Mainos:

Myös Pekka Ervastin potkuilla Yle:stä Sipilä-yhteys?

Julkaistu 1.12.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Ylen poliittisen toimituksen entisen päällikön Pekka Ervastin potkujen syyt on nyt otettu julkisen pohdinnan alaiseksi. Ervasti itse pidättäytyy ottamasta kantaa omaan tapaukseensa, mutta kommentoi yleistä tilannetta Maasedun Tulevaisuudessa:

Yleisradion painostaminen ei ole mitään uutta, sanoo Ylen politiikan toimituksen entinen päällikkö Pekka Ervasti. Hänen mukaansa tilanne on kärjistynyt varsinaisesti kahden viime vuoden aikana. "Juttuja on hyllytetty ja sensuroitu ja toimittajille on annettu varoituksia erityisesti tämän hallituksen aikana."

Ervasti kirjoitti itsekin kriittisesti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) poliittisesta osaamisesta, terveydestä ja taloudellisista sitoumuksista, kunnes sai potkut.

Ylen A-studiossa kysyttiin keskiviikkoiltana vastaavalta päätoimittaja Atte Jääskeläiseltä Ervastin potkuista ja siitä, maksettiinko tämä hiljaiseksi. Jääskeläinen ei kommentoinut.

"Kuten vastaava päätoimittaja Jääskeläinen on sanonut: olemme tehneet Ylen kanssa sopimuksen siitä, että emme erittele Ylestä lähtemiseni syitä julkisuudessa", sanoi myös Ervasti torstaiaamuna MT:lle.

Asiasta kirjoitti Maaseudun Tulevaisuus 01.12.2016.

Ervasti on työstään palkittu toimittaja, ollut Ylen poliittisen toimituksen päällikkönä kohua herättäneeseen irtisanomiseensa asti ja Suomen Kuvalehden politiikan toimittajana. Tällähetkellä hän on Maaseudun Tulevaisuuden kolumnisti.

Mainos:

Ylen toimitusjohtaja Atte Jääskeläinen hyllytti äskettäin pääministeri Juha Sipilän lasten, enojen yms. omistaman Katera Steelin ja Sipilän päätöksellä 100 miljoonaa euroa valtiolta saaneen Terrafamen (Talvivaaran) välisiä kytköksiä ja Sipilän mahdollista esteellisyyttä Terrafamea koskevassa päätöksenteossa selvittävän toimittaja Salla Vuorikosken jutut, ja antoi varoituksen t. sanktion toimittaja Ruben Stillerille.

Radio ja Televisiotoimittajien liitto RTTL on ottanut kantaa Jääskeläisen po. päätökseen. RTTL:n mielestä Yle rikkoo journalistin ohjeita ottamalla vastaan komentoja poliitikolta ja pimittämällä uutisista oleellisia asioita.

Pääministeri Sipilä kiistää aikoneensa vaikuttaa Ylen toimintaan, ja myös Jääskeläinen kiistää saaneensa Sipilältä määräyksiä Tässä asiassa. Toimittaja Vuorikoski on julkaissut osan Sipilältä saamistaan viesteistä. Niistä on luettavissa päättäväinen tahto vaikuttaa toimittajan uutisointiin. Sipilän ja Vuorikosken sähköpostikeskustelun julkaisi tänään (01.123.) Iltalehti:

 

25. marraskuuta 2016 klo 15.09

Lähettäjä: juha.sipila@vnk.fi

Vastaanottajat: salla.vuorikoski@yle.fi, atte.jaaskelainen@yle.fi, Riina.Nevamaki@vnk.fi,Markus.Lahtinen@vnk.fi

Otsikko: Re: kommenttipyyntö pääministerille / YLE

Eipä kerennyt kommentoida, kun edesvastuuton juttu on jo tehty. Hyvään journalismiin kuuluu se, että syytetyllä on mahdollisuus sanoa oma näkemyksensä. Tämä on käsittämätöntä Yleltä, ja käsittämättömän kaukaa haettu. Vahinko on jo tapahtunut. Minua saa haukkua niin paljon kuin haluatte (ja niin totisesti teettekin), mutta pitäkää lapseni ja kaukaiset sukulaiset ulkona tästä likaisesta pelistä. Tätä viestiä ei saa käyttää julkisuudessa.

t. Juha Sipilä

Sipilän mielestä on "vastuutonta journalismia", kun kansalle vastuullinen yhteisesti omistettu media tiedottaa pääministerin äskettäin omistaman, nyt lapsille yms. siirretyn, firman ja miljoonaluokan avustuksen juuri pääministerin päätöksellä vastaanottaneen kaivoskonsernin välisistä sopimuksista.

Nykyaikaisen parlamentarismin kotimaanakin mainitussa Englannissa poliitikko joka antaa aiheen epäillä itseään em. kaltaisesta pelistä on "rampa ankka". di-gold

 

 

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Rubertti
Rubertti
9

Kyllähän se jo että asiaa ei kommentoida osoittaa että ei savia ilman tulta.

Ryhtiä
Ryhtiä
9

On se kumma ettei YLE:n mädättämät toimittajat ja johtajat saa suutaan auki silloin kun olisi aika. Sitten myöhemmin kyllä kerrotaan kaikenlaista jolloin aika ja paikka on mennyt jo ohi.

YLE:ssä ei vissiin ole yhtään selkärankaista toimittajaa tai työntekijää joka uskaltaisi edes salanimellä kertoa mitä sielä oikein tapahtuu ja kuka niitä juttuja sensuroi tai käskee kirjoittamaan tiettyyn sävyyn.

Haastan kaikki toimittajat lähettävään vaihtoehtomedioille ne jutut jotka itse tietää tapahtuneeksi. Se minkä joku on kuullut, sitä ei saa kertoa. Mutta nimet niiden pääliköiden tai sensuroijien kohdalle jotka ovat vaikuttaneet juttujen puolueettomuuteen.

Minkä vuoksi kansan pitää pönkittää toimittajien egoa ja itsetuntoa? Eikö heillä ole sitä sen vertaa että toisivat ammattietiika nimissä tapaukset julkisuuteen?

Lipsahti
Lipsahti
9

Tämä Saatanan Sipilä ( kyltti kempeleessä ) joutaisi häpeäpaaluun, wanhan ajan kirkonmenojen tyyliin. Sen verran otusta katsottaisiin, että sylki osuisi kohilleen 😉 .

Mika
Mika
9

Putin heiluu täälläkin.surullista!

NV
NV
9

Jonkin sortin optikkovierailu voisi olla tarpeen? Vai missä se Putleri heiluu sitten?

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.