Mainos:

Minnesotan ampujapoliisi kieltäytyy yhä antamasta lausuntoa

Päivitetty 22.7.2017, Julkaistu 19.7.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Lauantaina Minneapolisissa sattuneen ampumatapauksen kulku on yhä hämärän peitossa. Kuolettavan laukauksen ampunut Mohamed Noor kieltäytyy yhä puhumasta. ”Emme voi pakottaa konstaapeli Nooria puhumaan. Toivoisin, että voisimme”, selittää kaupunginjohtaja Betsy Hodges medialle. Kuvassa hänen takanaan Minneapolisin apulaispoliisipäällikkö Medaria Arrondo. 

Poliisien Matthew Harrityn (25v.) ja Mohamed Noorin (31v.) toiminta viime lauantaina (15.07.) on nyt suuren mielenkiinno0n kohteena. Reagoituaan hälytysnumeroon tulleeseen ilmoitukseen rauhallisella asuinalueella eteläisessä Minnesotassa he joutuivat tilanteeseen, jossa Noor ampui partioauton ikkunasta auton sivulla olleen Justine Damondin. Damond oli tehnyt em. hälytyssoiton, ja lähestyi partioautoa yöpuvussaan auton saavuttua paikalle.

Mitä tuolloin tapahtui, sitä yritetään selvittää.

  1. Harrityn ja Noorin saapuminen partioautolla.
  2. Lähellä 51.streetiä Harrity kuulee voimakkaan äänen läheltä autoa.
  3. Justine Damond lähestyy autoa kuljettajan puolelta.
  4. Noor ampuu Damondia auton kuljettajanpuoleisesta ikkunasta. poliisit poistuvat autosta ja antavat Damondille ensiapua ambulanssin tuloon asti. Damond todetaan kuolleeksi paikanpäällä 20min myöhemmin.

Alustava selvitys Damondin kuolemastaa, jonka  Bureau of Criminal Apprehension (BCA) julkaisi tiistaina (18.07.), perustuu yksinomaan Harrityn kertomaan. Noor on toistaiseksi kieltäytynyt puhumasta tutkijoille, eikä ole mitään tietoa siitä, milloin hän voisi kertoa oman näkemyksensä.

Mainos:

BCA: n uudet tiedot eivät täysin vastaa kaikkiin avoimiin kysymyksiin, mutta ne tarjoavat lähtökohdan sen hahmottamiseen, mitä tapahtui kyseisenä iltana. BCA: n mukaan Noorin asianajaja Thomas Plunkett ei ole ilmoittanut mitään tämän aikeista olla kuultavana asiassa.  Harrityn asianajaja Fred Bruno vahvistaa vain että hän edustaa Harrityä mutta hänkään ei kommentoisen enempää.

Tiistai-iltana järjestetyssä tiedotustilaisuudessa pormestari Betsy Hodges, apulaispoliisipäällikkö Medaria Arradondo ja kaupunginvaltuuston jäsen Linea Palmisano kertoivat toimittajille, että käynnissä oleva tutkimus tapahtuneesta on vielä pahasti kesken.

”Meillä on nyt enemmän tietoa, vaikka on turhauttavaa saada käsitys jostakin, mutta ei kokonaisuudesta”, Hodges sanoi. ”Emme voi pakottaa konstaapeli Nooria puhumaan. Toivoisin, että voisimme.” Kaupunginjohtaja selvensi: ”Toivon, että hän antaisi lausunnon.”

Kummankaan tapahtumapaikalla olleen poliisin vartalokamera (bodycam) ei ollut tuona hetkenä toiminnassa, eikä ollut myöskään partioauton tuulilasikamerakaan. Varapoliisipäällikkö Arradondo skertoi, että laitoksella on erityinen laadunvarmistusupseeri, joka vastaa bodycam-ohjelmasta.

Kaikissa poliisin voimankäyttötilanteissa tehtävä tapahtumaselvitys on myös käynnistetty. Tälläisestä tutkinnasta yleensä vastaavan poliisiupseerin Janeé Harteaun, joka on ollut poissa julkisuudesta ammuntatapauksesta lähtien -poliisintiedottajan mukaan ”henkilökohtaisella ennaltasuunnitellulla matkalla”, odotetaan palaavan keskiviikkona.

Tapauksesta tiedetään seuraavaa:

  • BCA :n mukaan uhri on  tunnistettu: Justine Ruszczyk Damond.
  • Hän oli soittanut hälytysnumeroon 911 noin 11:30, ja kertonut kuulevansa huutoa kadulla ja päätelleensä, että siellä saattaa olla pahoinpitely.
  • Arradondo kertoi tiistaina, että paikalle saapuneet poliisit, Harrity ja Noor, tutkivat alueen löytämättä mitään.
  • Poliiseilla oli vartalokameroat, mutta he eivät BCA: n mukaan käynnistäneet niitä. Tutkijat sanovat, ettei heillä ole videota tai ääntä tapahtuneesta.

Kumpikaan poliiseista ei ole ollut pitkään toimessaan. Harrity vuoden, Noor kaksi vuotta. Median kysyessä kahden suhteellisen kokemattoman virkamiehen lähettämisestä partioon, Arradondo sanoi: ”He olivat kaksi täysin koulutettua poliisia.”

Tiistaina eräs Minneapolisin somali-amerikkalainen poliisi  ​​ja kahdeksan somalialais-amerikkalaista kollegaansa puhuivat toimittajille, ilmaiseten sekä osanottonsa Damondin perheelle että pelkonsa. ”Emme voi kuvitella, millaista tuskaa ja kärsimystä uhrin perhe käy läpi, ja sydämemme ovat heidän kanssaan”, sanoi hän, ja lisäsi että jotkut toimittajat ovat lähestyneet heitä ja kolkutelleet ovia.

”Tämä pelottaa perheitämme. On vaikea suhtautua mediaan, joka  lähestyy tähän asiaan sekaantumattomia somalitaustaisia virkailijoita. Se tekee työstä vaikeaka, kun olet huolissasi perheestänne. ”

Osavaltion edustaja Ilhan Omar, kansakunnan ensimmäinen somali-amerikkalainen lainsäätäjä, antoi julkilausuman, jossa kehotettiin muuttamaan sitä, mitä hän kutsui poliisikulttuuriksi, joka aiheuttaa Damondin kaltaisia ​​kuolemantapauksia.live streaming film War for the Planet of the Apes online

”Nykyinen poliisikoulutusohjelma sopeuttaa kaikkien rotujen yksilöt järjestelmään, joka opettaa heitä toimimaan ensin, ajattelemaan myöhemmin ja perustelee sen pelolla”, hän sanoi.

Vaikka kaupunginjohtaja Hodges ilmaisi haluavansa, että Noor antaisi lausunnon siitä, mitä tapahtui sinä yönä, Arradondo sanoi, ettei hän tuomitsisi. ”Hänellä on  oikeutensa” ”Hänellä on oikeudellinen edustaja, ja haluan kunnioittaa hänen (Noorin) oikeuksiaan.”

Star Tribune, Minneapolis,

Abdikadir Hassan, Minneapolisin somaliyhteisön aktiivi, sanoi Mohamed Noorin olleen roolimalli. “He is inspiring to young people in the community,” Hassan sanoi. “He is very supportive and good with the kids. He is such a lovely guy.” Star Tribune 18.07.2017.

Minneapolisi kaupunginjohtaja Betsy Hodges hehkutti myös Noorin nimitystä kaupungin ensimmäiseksi somalitaustaiseksi poliisiksi. Vähemmistöjen ja maahanmuuttajien nopea rekrytoiminen muuten vaikeasti saavutettaviin tehtäviin, kuten itsenäisesti toimiviksi partiopoliiseiksi, edistää kansanryhmien välistä harmoniaa, ja nopeuttaa maahanmuuttajien sopeutumista.

Minneapolis on ollut edelläkävijä somalitaustaisten amerikkalaisten rekrytoimisessa poliisiin:

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Arvauksia
Arvauksia
9 years ago

Ehkä poliisi oli suivaantunut jos Justine oli onnistunut ostamaan talon hänen nenänsä edestä. Mistä noista ikinä tietää.

Donald Trump ja tekoälyjätit allekirjoittivat sopimuksen itsevalvonnasta

Tekoälyn tulevaisuus

Julkaistu eilen 11:47 – Kirjoittaja Toimitus
Trump, Musk ja Huang Valkoisen talon pöydän ääressä tiistaina, kun johtajat allekirjoittivat vapaaehtoisen turvallisuussopimuksen.

Donald Trump ja tekoälyjätit, Yhdysvaltojen suurimpien yritysten johtajat, allekirjoittivat tiistaina sopimuksen omien järjestelmiensä tarkastamisesta. Trump kutsuu sopimusta moraalisesti sitovaksi, mutta toteaa sen olevan vapaaehtoinen ja ettei tällä hetkellä ole suunnitelmia uuden valvontaviraston perustamiseksi.

Elon Musk (xAI), Mark Zuckerberg (Meta), Sundar Pichai (Google) ja Jensen Huang (Nvidia), joka on puhunut sääntelyä vastaan, kokoontuivat Valkoiseen taloon tiistaina. Dario Amodei (Anthropic) ja Greg Brockman (OpenAI:n johtaja) osallistuivat myös kokoukseen.

Kokous merkitsi Muskin paluuta Valkoiseen taloon sen jälkeen, kun hän oli jonkin aikaa erimielisyyksissä Trumpin kanssa. Presidentti ja yritysjohtajat allekirjoittivat kokouksessa Valkoisen talon superälysopimuksen (White House Accord on Super Intelligence).

Yritykset sitoutuvat nelitasoiseen tarkastusjärjestelmään. Näihin kuuluvat niiden omat suojatoimet kyberhyökkäyksiä, biologisia riskejä ja kemiallisia uhkia vastaan, sekä sisäinen arviointiryhmä.

Mainos:

Riippumattomat tarkastajat ja hallituksen valiokunta käyvät raportit läpi. Yritykset tulevat myös tapaamaan säännöllisesti keskustellakseen yhteisistä säännöistä.

— Sovimme useista asioista, mukaan lukien yhteisestä seurannasta, erityisistä hallituksen valiokunnista ja yksinkertaisesti toistemme kotitehtävien arvostelusta, Elon Musk korosti.

Sopimuksen viimeinen kappale jättää oven auki myöhemmälle lainsäädännölle: ”Ajan myötä saattaa olla järkevää kirjata nämä vaiheet lakeihin tai asetuksiin”.

Donald Trump sanoi, että vallalla on uskomus, jonka mukaan alan tulisi pitkälti säännellä itseään, ja vertasi asiakirjaa johonkin perustuslakia lähestyvään. Hän vastasi kieltävästi kysymykseen siitä, tarvitaanko ihmisten suojelemiseen tekoälyltä muutakin kuin rakkautta isänmaata kohtaan.

Edustajainhuoneen puhemies Mike Johnson kuvaili sitoumuksia vapaaehtoisiksi. Varapresidentti JD Vance torjui nimenomaisesti valtion valvonnan, joka olisi mallinnettu elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) tai ilmailuhallinnon (FAA) mukaan.

— Ratkaisu joihinkin tekoälyn riskeihin on se, että otatte riskit vakavasti, ei se, että tulette hallituksen luokse pyytämään sääntelyjärjestelmää, joka voisi pahentaa asioita, Vance sanoi.

Varapresidentti korosti, että liittovaltion kauppakomissio (FTC) ja oikeusministeriö voivat jo nyt saattaa kehittäjiä vastuuseen tuotteista, jotka vahingoittavat kuluttajia.

Uusi nimi, sama laki

Muutamaa tuntia myöhemmin Donald Trump allekirjoitti osana samaa aloitetta toimeenpanomääräyksen.

Valkoinen talo julkaisi tekstin, joka velvoittaa toimeenpanovallan virastoja käyttämään termejä superäly (Super Intelligence) ja SI termien tekoäly (artificial intelligence) ja AI sijasta.

Nimenmuutos koskee virallista kirjeenvaihtoa, verkkosivustoja, raportteja ja toimintaohjeita lain sallimissa rajoissa.

Virastojen ei tarvitse kirjoittaa uudelleen vanhoja säädöksiä, sopimuksia tai historiallisia asiakirjoja. Raporttien mukaan termeillä säilyy niiden aiempi oikeudellinen merkitys.

Superäly tarkoittaa sitä, minkä laki määrittelee jo nyt tekoälyksi. Presidentin tiedeneuvonantajalla on 60 päivää aikaa ehdottaa muutoksia lakisääteiseen kieleen.

Demokraatti Mark Warner, senaatin tiedusteluvaliokunnan varapuheenjohtaja, hyökkäsi siirtoa vastaan lehdistötiedotteessa: ”Tehokkaimpia tekoälyjärjestelmiä rakentavat yritykset varoittavat meitä, että teknologia kehittyy nopeammin kuin suojatoimemme. Presidentin vastaus? Nimetä se uudelleen ja kehottaa sitä kehittäviä yrityksiä sääntelemään itseään”.

Republikaanien vastustus senaatissa esti Warnerin oman tekoälyriskejä koskevan lakiesityksen samana päivänä.

Yhdysvaltojen raportoidaan odottavan välivaalien yli ennen uusia iskuja Iraniin

Lähi-idän eskalaatio

Julkaistu 30.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Axios raportoi, että Yhdysvaltain viranomaiset uskovat laitojen iskujen Iraniin voivan odottaa välivaalien yli.

Qatarin välitystoiminta Yhdysvaltojen ja Iranin välillä on Axioksen mukaan pysähtynyt. Sivusto raportoi, että Yhdysvaltain viranomaiset uskovat Donald Trumpin voivan määrätä paluun laajoihin taisteluihin Irania vastaan välivaalien jälkeen.

Axios väittää kolmeen neuvottelut tuntevaan lähteeseen viitaten, ettei kumpikaan osapuoli ole valmis joustamaan. Sivusto kirjoittaa, että Qatarin tämänviikkoiset yritykset saavuttaa diplomaattinen läpimurto ovat tuottaneet laihoja tuloksia. Raportin mukaan umpikuja vahvistaa molempien osapuolten näkemystä siitä, että uusi sotilaallinen konflikti on käymässä yhä todennäköisemmäksi.

Qatar aikoo jatkaa yrittämistä, mutta Axioksen mukaan se on yhä turhautuneempi sekä Washingtoniin että Teheraniin.

Ilmoitus, joka tuli qatarilaisten ollessa vielä paikalla

Qatarilainen välittäjä Ali al-Thawadi tapasi Iranin ulkoministerin Abbas Araghchin ja tämän valtuuskunnan New Yorkissa useiden tuntien ajan maanantaina. Erään lähteen mukaan he keskustelivat Qatarin kaksisivuisesta kompromissiehdotuksesta.

Mainos:

Kahden muun lähteen mukaan ehdotus käsittelisi sekä Iranin vaatimusta, että Yhdysvallat purkaa merisaartonsa, että Yhdysvaltojen vaatimusta Iranin myönnytyksistä ydinohjelmakysymyksessä.

Samana iltana al-Thawadi tapasi Trumpin lähettilään Jared Kushnerin ja muita Yhdysvaltain viranomaisia Washingtonissa. Varapresidentti JD Vance liittyi seuraan hetkeksi. Valkoinen talo kieltäytyi kommentoimasta.

Samana aamuna sävy Valkoisesta talosta oli ollut hyvin erilainen. Yhdysvaltain viranomaiset kertoivat useille medioille, mukaan lukien Axio Selle, että keskustelut olivat positiivisia ja rakentavia ja että Iran oli osoittanut joustavuutta ydinkysymyksissä. Heidän mukaansa Trump oli valmis tarjoamaan pakotteiden lieventämistä ja jäädytettyjen varojen vapauttamista vastineeksi konkreettisista askeleista ydinohjelman supistamiseksi.

Muutamaa tuntia myöhemmin, Qatarin viranomaisten ollessa yhä Valkoisessa talossa, Trump kirjoitti Truth Socialissa, ettei hän ollut tarjonnut Iranille mitään.

Molemmat osapuolet odottavat toistensa liikkeitä

Yksi lähteistä sanoo, etteivät maanantain keskustelut tuottaneet merkittävää edistystä. Lähteen mukaan tilanne on umpikujassa: Iran esittää vaatimuksia, joita Yhdysvallat ei voi hyväksyä, kun taas Yhdysvallat uskoo olevansa voitolla eikä siksi näe tarvetta kompromisseille.

Axiosin mukaan myös Pakistan ja Egypti, jotka toimivat myös välittäjinä alueella, ovat kehottaneet Irania tekemään myönnytyksiä ydinohjelmansa suhteen. Toinen lähde kertoo iranilaisten vastanneen, että he voisivat harkita sitä vasta sen jälkeen, kun Yhdysvallat palaisi kesäkuun yhteisymmärryspöytäkirjaan.

Iranin korkeimman kansallisen turvallisuusneuvoston sihteeri Mohsen Rezaei sanoi tiistaina Iranin lehdistön mukaan, että Iran oli esittänyt ehtonsa Yhdysvalloille, mutta Trump oli kykenemätön tekemään päätöstä. Rezaein mukaan presidentti on juuttunut suohon, kykenemättömänä joko neuvottelemaan tai taistelemaan.

Trump itse sanoi toimittajille samana päivänä, että iranilaisilla menee erittäin huonosti. Hän ei tiennyt, olivatko he vielä valmiita antamaan periksi, mutta sanoi heidän tekevän niin. Trumpin mukaan kyse on Iranin estämisestä hankkimasta ydinasetta, jollaista sille ei saa sallia.

Axios raportoi 27. syyskuuta, että Trump oli hylännyt Iranin ehdotuksen Hormuzinsalmen avaamisesta ja ydinkeskustelujen jatkamisesta, jos Yhdysvallat purkaisi saarron, poistaisi öljynmyyntiin kohdistuvat pakotteet ja palauttaisi tulitauon. Kysyttäessä, harkitseeko hän iskujen jatkamista Irania vastaan, Trump vastasi ajattelevansa sitä jatkuvasti.

Milei antoi Lontoolle kaksi viikkoa aikaa keskeyttää Falklandinsaarten öljyhanke

Julkaistu 29.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Javier Milei Davosissa tammikuussa 2025. Maanantaina hän antoi Britannialle kaksi viikkoa aikaa keskeyttää Sea Lion -öljyshanke.

Argentiinan presidentti Javier Milei antaa Britannialle kaksi viikkoa aikaa keskeyttää Sea Lion -öljyshanke Falklandinsaarten pohjoispuolella. Muussa tapauksessa Argentiina vie kiistan kansainväliseen merioikeustuomioistuimeen.

Ilmoitus annettiin maanantaina. Milein hallitus totesi Argentiinan aloittavan kansainvälisen välimiesmenettelyn Britanniaa vastaan saarten lähellä tapahtuvasta öljyntuotannosta. Argentiina kutsuu saaria Malviinoiksi ja vaatii niitä itselleen, Buenos Aires Times raportoi.

Milei kirjoitti X-palvelussa ohjeistaneensa ulkoministeriötä ja valtion lakimiehiä aloittamaan välimiesmenettelyn Britanniaa vastaan koskien "resurssiemme laitonta ryöstöä Sea Lion -hankkeen kautta Pohjois-Falklandin altaalla".

Hän ilmoitti määräajan yhtä suorasti: "Jos Britannia ei lopeta laitonta hyödyntämistä kahden viikon kuluessa, menemme kansainväliseen merioikeustuomioistuimeen".

Mainos:

Merioikeus aseena

Hallitus haluaa käyttää Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) liitteen VII mukaista välimiesmenettelyä. Jos Lontoo ei noudata vaatimusta määräaikaan mennessä, Argentiina hakee välittömästi väliaikaisia toimenpiteitä merioikeustuomioistuimelta (ITLOS). Menettelyllä pyritään myös estämään uudet etsintäluvat alueella, jota Argentiina pitää omana mannerjalustanaan.

Presidentin kanslia viittaa kahteen YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan. Päätöslauselma 2065 tunnusti suvereniteettikiistan olemassaolon ja kehotti osapuolia neuvottelemaan. Argentiinan mukaan päätöslauselma 31/49 kehottaa molempia osapuolia pidättymään yksipuolisista toimista. Hallitus sanoo Britannian öljyntuotannon rikkovan kansainvälistä oikeutta ja aiheuttavan korvaamatonta vahinkoa Argentiinan suvereeneille oikeuksille.

Edellisenä päivänä alueellinen argentiinalainen tuomari oli määrännyt öljyhankkeen keskeytettäväksi sotaveteraanien ja ympäristöjuristien pyynnöstä.

Esiintymä sisältää 1,7 miljardia tynnyriä

Sea Lionia operoivat brittiläinen Rockhopper ja israelilainen Navitas. Kenttä sijaitsee hieman yli 220 kilometriä saarilta pohjoiseen, ja sen arvioidaan sisältävän 1,7 miljardia tynnyriä öljyä, Reuters kertoo. Tuotannon odotetaan alkavan vuonna 2028. Yhtiöt sanoivat syyskuun alussa, että niillä on voimassa olevat luvat, eivätkä ne odota viimeaikaisten tapahtumien vaikuttavan merkittävästi hankkeen aikatauluun.

Lontoo on puolustanut saarelaisten oikeutta kehittää luonnonvarojaan ja tukenut yhtiöitä. Britannia, joka on hallinnut saaria vuodesta 1833, ei tunnusta Argentiinan lainkäyttövaltaa alueella.

Syyskuun 4. päivänä, ennen uhkavaatimusta, ulkoministeri Ed Miliband kirjoitti X-palvelussa, että "saaret ovat brittiläisiä ja pysyvät sellaisina, koska se on saarelaisten ylivoimainen kanta".

Trump avasi oven

Milei sanoo Donald Trumpin rohkaisseen häntä elvyttämään Argentiinan vaatimuksen sanomalla, että Yhdysvallat voisi harkita uudelleen puolueettomuuttaan kiistassa. Trump sanoi GB Newsille, ettei hän ole varma, olisiko Britannia valmis taistelemaan saarista uudelleen.

Syyskuussa Milei esitteli lakiesityksen saarten luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuvien pakotteiden tiukentamisesta ja määräsi sotilastukikohdan rakentamisen jatkamisesta Tulimaassa.

Argentiina hävisi saarista käydyn sodan vuonna 1982 sen jälkeen, kun sen sotilasdiktatuuri yritti vallata ne takaisin. Taistelut kestivät 74 päivää, ja yli 900 ihmistä kuoli. Milein määräaika umpeutuu lokakuun puolivälissä.

Meloni kieltää burqat ja niqabit Italian kouluissa

Euroopan islamisaatio

Julkaistu 28.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Italian pääministeri Giorgia Melonin hallitus on hyväksynyt kouluasetuksen, joka kieltää burqat ja niqabit kouluissa.
Italian hallitus kieltää burqat ja niqabit kouluissa ja asettaa rajan sille, kuinka monta riittämättömän italian kielen taidon omaavaa opiskelijaa samalla luokalla voi olla. Asetus on jo voimassa, mutta parlamentin on hyväksyttävä se 60 päivän kuluessa. Pääministeri Giorgia Melonin johtama ministerineuvosto hyväksyi kouluasetuksen torstaina 24. syyskuuta. Kielto koskee kasvot peittäviä huntuja, kuten burqia ja niqabeja. Hijabit eivät kuulu kiellon piiriin. Meloni selitti päätöstä X-palvelussa, jossa hän kirjoitti, että asetus asettaa 30 prosentin kiintiön luokkaa kohti oppilaille, jotka eivät hallitse italiaa riittävän hyvin, tarjoaa lisää työkaluja kielen oppimiseen ja asettaa "stopin burqille ja niqabeille kouluissa". Hän kuvailee toimenpiteitä maalaisjärkeen perustuviksi työkaluiksi, jotka eivät jaa ihmisiä vaan auttavat saavuttamaan todellisen kotoutumisen. Melonin mukaan tavoitteena on välttää "ghettoluokkia" ja antaa kaikille opiskelijoille samat mahdollisuudet.

Kielitaito ja kansalaisuus määrittävät luokittelun

Rajoitus ei koske kaikkia ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita. Se kohdistuu oppilaisiin, joilla on riittämätön italian kielen taito, ja Deutsche Welle raportoi, miten tämä ryhmä määritellään. Peruskoulun alaluokilla ryhmään kuuluvat ne oppilaat, joilla ei ole Italian kansalaisuutta ja jotka eivät ole syntyneet Italiassa tai eivät ole käyneet esikoulua vähintään kahta vuotta. Yläkoulussa ja lukiossa rajoitus koskee oppilaita, joilla ei ole Italian kansalaisuutta ja jotka eivät ole viettäneet vähintään kolmea vuotta Italian koulujärjestelmässä. Opetusministeri Giuseppe Valditara sanoo, että noin 34 000 luokalla on vähintään 30 prosenttia ulkomaan kansalaisuuden omaavia oppilaita, mutta arvioi, että uusi rajoitus koskettaa vain noin tuhatta luokkaa. Hän viittaa ilmiöön, jota hän kutsuu "implisiittiseksi koulupudokkuudeksi": ministerin mukaan 5,7 prosenttia Italian kansalaisuuden omaavista oppilaista ja 10 prosenttia ulkomaan kansalaisuuden omaavista oppilaista ei saavuta odotettua tietotasoa. Hallitus toteaa kohdistavansa toimet kielitaitoon, ei pelkkään kansalaisuuteen.