Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen korostaa, että hyvät uutiset maailmantaloudesta, kansainvälisestä kaupasta ja eurooppalaisesta politiikasta eivät suinkaan merkitse globalisaatioon liittyvien ongelmien häviämistä. Mykkänen torjuu jyrkästi protektionismin mutta esittää EU:n kauppasopimuksiin vahvempaa otetta työoikeuksien ja ympäristönormien toteuttamiseksi. Ministeri Mykkänen puhui 17. toukokuuta Elinkeinoelämän keskusliiton kevätseminaarissa Helsingissä.
”Globalisaatiokritiikki ei alkanut Le Penistä eikä pääty Le Peniin. Nyt on nopeasti löydettävä toteuttamiskelpoinen synteesi siitä, miten Eurooppa ja muut länsimaat vastaavat miljoonien ihmisten kokemaan ulkopuolisuuden ja voimattomuuden tunteeseen, jota globalisaation kääntöpuolet väistämättä aiheuttavat. Se edellyttää sekä reilumpia kauppasopimuksia että rohkeita kansallisia rakenneuudistuksia”, Mykkänen sanoi puheessaan.
Mykkäsen mielestä epäreiluuden tunne on oikeutettu silloin, kun eurooppalaiset yritykset joutuvat kilpailemaan sellaisten EU:n ulkopuolisten yritysten kanssa, joita eivät sido minkäänlaiset työelämän tai ympäristönsuojelun velvoitteet.
”Siitä pitää päästä pois, että länsimaiset työpaikat pelataan ulos polkemalla työoikeuksia ja ympäristönormeja. Kehittyvien maiden palkkatasot ja ympäristönormit eivät voi olla länsimaiden tasolla mutta minimitasoista täytyy pitää kiinni. EU:n pitää jatkossa vahvistaa kauppasopimuksiensa velvoittavuutta myös ympäristönsuojelun ja työelämän osalta. Ellei sovitusta pidetä kiinni, EU:n pitää asteittain perua myöntämiään kaupan helpotuksia”, Mykkänen vaatii.
Mykkänen varoittaa protektionismin haitoista ja näkee kauppasopimusten parantamisen keinona välttää kauppaa haittaavat tullimuurit.
”Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjasta sai sen käsityksen, että autojen tuotanto Yhdysvalloissa on henkitoreissaan. Tosiasiassa autoja tuli amerikkalaisilta liukuhihnoilta viime vuonna enemmän kuin koskaan. Työt eivät ole siirtyneet meksikolaisille ja kiinalaisille vaan roboteille ja tietokoneille. Monet ovat oikeutetusti tyytymättömiä, mutta kestävä ratkaisu löytyy vain tulonjakopolitiikasta, ei protektionismista. Globalisaatio on itse asiassa luonut ennennäkemättömän määrän taloudellista hyvinvointia, nostanut satoja miljoonia ihmisiä äärimmäisestä köyhyydestä ja tehnyt mahdolliseksi lukemattomia asioita, joista aikaisemmat sukupolvet ovat voineet vain haaveilla”, Mykkänen sanoi
Mykkänen muistutti puheessaan, että menestyminen globaalissa taloudessa edellyttää myös määrätietoisia työelämän ja talouden rakenteiden uudistuksia kotimaassa.
”Reilumman globalisaation rakentaminen alkaa kotimaasta. Nyt tarvitaan poliittista rohkeutta ja viisautta viedä läpi talouden ja työelämän muutoksia, jotka auttavat meitä menestymään globaalissa kilpailussa. Kyse on tavallaan lottovoiton jaosta. Koneet tekevät ikävät työt ja olemme kansakuntina vauraampia kuin vielä sotien jälkeen olisi uskallettu unelmoidakaan. Tämä pitää pystyä järjestämään niin, että jokaisella on kokemus mielekkäästä roolista”, Mykkänen sanoo.
”Se edellyttää ensinnäkin sitä, että yhteiskunta kannustaa kaikkeen itsensä toteuttamiseen sen sijaan, että salpaamme ihmisiä säännöillä. Nykyinen hyvää tarkoittava tukiviidakko johtaa monen työttömyyden ja työllisyyden rajamailla elävän kohdalla siihen, ettei kannata tehdä mitään. Se vie itsekunnioituksen. Tällaisesta järjestelmästä on päästävä”, Mykkänen sanoo.
”Miten yhdistää työllisyys, oikeudenmukaisuus ja mahdollisuus maksaa tuottavuuserojen mukaista palkkaa? Jokaisen tienatun euron täytyy kannattaa. Se on mahdollista vain siten, että työttömän tuet pienenevät tulojen myötä vain hyvin loivasti. Toisaalta elintaso pienimmilläkään palkoilla ei voi olla niin surkea, että kahta työtä tekevä ei pärjää samalla, kun kaupallistettavasta luovuudesta maksetaan miljoonia. On vaikea uskoa, että mallin voisi rakentaa millään muulla tavalla, kuin tukemalla pienimpiä palkkoja verovaroin. Itse en keksi mistä muusta suunnasta ratkaisu löytyisi kuin jonkinlaisesta perustulosta tai negatiivisesta tuloverosta”, Mykkänen sanoo.
Lähde: Valtioneuvosto
Ei tajua tämäkään tampio että tietynlainen protektionismi on VÄLTTÄMÄTÖNTÄ!
Periaatteessa on sulaa hulluutta ostaa ulkomailta sellaista mitä valmistetaan kotimaassa.
Paitsi jos meillä olisi oma raha joka palautuisi maahan.
Eurot vain katoavat eivätkä paranna vientiä.me kuten oman rahan käyttö.
Täysin vapaa kauppa tuottaa työttömyyttä, teollisuutemme on jo osin kadonnut.