Monien Hevoskuiskaajien ”äiti” – Leena Kurikka

Päivitetty 4.8.2021, Julkaistu 27.5.2021 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Hevostelua- sarjan haastattelussa, hevosmiestaidoissa vahvaksi asiantuntijaksi pitkän ajan  myötä maassamme noussut Leena Kurikka.

Leenan luona ovat kouluttautuneet monet alalla hevosmiestaitoja opettavat ammattilaiset.

Minkälainen eläin hevonen on ? Mitä hevoskuiskaaminen ja hevosmiestaidot tarkoittavat ?Mitä maasta käsittely tarkoittaa ? Mitkä ovat ydinasioita hevosta hankittaessa ja mistä hevosen omistaja/hoitaja tietää, että hevosen kanssa on mahdollisesti ongelmia- ja miten Leenasta tuli hevoskuiskaaja. Kysymyksiin laaja-alaisesti vastaa Leena Kurikka.

 

"Hevoskuiskaaminen on oikeastaan sitä, että kouluttaja ymmärtää hevosta ja auttaa hevosen omistajaa ja käsittelijää ymmärtämään hevostaan paremmin. Samalla heille opetetaan, miten he saavuttavat hevosen luottamuksen ja kunnioituksen, sekä miten hevosen kanssa kommunikoidaan niin, että hevonen ymmärtää.

Maasta käsittely on kaiken hevostelun perusta. Siinä rakennetaan molemmin puolinen luottamus, kunnioitus ja kommunikointi. Siis yhteys kahden olennon välille. Maasta käsin voidaan ratkoa hevosen fyysisiä , että henkisiä ongelmia. Suhde pitäisi saada hyväksi ensin maasta käsin, ennenkuin noustaan selkään tai kärryille. Maasta käsin työskentelyä suosittelen kaikille hevosten kanssa aikaa viettäville, ja kaikenlaisille hevosille. Jokainen hyötyy siitä.

Haaveilin hevosista jo kaksivuotiaasta asti. Hevosen kanssa pääsin tekemisiin noin kymmenenvuotiaana. Se oli menoa sitten. Luin kaiken hevosia käsittelevän kirjallisuuden, mitä käsiini sain. Kyseenalaistin monia kirjoissa kirjoitettuja ohjeita,  ja kokeilin tuttujen hevosten kanssa tehdä asioita toisin. Kuuntelin hevosia, ja sain tuloksia.

Luulin pitkään olevani hullu tai omituinen, kunnes pääsin alan gurujen kursseille USA:ssa. Siellä asioista puhuttiin juuri niin, kuin ne minusta jo lapsesta asti kuului olla.

15-16 vuotiaasta asti pidin kesäisin ratsastusleirejä ja opetin toisin, kuin mitä minulle oli ratsastustunneilla opetettu. Hevonen oli kaveri, ei orja. Vasta kun olin aikuisena käynyt useamman arvostetun kouluttajan kursseilla Kaliforniassa, uskalsin ruveta julkisestikin puhumaan hevosen puolesta.

Olen työskennellyt ravi- , ratsu- ja siitoshevosten kanssa. Hevonen on ajatteleva, tunteva ja johtopäätöksiä tekevä eläin. Se on myös paljon suurempi ja nopeampi kuin me. On siis tärkeää saada se tekemään meidän kannalta hyviä johtopäätöksiä. Sen päähän ei voida mitään pakottaa, mutta se voidaan johdattaa tekemään hyviä johtopäätöksiä. Se on saaliseläin ja laumaeläin. Molemmat vaikuttavat sen käytökseen, ja ihmisen tulee tietää miten.

Itselle on tärkeätä se, että hevosella sekä minulla on hyvä ja turvallinen olo, jos jotain tehdään yhdessä. Lyöminen tai kivulla ja pelolla uhkaaminen ei tuota hyviä tuloksia. Vanha sananlaskuhan sanoo, kun taito loppuu, niin väkivalta alkaa.

Kun ihmistä pelottaa tai ei tiedä, mitä tilanteessa pitäisi tehdä, hän suuttuu. Siihen auttaa tiedon, taidon ja kärsivällisyyden lisääminen, sekä se, että oppii tuntemaan paremmin itsensä, ja on valmis kehittämään itseään paremmaksi.

Hevoset tarjoavat upean väylän kehittyä fiksuksi ja paremmaksi ihmiseksi.

Paineen ja eritoten oikealla hetkellä tapahtuvan paineen lopettamisen merkitys fyysisessä kommunikoinnissa, on hevoselle suuri. Sen avulla hevosen saa tekemään lähes mitä vain. Ihminen joutuu tässäkin opettelemaan uutta. Meille kädellisinä on tyypillistä vetää lisää, jos hevonen esimerkiksi ohjalla meille myötää. Monella on alitajuinen pelko sisällään, ja tarve pitää luja tuntuma hevoseen. Oikeasti pitäisi myödätä hevoselle takaisin heti, kun se myötää.Näin saataisiin hevonen pysymään pehmeänä.

Muutamalla sanalla näitä ei saa kerrottua. Siksi olen kirjoittanut kirjan hevosesta, käytännön psykologiaa arkeen.

Ihminen kuvittelee valitsevansa hevosen, usein hevonen onkin se, joka valitsee. Silloin valinta menee yleensä juuri oikein. Joka tapauksessa pitää miettiä millainen hevonen olisi paras: ori, ruuna vai tamma. Minkä kokoinen, miten koulutettu. Onko itsellä kokemusta nuoren hevosen kouluttamiseen, onko varaa viedä hevonen hyvälle kouluttajalle. Hevoseen menee rahaa. Ostohinnan lisäksi tarvitaan varusteita, kengitystä, eläinlääkäripalveluita. Onko itsellä taitoa ja aikaa hoitaa hevonen itse, vai onko hyvä viedä hevonen ammatti-tallille. Löytyykö hevoselle kavereita, pääseekö se riittävän paljon ulos ja kesäisin laitumelle.

Hevosen kanssa on ongelmia, jos ei tunne oloaan turvalliseksi sen lähellä. Hevosen toinen pää ei pure, ja toinen potki, jos suhde ihmiseen on kunnossa".

 

Leena Kurikka kouluttaa ja ohjaa hevosten kanssa toimivia, sekä on tilattavissa erilaisiin hevosalan tapahtumiin ja luennoitsijaksi.

leena@bigmamasranch.com

puh. 0400 906646

 

Kirja: "Hevosesta - käytännön psykologiaa arkeen", Leena Kurikka.

Booky.fi tai kirjakaupat kautta maan.

 

 

 

Haastattelussa: Leena Kurikka

Kuva:Eetu Sillanpää, kuvassa Leena Kurikka hevosineen.

Teksti ja haastattelu: Ravikatsaus ja Hevostelua-juttusarjat, Nykysuomi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle