Ministeri Mykkänen: Globalisaatiokritiikki ei pääty Le Penin tappioon – tarvitaan reilumpaa maailmankauppaa

Päivitetty 18.5.2017, Julkaistu 17.5.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen korostaa, että hyvät uutiset maailmantaloudesta, kansainvälisestä kaupasta ja eurooppalaisesta politiikasta eivät suinkaan merkitse globalisaatioon liittyvien ongelmien häviämistä. Mykkänen torjuu jyrkästi protektionismin mutta esittää EU:n kauppasopimuksiin vahvempaa otetta työoikeuksien ja ympäristönormien toteuttamiseksi. Ministeri Mykkänen puhui 17. toukokuuta Elinkeinoelämän keskusliiton kevätseminaarissa Helsingissä.

”Globalisaatiokritiikki ei alkanut Le Penistä eikä pääty Le Peniin. Nyt on nopeasti löydettävä toteuttamiskelpoinen synteesi siitä, miten Eurooppa ja muut länsimaat vastaavat miljoonien ihmisten kokemaan ulkopuolisuuden ja voimattomuuden tunteeseen, jota globalisaation kääntöpuolet väistämättä aiheuttavat. Se edellyttää sekä reilumpia kauppasopimuksia että rohkeita kansallisia rakenneuudistuksia”, Mykkänen sanoi puheessaan.

Mykkäsen mielestä epäreiluuden tunne on oikeutettu silloin, kun eurooppalaiset yritykset joutuvat kilpailemaan sellaisten EU:n ulkopuolisten yritysten kanssa, joita eivät sido minkäänlaiset työelämän tai ympäristönsuojelun velvoitteet.

”Siitä pitää päästä pois, että länsimaiset työpaikat pelataan ulos polkemalla työoikeuksia ja ympäristönormeja. Kehittyvien maiden palkkatasot ja ympäristönormit eivät voi olla länsimaiden tasolla mutta minimitasoista täytyy pitää kiinni. EU:n pitää jatkossa vahvistaa kauppasopimuksiensa velvoittavuutta myös ympäristönsuojelun ja työelämän osalta. Ellei sovitusta pidetä kiinni, EU:n pitää asteittain perua myöntämiään kaupan helpotuksia”, Mykkänen vaatii.

Mykkänen varoittaa protektionismin haitoista ja näkee kauppasopimusten parantamisen keinona välttää kauppaa haittaavat tullimuurit.

”Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjasta sai sen käsityksen, että autojen tuotanto Yhdysvalloissa on henkitoreissaan. Tosiasiassa autoja tuli amerikkalaisilta liukuhihnoilta viime vuonna enemmän kuin koskaan. Työt eivät ole siirtyneet meksikolaisille ja kiinalaisille vaan roboteille ja tietokoneille. Monet ovat oikeutetusti tyytymättömiä, mutta kestävä ratkaisu löytyy vain tulonjakopolitiikasta, ei protektionismista. Globalisaatio on itse asiassa luonut ennennäkemättömän määrän taloudellista hyvinvointia, nostanut satoja miljoonia ihmisiä äärimmäisestä köyhyydestä ja tehnyt mahdolliseksi lukemattomia asioita, joista aikaisemmat sukupolvet ovat voineet vain haaveilla”, Mykkänen sanoi

Mykkänen muistutti puheessaan, että menestyminen globaalissa taloudessa edellyttää myös määrätietoisia työelämän ja talouden rakenteiden uudistuksia kotimaassa.

”Reilumman globalisaation rakentaminen alkaa kotimaasta. Nyt tarvitaan poliittista rohkeutta ja viisautta viedä läpi talouden ja työelämän muutoksia, jotka auttavat meitä menestymään globaalissa kilpailussa. Kyse on tavallaan lottovoiton jaosta. Koneet tekevät ikävät työt ja olemme kansakuntina vauraampia kuin vielä sotien jälkeen olisi uskallettu unelmoidakaan. Tämä pitää pystyä järjestämään niin, että jokaisella on kokemus mielekkäästä roolista”, Mykkänen sanoo.

”Se edellyttää ensinnäkin sitä, että yhteiskunta kannustaa kaikkeen itsensä toteuttamiseen sen sijaan, että salpaamme ihmisiä säännöillä. Nykyinen hyvää tarkoittava tukiviidakko johtaa monen työttömyyden ja työllisyyden rajamailla elävän kohdalla siihen, ettei kannata tehdä mitään. Se vie itsekunnioituksen. Tällaisesta järjestelmästä on päästävä”, Mykkänen sanoo.

”Miten yhdistää työllisyys, oikeudenmukaisuus ja mahdollisuus maksaa tuottavuuserojen mukaista palkkaa? Jokaisen tienatun euron täytyy kannattaa. Se on mahdollista vain siten, että työttömän tuet pienenevät tulojen myötä vain hyvin loivasti. Toisaalta elintaso pienimmilläkään palkoilla ei voi olla niin surkea, että kahta työtä tekevä ei pärjää samalla, kun kaupallistettavasta luovuudesta maksetaan miljoonia. On vaikea uskoa, että mallin voisi rakentaa millään muulla tavalla, kuin tukemalla pienimpiä palkkoja verovaroin. Itse en keksi mistä muusta suunnasta ratkaisu löytyisi kuin jonkinlaisesta perustulosta tai negatiivisesta tuloverosta”, Mykkänen sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.