suuruudeltaan noin kaksi miljoonaa euroa (15 MDKK) vuonna 2017.
On tärkeää tuoda yhteen ne monet toimijat, jotka työskentelevät kotouttamisen kanssa.
Tarkoitus on myös jakaa tietoa maiden kesken, perustaa Osaamiskeskus, joka toimisi ideapankkina ja edistäisi verkostoitumista myös jo olemassa olevan kotouttamisen pohjoismaisen yhteistyöryhmän kanssa.
Mikä siis on pohjoismaiden neuvosto:
Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin. Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii yhteispohjoismaisiin ratkaisuihin, joilla on selkeitä myönteisiä vaikutuksia maiden kansalaisille.
Norden sivuilta nevoston jäsenet
22.8.2016 suurlähettiläspäiviltä ministeri Anne Bernerin puheesta leikkaus asiaan liittyen:
Suomi on voinut osoittaa vastuuta ja johtajuutta pohjoismaille erittäin haastavassa maahanmuutto- ja pakolaistilanteessa. Pääministeri Sipilä kutsui alkukeväästä pohjoismaiset kollegansa ylimääräiseen tapaamiseen pakolaistilanteen johdosta. Pohjoismainen solidaarisuus ja yhteistyö on kestänyt sen paineen, jonka väliaikaiset rajavalvontatoimet Pohjoismaiden välillä aiheuttivat. Pohjoismainen yhteinen näkemys Schengen-tien ja EU-foorumin ensisijaisuudesta on saatu pidettyä ja vahvistettua.
Pohjoismaiden ministerineuvosto on aloittanut käytännöllisen ja konkreettisen kotouttamisen alan asiantuntija- ja tukiohjelman perustamisen. Ohjelma tulee edistämään parhaiden käytäntöjen ja tietojen vaihtamista pohjoismaiden välillä kotoutushaasteissa. Samanaikaisesti pohjoismainen yhteistyö radikalismin ja väkivaltaisen ekstremismin vastaisessa toiminnassa myös kehittyy.
Kuka on Anne Berner?
sveitsiläis-suomalainen yritysjohtaja
Liikenne ja viestintäministeri
sukunsa yrityksen Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja.
julkisuudessa Uusi lastensairaala 2017 -hankkeen vetäjänä ja Uuden lastensairaalan tuki -säätiönhallituksen puheenjohtajana.
Naton kannattaja, oikeistolaisen Libera-ajatuspajan hallituksen entinen puheenjohtaja, kokoomuksen entinen vaalirahoittaja.
Ministerin yritykselle huikeat vuokrarahat lastensairaalasta
Liikenne- ja viestintäministerin yritys saa 3,5 miljoonaa euroa vuodessa vuokrina lastensairaalasta.
Liikenne ja viestintäministeri on Vallila Interiorin omistajia ja toiminut yrityksen toimitusjohtajana, samassa osoitteessa toimii myös lastensairaalalta vuokratuloja saava yritys.
Mielenkiintoista Bernerissä on myös se, että pääsi nousemaan neljässä kuukaudessa yrittäjästä Juha Sipilän luottoministeriksi.
Ylen henkilökuvasta ilmi käy kuinka Berner on vain piipahtamassa eduskunnassa:
Deadline: Neljä vuotta, tulos ja ulos
Anne Berner ei ryhdy sisustamaan työhuonettaan, koska on päättänyt olla läpikulkumatkalla.
– Tällä työllä on aloituspäivä ja päättymispäivä. Olen yrittäjä, joka hoitaa nyt luottamustehtävää. Haluaisin pystyä palaamaan elinkeinoelämään pystypäin.
Myös SDP on ruotinut Berneriä kovin sanoin:
SDP:n kansanedustaja Timo Harakka muistuttaa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vaati vielä kolme vuotta sitten veroparatiiseja lopetettavaksi, mutta nyt Sipilä hyväksyy liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) toiminnan veroparatiisiyhtiön hallituksen jäsenenä. Takki on kääntynyt, sanoo Harakka.
Kuva: yle
Berneriä on myös epäilty Finavia kohussa:
VTV on selvittänyt sitä, toimiko Berner valtion edun mukaisesti valtionyhtiö Finavian omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä, kun hän esti vuoden 2015 lopulla Finaviaa nostamasta vahingonkorvauskannetta yhtiön vuosina 2009 – 2011 tekemistä tappiollisista johdannaiskaupoista. Kaupoista tulleet tappiot olivat 34 miljoonaa euroa.
Paljon jää kysymyksiä auki kuka ja millä asialla Anne Berner on? Yrittäjä, mukana monessa hallituksessa, jatkuvien kohujen keskellä, mutta silti suosiossa? Ja vielä mikä on Anne Bernerin osuus tässä pohjoimaiden liitossa, taasko uusi kohu tulossa?
Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.
Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.
Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.
Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.
— Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.
Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.
Vähän yhteistä toimintaa
Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.
Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.
Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.
Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.
Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.
Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.
Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.
Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.
Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.
— Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.
Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa
Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.
Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.
Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.
— Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.
Työnantajat varoittavat marjapulasta
Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.
Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.
Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.
Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.
Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.
Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.
— Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.
Työttömyys pysyy sitkeänä
Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.
Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.
Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.
Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.
Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.
Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.
"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.
Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.
Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.
Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.
