Myös Pekka Ervastin potkuilla Yle:stä Sipilä-yhteys?

Julkaistu 1.12.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Ylen poliittisen toimituksen entisen päällikön Pekka Ervastin potkujen syyt on nyt otettu julkisen pohdinnan alaiseksi. Ervasti itse pidättäytyy ottamasta kantaa omaan tapaukseensa, mutta kommentoi yleistä tilannetta Maasedun Tulevaisuudessa:

Yleisradion painostaminen ei ole mitään uutta, sanoo Ylen politiikan toimituksen entinen päällikkö Pekka Ervasti. Hänen mukaansa tilanne on kärjistynyt varsinaisesti kahden viime vuoden aikana. "Juttuja on hyllytetty ja sensuroitu ja toimittajille on annettu varoituksia erityisesti tämän hallituksen aikana."

Ervasti kirjoitti itsekin kriittisesti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) poliittisesta osaamisesta, terveydestä ja taloudellisista sitoumuksista, kunnes sai potkut.

Ylen A-studiossa kysyttiin keskiviikkoiltana vastaavalta päätoimittaja Atte Jääskeläiseltä Ervastin potkuista ja siitä, maksettiinko tämä hiljaiseksi. Jääskeläinen ei kommentoinut.

"Kuten vastaava päätoimittaja Jääskeläinen on sanonut: olemme tehneet Ylen kanssa sopimuksen siitä, että emme erittele Ylestä lähtemiseni syitä julkisuudessa", sanoi myös Ervasti torstaiaamuna MT:lle.

Asiasta kirjoitti Maaseudun Tulevaisuus 01.12.2016.

Ervasti on työstään palkittu toimittaja, ollut Ylen poliittisen toimituksen päällikkönä kohua herättäneeseen irtisanomiseensa asti ja Suomen Kuvalehden politiikan toimittajana. Tällähetkellä hän on Maaseudun Tulevaisuuden kolumnisti.

Ylen toimitusjohtaja Atte Jääskeläinen hyllytti äskettäin pääministeri Juha Sipilän lasten, enojen yms. omistaman Katera Steelin ja Sipilän päätöksellä 100 miljoonaa euroa valtiolta saaneen Terrafamen (Talvivaaran) välisiä kytköksiä ja Sipilän mahdollista esteellisyyttä Terrafamea koskevassa päätöksenteossa selvittävän toimittaja Salla Vuorikosken jutut, ja antoi varoituksen t. sanktion toimittaja Ruben Stillerille.

Radio ja Televisiotoimittajien liitto RTTL on ottanut kantaa Jääskeläisen po. päätökseen. RTTL:n mielestä Yle rikkoo journalistin ohjeita ottamalla vastaan komentoja poliitikolta ja pimittämällä uutisista oleellisia asioita.

Pääministeri Sipilä kiistää aikoneensa vaikuttaa Ylen toimintaan, ja myös Jääskeläinen kiistää saaneensa Sipilältä määräyksiä Tässä asiassa. Toimittaja Vuorikoski on julkaissut osan Sipilältä saamistaan viesteistä. Niistä on luettavissa päättäväinen tahto vaikuttaa toimittajan uutisointiin. Sipilän ja Vuorikosken sähköpostikeskustelun julkaisi tänään (01.123.) Iltalehti:

 

25. marraskuuta 2016 klo 15.09

Lähettäjä: juha.sipila@vnk.fi

Vastaanottajat: salla.vuorikoski@yle.fi, atte.jaaskelainen@yle.fi, Riina.Nevamaki@vnk.fi,Markus.Lahtinen@vnk.fi

Otsikko: Re: kommenttipyyntö pääministerille / YLE

Eipä kerennyt kommentoida, kun edesvastuuton juttu on jo tehty. Hyvään journalismiin kuuluu se, että syytetyllä on mahdollisuus sanoa oma näkemyksensä. Tämä on käsittämätöntä Yleltä, ja käsittämättömän kaukaa haettu. Vahinko on jo tapahtunut. Minua saa haukkua niin paljon kuin haluatte (ja niin totisesti teettekin), mutta pitäkää lapseni ja kaukaiset sukulaiset ulkona tästä likaisesta pelistä. Tätä viestiä ei saa käyttää julkisuudessa.

t. Juha Sipilä

Sipilän mielestä on "vastuutonta journalismia", kun kansalle vastuullinen yhteisesti omistettu media tiedottaa pääministerin äskettäin omistaman, nyt lapsille yms. siirretyn, firman ja miljoonaluokan avustuksen juuri pääministerin päätöksellä vastaanottaneen kaivoskonsernin välisistä sopimuksista.

Nykyaikaisen parlamentarismin kotimaanakin mainitussa Englannissa poliitikko joka antaa aiheen epäillä itseään em. kaltaisesta pelistä on "rampa ankka". di-gold

 

 

 

 

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Rubertti
Rubertti
9

Kyllähän se jo että asiaa ei kommentoida osoittaa että ei savia ilman tulta.

Ryhtiä
Ryhtiä
9

On se kumma ettei YLE:n mädättämät toimittajat ja johtajat saa suutaan auki silloin kun olisi aika. Sitten myöhemmin kyllä kerrotaan kaikenlaista jolloin aika ja paikka on mennyt jo ohi.

YLE:ssä ei vissiin ole yhtään selkärankaista toimittajaa tai työntekijää joka uskaltaisi edes salanimellä kertoa mitä sielä oikein tapahtuu ja kuka niitä juttuja sensuroi tai käskee kirjoittamaan tiettyyn sävyyn.

Haastan kaikki toimittajat lähettävään vaihtoehtomedioille ne jutut jotka itse tietää tapahtuneeksi. Se minkä joku on kuullut, sitä ei saa kertoa. Mutta nimet niiden pääliköiden tai sensuroijien kohdalle jotka ovat vaikuttaneet juttujen puolueettomuuteen.

Minkä vuoksi kansan pitää pönkittää toimittajien egoa ja itsetuntoa? Eikö heillä ole sitä sen vertaa että toisivat ammattietiika nimissä tapaukset julkisuuteen?

Lipsahti
Lipsahti
9

Tämä Saatanan Sipilä ( kyltti kempeleessä ) joutaisi häpeäpaaluun, wanhan ajan kirkonmenojen tyyliin. Sen verran otusta katsottaisiin, että sylki osuisi kohilleen 😉 .

Mika
Mika
9

Putin heiluu täälläkin.surullista!

NV
NV
9

Jonkin sortin optikkovierailu voisi olla tarpeen? Vai missä se Putleri heiluu sitten?

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.