Nainen kävi katsomassa Isäänsä vanhainkodissa – Lue tyttären tilitys: ”Lakanat oli pas**ssa, kolme viikkoa samoissa vaatteissa jne…”

Julkaistu 13.11.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Vanhusten hoito ja kohtelu ovat herättäneet erityisesti viime vuosina keskustelua aina politiikankin korkeinta huippua myöden. Ajoittain ilmaantuu kuitenkin yksittäisiä tapahtumia, jotka konkretisoivat sen, kuinka huonoksi asiat ovat joissakin tilanteissa päässeet. Lue Isänsä luona vierailleen tyttären kertomus mainoksen jälkeen.

"Kyllä oli taas vuoden surullisin päivä. Kävin katsomassa isääni hoitokodissa. Lakanat oli pas..ssa,huoneen lattia täys tahmeita läikkiä,multaa ja hiekkaa. Isällä samat vaatteet kuin kome viikkoa sitten viimeksi käydessäni. Valitti kipua varpaissa ja sukat poistettuani näky ja haju oli karmea. Kuvia laitan tähän kirjoituksen loppuun. Nyt on isällä jo kolmas yksityinen hoitolaitos kierroksessa ja "meno" ollut joka paikassa yhtä kauheaa jos ei kauheampaakin. Nämä puutteet eivät ole mielestäni mitenkään pieniä ja paikoista maksetaankin suhteellisen paljon kuukaudessa. Aikaisemmassa paikassa asukkaita oli n.50 ja vuorossa iltaisin monesti yksi ihminen hoitamassa ja jo viidentenä päivänä hain isäni pois huomattuani kuinka riskillä sielläkin mentiin potilaiden/asukkaiden turvallisuuden suhteen.Tässä paikassa suurin osa jos ei kaikki,olivat mielenterveys ja päihde puolen ihmisiä ja vaelsivat ulkona ja autoteiden varsilla. Epäilin osaavatko edes takaisin kyseiseen paikkaan ja kysyinkin kerran tätä vuorossa olevalta hoitajalta,niin vastaus oli,että kyllä ne sieltä takaisin yleensä osaavat ja jos ei osaa,niin kyllä kylältä sitten soittavat,että joku meiltä eksynyt. Ajelen tätä tietä melko usein autolla ja näitä ihmisiä väistellen.

Tänään kysyttyäni vuorossa olevalta hoitajalta/ohjaajalta lakanoista ja muista hygienia-asioista sain vastauksen,että nyt on ollut paljon sairastumisia ja sijaisia paljon....mitä ihmettä! Eikö näiden sijaisten kuulu vaihtaa ne lakanat ja hoitaa asukkaat omassa vuorossaan! Kysyin onko kirjauksia tehty ja mitä siellä lukee,niin mitään vastausta en saanut. Jäin miettimään niin kuin monesti ennenkin,että miksi ihmiset hakeutuu hoitoalalle töihin,jos ei työ kiinnosta ja kuinka tunteettomia paskiaisia täytyy ihmisten olla,jos tällä alalla jättävät työnsä tekemättä! Mistäkö voin olla varma,että esim.lakanoita ei ole kuukauteen vaihdettu? Olen itse nämä kaikki lakanat sinne toimittanut ja viimeksi itse myös sänkyyn vaihtanut kuukausi sitten. Tämän kuukauden aikana joku perheestäni käynyt paikalla viikottain ja rekisteröinyt,että samat lakanat edelleen sängyssä ja aina vaan likaisempana. Silloin kuukausi sitten myös imuroin huoneen ja pesin lattian koska oli myös silloin todella törkyinen (kengät jäi joka askeleella kiinni lattiaan) Mainitsin tästä asiasta myös kuukausi sitten. Vastaus tähän oli,eetä kevyesti tuetussa paikassa asukkaan täytyisi osata hoitaa siivoukset ym.itse.

Ihmiset kritisoi aina kunnallisia paikkoja,mutta itsekin sellaisessa työskennelleenä voin hyvällä omalla tunnolla sanoa,että koskaan ei jää tärkeät asiat tekemättä ja varmasti ei asukkaat joudu samoissa kalsareissa viikko tolkulla olemaan. Isolla rahalla pyörittävät yksityisiä laitoksia ja rahat taitavat mennä jonkun johtajan taskuun taskuun. Kulut tietenkin pidetään mahdollisimman pienenä. Isäni sai aivovaurion pahoinpitelyn seurauksena kolme vuotta sitten ja siitä asti elämä ollut yhtä helvettiä,kun kunnollista hoitopaikkaa ei vaan löydy. Kun ikää on vasta 62v niin ei myöskään kuulu vanhus puolelle ja hoitopaikkoja näille tämän tyyppisille ja ikäisille ei vaan rajattomasti kunnallisella puolella ole ja yksityisellä puolella hoito siis ollut ala-arvoista jo useassa paikassa. En mielestäni paljoa pyydä jos vaadin omaisena.että saisi elää puhtaassa ympäristössä,suihkussa käytettäisiin kerran viikossa ja vaikkapa ne kalsarit ja sukat edes vaihdettaisiin samalla. Näillä vaatimuksilla olen valmis näpyttelemään sen kuukausittaisen ison summan rahaa heidän tililleen. Muistutan tässä samalla ihmisiä pitämään huolta laitoshoidossa olevista omaisistaan (etenkin yksityiset laitokset),liian moni jätetään yksin,kun luullaan,että rahalla saa ostettua kaiken välttämättömän hoidon. Ikävä kyllä sillä isolla rahalla ei saa edes niitä puhtaita vaatteita. Saa jakaa!"

Lähde: Facebook

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.