Ministeri Häkkänen: Terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden rahoittamista on torjuttava EU:ssa kaikin keinoin

Julkaistu 6.6.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Terrorismin rahoituksen torjuminen on esillä EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvoston kokouksessa 8.-9. kesäkuuta Luxemburgissa. Kokouksessa oikeusministereiden tavoitteena on hyväksyä direktiiviehdotus, jolla harmonisoidaan EU:n jäsenvaltioiden lainsäädäntöä rahanpesusta. Ehdotus on osa eurooppalaista toimintasuunnitelmaa, jolla torjutaan terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden rahoittamista.

- Viimeaikojen terrori-iskut Euroopassa korostavat EU-yhteistyön tarvetta terrorismin torjumisessa. Rahanpesu on yksi keskeisistä keinoista kanavoida rahaa terrorismin tukemiseksi. EU:n pitää nyt määrätietoisesti toimia yhdessä terrorismin rahoituksen torjumiseksi, painottaa oikeusministeri Antti Häkkänen.

Direktiivillä turvattaisiin se, että rahanpesu on jäsenvaltiossa säädetty rangaistavaksi kattavasti. Neuvottelut direktiivistä jatkuvat Euroopan parlamentin kanssa.

Kokouksessa on esillä myös Euroopan syyttäjänviraston perustamista koskeva asetusehdotus. Oikeusministeri Antti Häkkänen pitää tärkeänä, että EU tehostaa myös eurooppalaisten veronmaksajien yhteisiin varoihin kohdistuvien petosten ja korruption vastaista toimintaa kaikilla mahdollisilla tavoilla. Euroopan syyttäjänviraston perustaminen on yksi askel tässä.

- On Suomen edun mukaista näin nettomaksajana torjua unionin budjettiin kohdistuvia rikoksia. EU:n alueella näitä rikoksia esiintyy varsin paljon, vaikka Suomessa hyvin vähän. On veronmaksajien etu, että mahdolliset väärinkäytökset tulevat kunnolla tutkituiksi ja että petoksiin syyllistyneet joutuvat teoistaan vastuuseen. Myös EU:n uskottavuus kansalaisten silmissä vaatii näihin ongelmiin puuttumista, ministeri Häkkänen toteaa.

Uuden Euroopan syyttäjänviraston EPPOn tarkoituksena on tehostaa EU:n budjettiin kohdistuvien petosten ja lahjusrikosten tutkintaa ja syytetoimia.

- Suomen on hyvä olla mukana laajassa eurooppalaisessa rintamassa torjumassa petoksia ja korruptiota. Saamme vietyä uuteen virastoon myös pohjoismaista avointa hallintokulttuuria. Tällä hetkellä näyttää siltä, että viraston perustamisvaiheessa mukaan olisi osallistumassa noin 20 maata, Häkkänen toteaa.

Jos viraston perustamista koskevan ehdotuksen sisällöstä päästään kokouksessa sopuun, seuraavana vaiheena on asetusehdotuksen käsittely Euroopan parlamentissa. Euroopan syyttäjänviraston perustaminen ei Suomessa muuta viranomaisten kansallisia toimivaltajärjestelyitä.

Oikeusministerit keskustelevat kokouksessa myös keinoista parantaa rikosten selvittämisessä tarvittavan sähköisen todistusaineiston rajat ylittävää hankintaa. Tarkoituksena on varmistaa viranomaisten tehokas toiminta rikollisuuden ja rikosten todistusaineiston siirtyessä yhä enemmän verkkoon. Tarkoituksena on myös parantaa viranomaisten ja palveluntarjoajien välistä yhteistyötä rikosten selvittämiseksi.

Oikeusministerit edistävät kokouksessa myös digitaalisia sisämarkkinoita. Kokouksessa on tarkoitus hyväksyä direktiivi digitaalista sisältöä koskevista sopimuksista. Direktiivissä on kyse elinkeinonharjoittajan vastuusta kuluttajalle toimitetusta digitaalisesta sisällöstä ja digitaalisista palveluista, kuten tietokoneohjelmista, peleistä, musiikista, tv-palveluista, pilvipalveluista ja sosiaalisen median palveluista. Myös tästä direktiivistä neuvottelut jatkuvat Euroopan parlamentin kanssa.

Lähde: Oikeusministeriö

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.