Mainos:

NS seuraa hallituskriisiä: Tiedotustilaisuus Kesärannasta

Päivitetty 12.6.2017, Julkaistu 12.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Pääministeri Juha Sipilä twiittasi aiemmin iltapäivällä, että hallitusyhteistyö Jussi Halla-ahon johtamien Perussuomalaisten kanssa ei tule kysymykseen. Sipilä myös ilmoitti pitävänsä tiedotustilaisuuden tänään klo 17. Nykysuomi seuraa tilaisuutta ja päivittää tietoja tähän uutiseen reaaliajassa.

Kello 17:00: Tiedotustilaisuus Kesärannasta alkaa. Tilaisuus näkyy suorana Yle TV1:llä ja Yle Areenassa.

Ministerit Orpo ja Sipilä astuvat kameroiden eteen.

Sipilä aloittaa kertomalla, että hänellä on vastuu siitä, että maassa on toimintakykyinen hallitus. Sipilän mukaan tämä toimintakyky on nyt vaarantunut Perussuomalaisten puheenjohtajavalinnan seurauksena.

Mainos:

Sipilä kiittää Halla-ahoa hyvästä keskustelusta ja kertoo Halla-ahon olevan älykäs mies, joka tietää mitä haluaa.

Sipilä kertoo, että hallituspuolueiden arvopohjien on oltava riittävän samankaltainen, jotta yhteistyö onnistuu kaikin puolin. Sipilän mielestä ero arvopohjissa on kasvanut niin isoksi, että hallituksen toimintakyky vaarantui.

Sipilä ja Orpo vierastivat tapaa, jolla Halla-aho olisi johtanut puoluettaan Brysselistä käsin. Myöskään Halla-ahon ministerivalinnat eivät miellyttäneet heitä.

Sipilä arvioi, että huomenna eri puolueiden eduskuntaryhmiä kuultuaan hän menee presidentin luokse pyytämään hallituksen eroa, jonka jälkeen nimitetään hallitustunnustelija.

Tavoitteena on nimittää toimintakykyinen hallitus mahdollisimman nopeasti. Hallitus, joka noudattaa mahdollismman tarkasti nykyistä hallitusohjelmaa, jonka muutokset ovat tosin mahdollisia.

Kello 17:09: Petteri Orpo pääsee ääneen.

Orpo kertoo päätösten syntyneen hyvässä yhteistyössä.

Kokoomus ei hyväksy minkäänlaista vihapuhetta tai syrjintää, vaan uskoo kansainväliseen yhteistyöhön ja haluaa edistää avointa ja suvaitsevaista yhteiskuntaa.

Orpo pitää uusia Perussuomalaisia täysin eri puolueena kuin mitä se oli Soinin johdolla.

Orpo kertoo, ettei hyväksy tai ymmärrä Halla-ahon maahanmuuttopolitiikkaa, ja muistuttaa jälleen kerran arvojen erilaisuudesta.

Orpon mielestä Brysselistä johtaminen ei tule kysymykseen, ja kyseenalaistaa Perussuomalaisen puolueen toimintakyvyn tällä hetkellä.

Kello 17:15: Sipilä jatkaa.

Sipilä kertoo keskustelleensa Halla-ahon kanssa EU-asioista, ja kertoo näkemysten poikenneen toisistaan. Halla-ahon vastustaa integraation syventämistä, joka ei Sipilälle sovi.

Sipilä puhuu ihmisyyden arvoista, joita mitataan pakolaispolitiikan käytännön päätöksissä. Riski arvoerojen kasvuun oli suuri.

Orpo kertoo, että ratkaisu ei ollut helppo, mutta kyseessä oli isot asiat.

Kello 17:18: Lehdistön kysymykset alkavat.

Sipilä kertoo keskustelleensa kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa uuden hallituksen muodostamiseen liittyen.

SDP:täkään ei ole vielä lopullisesti suljettu pois, vaikka se onkin ilmoittanut että on valmis hallitukseen vain uusien vaalien kautta.

Sipilän mukaan maahanmuuttopolitiikasta on yhteinen näkemys ja yhteinen linja Perussuomalaisten kanssa.

Myöskään Orpo ei pidä maahanmuuttopolitiikkaa ratkaisevana tekijänä, vaikka Halla-aho oli aiemmin näin ilmoittanut. Kyse oli kokonaisuudesta.

Sipilä kertoo, että tavoitteena on enemmistöhallitus, jonka muodostamiseksi hallitusohjelman avaaminenkin on mahdollista.

Kello 17:25: Lähetys tiedotustilaisuudesta päättyy.

Yle TV1:n asiantuntija toteaa, että luottamusta aamupäivän neuvotteluissa hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken ei syntynyt, mikä johti nykyiseen tilanteeseen.

Presidentti Sauli Niinistö kommentoi, että hallituksen kaatuessa ensisijaisena vaihtoehtona on löytää uusi hallituspohja nykyisestä eduskunnasta ilman uusia vaaleja.

Asiantuntija veikkaa uuteen hallitukseen RKP:tä ja Kristillisiä, ja pitää mahdollisena Perussuomalaisten loikkauksia muihin puolueisiin.

Kello 17:31: Asian käsittely TV1:n lähetyksessä päättyy.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Buddy Boy
Buddy Boy
9 years ago

En voi välttyä ajatukselta, että salaisissa EU:n kabineteissa on jo allekirjoitettu EU:n Liittovaltion perustuskirja ja Suomen hallitus pitää hajottaa, jotta ei paljastuisi, että EU:sta ei päästä enää eroon; ”eropykälästä” huolimatta. Mutta miksi näin olisi tehty? Siksi, että kukaan muu kuin Britannia ei pääsisi pois EU:sta.

EU aikoo myös rankaista rautahansikkaalla kaikkia niitä valtioita, jotka eivät käyttäydy kuin lampaat. Hyvänä esimerkkinä osa entisistä itäblokin maista, jossa oma kansa on EU-eliittiä tärkeämpää. Hatunnosto näiden valtioiden valtionpäämiehille.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Tiivistettynä:

-keskustan ja kokoomuksen tarkoitus on täyttää Suomi niminen maa-alue kehitysmaalaisilla, maksattaa operaatio kantaväestöllä, vetää rahat omiin taskuihin ja häipyä EU-mafian suojelukseen Brysseliin. Tämän pää-operaation suoman ”savuverhon” suojassa myös KAIKKI muu valtion omaisuus myydään pilkkahintaan ulkomaille tästä maanpetoksellisesta toiminnasta valtavat korruptiorahat keräten

-Edes hieman asioita seuraavat tämän ymmärsivät jo välittömästi 2015 vaalien jälkeen kun nämä Suomen historian epä-isänmaallisimmat rikolliset pääsivät vauhtiin, jälki on ollut käsittämättömän tuhoisaa. Sika-Soini tyytyi aluksi hirnumaan hillotolpallaan mutta viimeisen vuoden osallistui jo varsin aktiivisesti ryöstöön, hallitusohjelmaan kirjattuja kantaväestöä mahdollisesti hyödyttäviä asioita EI KOSKAAN TARKOITETTUKKAAN NOUDATETTAVIKSI vaan ne tehtiin vain ja ainoastaan Suomen tulevaisuudesta huolestuneiden hämäämiseksi.

Näin toimii demokratia sata vuotiaassa Suomessa.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.