Puolan entinen pääministeri Mateusz Morawiecki varoittaa, että taistelu perustuslakituomioistuimesta voi päättyä kansalaissotaan. Hän syyttää Donald Tuskin hallitusta haltuunotosta, jollaista ei ole nähty Euroopassa vuoden 1989 jälkeen.
Morawiecki, joka johti kuusi vuotta Laki ja oikeus (PiS) -puolueen muodostamaa hallitusta, on viettänyt tuntikausia mielenosoittajien parissa perustuslakituomioistuimen ulkopuolella Varsovassa. Hänen arvionsa tilanteesta on synkkä.
— Tilanne voi eskaloitua kohti kansalaissotaa, ja siksi olen niin järkyttynyt, Morawiecki sanoo.
— Istumme ruutitynnyrin päällä, ja asiat voivat eskaloitua hyvin, hyvin jyrkästi lähipäivinä ja -viikkoina, hän sanoo.
Hän sanoo puhuvansa sekä kaduilla olevien mielenosoittajien että muiden puolueiden johtajien kanssa ja tietävänsä, että tilanne on aidosti vakava.
Kriisi puhkesi perjantai-iltana. Seitsemän Puolan parlamentin alahuoneen, Sejmin, valitsemaa tuomaria tunkeutui tuomioistuinrakennukseen valtion suojelupalvelun upseerien saattamana.
Tuomari Anna Korwin-Piotrowska ilmoitti tällöin ottavansa johdon käsiinsä ja hyllyttävänsä tuomioistuimen presidentin Bogdan Święczkowskin ja varapresidentin Bartłomiej Sochańskin kuukaudeksi. Święczkowski ei tunnusta hänen toimivaltaansa ja kutsuu väliintuloa "vallankaappaukseksi". Sochańskilta evättiin pääsy rakennuksen porteilla.
Siitä lähtien kaksi kilpailevaa johtoa on vaatinut itselleen maan ylintä perustuslakituomioistuinta.
Kiista on jatkunut pitkään. PiS:n kahdeksan hallitusvuoden aikana tuomioistuin täytettiin puolueen nimittämillä henkilöillä, mukaan lukien Święczkowski. Presidentti Karol Nawrocki on kieltäytynyt vannottamasta virkaan viittä tuomaria, jotka Tuskin enemmistö valitsi Sejmissä. He vannoivat valansa sen sijaan parlamentissa, mutta Święczkowski on estänyt heitä käsittelemästä tapauksia.
Nawrocki keskeytti virallisen vierailunsa Senegaliin ja meni suoraan tuomioistuimelle, missä syntyi nujakka tuomarijoukon kanssa hänen astuessaan sisään.
Hänen kansliapäällikkönsä Paweł Szefernakerin rakennuksen ulkopuolella lukemassa lausunnossa presidentti kutsui yön tapahtumia "Puolan tasavallan perustuslaillisen järjestyksen loukkaukseksi ja perustuslaillisen valtionelimen väkivaltaiseksi haltuunotoksi". Hän vaati, että hallituksen paikalle lähettämät valvontajoukot poistuvat tuomioistuimen alueelta.
PiS:n kannattajia kerääntyi rakennuksen ulkopuolelle, ja poliisi pidätti kolme henkilöä, jotka olivat kiipeämässä aidan yli. Poliisi sanoo, ettei se ole mennyt itse tuomioistuinrakennukseen.
Odotti, kunnes presidentti oli poistunut maasta
Morawieckille tapahtunut on ennennäkemätöntä.
— Tämä on ennennäkemätön haltuunotto. Koskaan Puolan historiassa vuoden 1989 jälkeen, tai sen puoleen minkään muunkaan Euroopan maan historiassa, hallitus ei ole yrittänyt ottaa perustuslakituomioistuinta hallintaansa poliisivoimien avulla, hän sanoo.
Hän syyttää Tuskia ajoituksen tarkoituksellisesta valinnasta. Puolan järjestelmässä presidentillä on valta vedota lainsäädäntöön ja vahva mandaatti suoraan valittuna johtajana, huomauttaa Morawiecki, joka kuvailee Nawrockia erittäin suosituksi presidentiksi.
— Pääministeri odotti, kunnes hän poistui maasta pitkään suunnitellulle matkalle Senegaliin, ja käynnisti väkivaltaisen hyökkäyksen perustuslakituomioistuinta vastaan. Tätä voidaan verrata vain menetelmiin, joita tietyt autoritaariset järjestelmät käyttävät Afrikassa tai joissakin Latinalaisen Amerikan maissa. Mitään tällaista ei ole tapahtunut Euroopassa viime vuosikymmeninä, hän sanoo.
— Monia patriootteja kerääntyi perustuslakituomioistuimen ympärille. Olin siellä useita tunteja eilen ja useita tunteja tänään, ja yritämme puolustaa tuomioistuinta Donald Tuskin haltuunotolta, Morawiecki sanoo.
Haluaa sivuuttaa presidentin veton
Morawieckin mukaan kyse ei ole tuomioistuimen johdosta itsessään, vaan siitä, kuka lopulta kirjoittaa Puolan lait.
— Heidän tarkoituksensa on tänään suoraan sanoen ottaa tuomioistuin hallintaansa ja käyttää poliittisesti nimitettyjä tuomareita Puolan oikeusjärjestelmän muuttamiseen perustuslailliset vaatimukset ja presidentin veto-oikeus sivuuttaen. He haluavat kiertää veton, joka on kirjattu perustuslakiimme, hyökkäämällä perustuslakituomioistuimen kimppuun ja alistamalla sen hallitukselle, hän sanoo.
Hän kutsuu sitä hallituksen erittäin vaaralliseksi siirroksi ja vetoaa vuosisatoja vanhaan vallanjaon periaatteeseen.
Osoittaa sormella Brysseliä
EU:sta ei ole tullut reaktiota, eikä Morawiecki sano odottavansakaan sellaista. Hän kuvailee komission johtoa vasemmistoliberaaliksi eliitiksi, joka on tukenut Donald Tuskia vuosikymmeniä.
— Tietenkään kukaan ei reagoinut, olipa kyse Brysselistä, Berliinistä tai Pariisista. Mutta en odottaisikaan heidän reagoivan, hän sanoo.
Hän näkee Puolan osana laajempaa kaavaa ennen ensi vuoden neljää tärkeää vaalia Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Puolassa.
— Missä tahansa vasemmisto on uhattuna ja kärsii tappion tai voi kärsiä tappion tulevina kuukausina, se iskee. Jos isänmaalliset ja suvereenit puolueet voittavat ensi vuonna, voimme olla erittäin vahvassa asemassa muuttamaan Euroopan komission ja EU:n tärkeimmät toimielimet. Sitä he pelkäävät. He haluavat estää sen, ja siksi he hyökkäävät maa toisensa jälkeen, Morawiecki sanoo.
— Jos he onnistuvat Puolassa ja ottavat perustuslakituomioistuimen hallintaansa, jos tuomioistuinta hallitsee yhden miehen, pääministerin, tahto, silloin meillä on Puolassa puolidiktatuurinen järjestelmä. Ja tietysti Euroopan komissio taputtaa sille, hän sanoo.
Kahdentoista äänen päässä Tuskin syrjäyttämisestä
Morawiecki osoittaa tien ulos kriisistä: rakentava epäluottamuslause, jossa Sejm erottaa pääministerin valitsemalla samalla uuden. Hän on lähestynyt kahta Tuskin hallituskumppania, puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamyszia ja Sejmin entistä puhemiestä Szymon Hołowniaa.
— Olen kehottanut heitä olemaan tarpeeksi rohkeita tukemaan rakentavaa epäluottamuslausetta. Tarvitsemme vain kaksitoista ääntä. Toinen hallitsee noin viittätoista ääntä ja toinen noin kolmeakymmentä, joten voimme tehdä muutoksen tämän parlamenttikauden aikana, hän sanoo.
Morawieckin mukaan kompromissista ei ole enää toivoa. Hän sanoo Tuskin tehneen tiedotustilaisuudessa selväksi, ettei hän etsi sopimusta muiden poliittisten voimien kanssa, vaan aikoo vauhdittaa muutoksia ja pakottaa laillisesti valitut tuomarit eroamaan tai lukita heidät ulos toimistoistaan.
— Se tarkoittaa, että hän haluaa eskaloitua koko tilanteen, Morawiecki sanoo.
Kysyttäessä, voitaisiinko tuomioistuinta käyttää aseena hallituksen poliittisia vastustajia vastaan, hän vastaa, että se on täysin mahdollista. Hän huomauttaa, ettei Puolan oikeuslaitoksessa koskaan suoritettu minkäänlaista tuomareiden taustaselvitystä kommunismin kaatumisen jälkeen ja että hänen oman hallituksensa uudistukset etenivät liian hitaasti.
— Lisää tähän tämä muutos perustuslakituomioistuimessa, ja sinulla on erittäin vaarallinen sekoitus: oikeuslaitos, joka käytännössä, korostan käytännössä, on suurelta osin alisteinen nykyiselle pääministerille, seuraajalleni Tuskille. Siksi tilanne on poliittisesti niin vaarallinen, Morawiecki sanoo.
Mitä tähän sanomaan? Sen että afganistanilaiset ovat halunneet yhteiskunnastaan sellaisen kuin se on nyt. Muutenhan se ei olisi nykyisen kaltainen. Muutama kymmentuhantinen anarkistien joukko alkoi terrorisoida koko maata ja monimiljoonainen kansa ei saanut sitä aisoihin, eikä edes hengiltä. Siksi, afgaanit ovat hyväksyneet maansa nykyisen taloudellisen ja poliittisen tilan. Ei kai siinä sen enempää.
Jos ne haluavat muuttaa tilanteen niin se on aina mahdollista. Kysyy vain apua Putinilta niin ne putsaa koko maan epätoivotusta massasta. Ja sen jälkeen voivat afgaanit aloittaa oman maansa jälleenrakentamisen, sen sijaan että terrorisoivat euroopassa ja tuhoavat meidän kulttuuria sekä yhteiskuntaa.
Niillä oli kaikki mahdollisuudet olla tänä päivänä samanveroinen maa Kreikan tai Italaian kanssa, mutta ne hylkäsivät eurooppalaiset yhteiskuntanormit ja palasivat kuviteltujen kirjoitustensa pariin. Silti ne kadehtivat koko ajan eurooppalaista elintasoa ja yltäkylläisyyttä.
…se kuitenkin eniten ihmetyttää että ne ihmiset jotka ovat eläneet nuo hyvät ajat, että ne eivät ole nousseet barrikaadeille. Että ne eivät ole pistäneet tikkua ristiin kun yhteiskunta on taantunut partuhatta vuotta muutamassa vuodessa. Toisaalta, sama kehitys on ollut Suomessa viimeiset 30 vuotta.
Neuvostoliitto miehitti Afganistanin v. 1977 joulunpyhinä syjärjäyttääkseen silloisen kommunistisen Afganistanin johtajan Karmalin nostaakseen oman suosikkinsa maan johtoon, joka edusti neuvostoliittolaisten mielestä ”oikeaa” linjaa kommunistisesta järjestelmässä. Tuolloin Yhdysvaltain presidenttinä vaikutti Jimmy Carter ja hänen hallituksensa ulkoministerinä toimi Itä-Euroopan (Puola) juutalainen edesmennyt Zbigniew Brzezinski, jota anglosaksiset yhdysvaltalaiset, etenkin Republikaanit vihaavat yli kaiken haudan taaksekin. Häntä kuvataan ei vähempää kuin psykopaatiksi, joka vihasi Neuvostoliittoa yli kaiken Puolan kokeman raskaan kohtalon vuoksi WWII kuluessa maana, jonka yli ”ramppasivat” ensin Hitlerin Saksa ja Stalinin Neuvostoliitto, jonka valtapiiriin tuo maa lopulta jäi sodan jälkeen. Nimenomaan Brzezinski halusi tukea äärimuslimi kapinallisia sodassa Neuvostoliiton miehitysvaltaa vastaan toimittamalla Talebaneille ja muille jihadisti -ryhmille olalta laukaistavia Stinger ohjuksia ja runsainmitoin muuta aseistusta ”liittolaisilleen” sekä toimittamalla tiedusteluaineistoa neuvostoliittolaisten sotavoimien liikkeistä Afganistanissa. Neuvostoliitto vetäytyi omasta ”vietnamistaan” v. 1989 silloisen ja viimeisen Neuvostoliiton johtajan Mikhail Gorbachevin päätöksellä liki yli 10-vuoden taistelujen ja suurten mies- ja kalustotappioiden jälkeen Afganistanista voittamatta mitään tuossa vuoristoisessa maassa, jossa ei edes konventionaalisin asein ole mahdollista sotia menestyksellä sissiarmeijaa vastaan kansallisuudesta riippumatta.
Amerikan Yhdysvallat nostivat valtaan Talebanit ja äärimuslimit, jotka tuhosivat länsimaisia arvoja noudattaman maan kulttuurin ja naisten aseman sekä kaikki ne muut länsimaiseen sivistykseen kuuluvat ominaispiirteet sekä vapauden.
Afganistanilaiset naiset ovat kauniita jo silloin saatika jos heidät ”tuunattaisiin” tähän päivään. ”Lahtivalaat menkövät merten taa”. by ”Ylensyönnin maan laulu”. – muk. Ilmari Kianto.
Nykyiset johtajat pääsivät valtaan aseiden avulla ei demokraattisten vaalien kautta. Aseiden ja väkivallan kautta he pysyvät myös vallassa. Ulkomaat painostavat muita Lähi-idän maita hyvin voimakkaasti poliittisesti, diplomaattisesti ja taloudellisesti milloin mistäkin syystä mutta Afganistan saa olla kaiken arvostelun ja kansainvälisen painostuksen ulkopuolella. Myös Suomen ulkoministeriö vaikenee – miksi?
Missä ovat Suomen feministit ja miksi Helsingin kirkonkelloja ei soiteta Afganistanin naisten puolesta?